Mihin Jeesukseen sinä uskot?

Liberaali Jeesus, konservatiivi Jeesus, suvaitsevainen Jeesus, feministi Jeesus, ja niin edelleen. Kuinka monta käsitystä Jeesuksesta oikein on olemassa? Entä kuinka monta todellista, aitoa Jeesusta on olemassa?

Yksi ainoa. Historiassa elänyt, Jumalan luota tullut, Vanhassa testamentissa ennustettu Jeesus, joka syntyi neitseestä, esitteli itsensä Jumalana, kuoli ristillä puolestamme, nousi kuolleista, astui taivaaseen ja palaa sieltä kerran maan päälle. Sellainen on Uuden testamentin Jeesus, jonka neljä aitoa evankeliumia meille esittelee. Kukaan, joka ei usko tähän Jeesukseen, ei voi pelastua.

Elämme aikaa, joka ylikorostaa yksilöllisyyttä. Meillä ei ole ainoastaan yksilöllinen sormenjälkemme vaan myös yksilöllinen nettijälkemme, yksilölliset ostostapamme, yksilöllinen vaatetus, sisustustyyli, maku, ääni ja mielipiteemme. Nämä eivät itsessään ole ongelma. Ne voivat olla rikkautta ja oikeanlaista monipuolisuutta. Mutta joku on hyvin sanonut: ”Meillä on oikeus omaan mielipiteeseemme, mutta meillä ei ole oikeutta omiin tosiasioihimme.”

Raamattu varoittaa meitä vakavasti epäjumalanpalveluksesta. Vanhassa testamentissa se oli yksi pahimpia, ellei peräti pahin mahdollinen synti. Uudessa testamentissa apostoli Johannes kehottaa: ”Pysykää erossa vääristä jumalista!” Oivaltavassa uudessa kirjassaan Will the real Jesus please stand up (Voisiko todellinen Jeesus nousta esiin?) luterilainen teologian tohtori Matthew Richard selittää epäjumalanpalvelusta. Sitä esiintyy joka kerta, kun ajattelemme Jumalasta tavalla, joka ei ole hänen arvoistaan. ”Toisin sanoen epäjumalanpalvelus on sitä, että luomme väärän kuvan Jumalasta.” Tämä voi tapahtua konkreettisesti luomalla epäjumalanpatsas tai ajattelussamme ja puheessamme, kun suosimme vääristynyttä ajattelua Jeesuksesta ja opetamme hänestä väärin.

Epäjumalanpalvelus ottaa todellisen Jeesuksen mielikuvituksen vangiksi ja veistää sen jälkeen pois kaiken sen, mistä emme hänessä pidä ja liimaa päälle sellaista, jota haluamme.

Matthew Richard muistuttaa, että epäjumalanpalvelus voi tapahtua myös ovelammin. ”Epäjumalanpalvelus antaa mahdollisuuden siihen, että emme kokonaan hylkää Herraa, vaan määrittelemme hänet uudestaan tietyn halutun näkökulman mukaisesti. Epäjumalanpalvelus ottaa todellisen Jeesuksen mielikuvituksen vangiksi ja veistää sen jälkeen pois kaiken sen, mistä emme hänessä pidä ja liimaa päälle sellaista, jota haluamme. Mielemme toimii kuin vasaraa ja talttaa käyttäen. Muovaamme todellisesta Jeesuksesta sellaisen luomuksen kuin itse haluamme veistämällä pois sen, mikä on epämukavaa ja lisäämällä ominaisuuksia, jotka ovat meille miellyttäviä.”

Tällainen Jeesuksen uudelleenmäärittely nousee pohjimmiltaan meidän syntisestä luonnostamme. Sen ansiosta emme ole halukkaita kohtaamaan Jeesusta sellaisena pyhänä rakkautena kuin hän Uudessa testamentissa tulee meitä vastaan. Kun Raamatun kautta opimme tuntemaan todellisen Jeesuksen, meidät asetetaan jatkuvan haasteen eteen: alistanko minä omat toiveeni, unelmani ja tavoitteeni elämässäni hänen Sanansa ohjaukseen vai alistanko minä sen, mitä olen oppinut Jeesuksesta, ­omien unelmieni ja tavoitteideni alle. Tämä ratkaisee sen, palvelenko minä aitoa, todellista Jumalaa sellaisena kuin kohtaan hänet Jeesuksen Kristuksen persoonassa ja työssä, vai palvelenko minä oman mielikuvitukseni tuotetta, epäjumalaa.