Luotu someraivo

Viime viikolla Pori Jazzin toimitusjohtaja Aki Ruotsalalta tivattiin mielipidettä homoseksuaaleista. Kuuden tunnin jälkeen hänet oli sen takia erotettu tehtävästään. Tapaus oli ennen muuta osoitus median vallasta. Se herätti myös kysymyksen, voiko kristitty puhua julkisesti vakaumuksestaan ilman vakavia seurauksia.

Kuva: Istockphoto

Kuva: Istockphoto

Viime viikolla Pori Jazzin toimitusjohtaja Aki Ruotsalalta tivattiin mielipidettä homoseksuaaleista. Kuuden tunnin jälkeen hänet oli sen takia erotettu tehtävästään. Tapaus oli ennen muuta osoitus median vallasta. Se herätti myös kysymyksen, voiko kristitty puhua julkisesti vakaumuksestaan ilman vakavia seurauksia.

Aki Ruotsalasta tuli nopeasti kuuluisa Suomessa. Kaikki alkoi Porilaine-lehden kolumnista, joka väitti Ruotsalan vuonna 2011 edistäneen Älä alistu -kampanjaa. Siinä muun muassa nuori tyttö kertoi eheytyneensä homoudesta. Satakunnan Kansa lähti selvittämään Ruotsalan nykyistä kantaa homoseksuaalisuuteen.

Jutusta syntyi sosiaalisessa mediassa ”porijazzgate”. Ruotsalan katsottiin rinnastaneen homot huumeidenkäyttäjiin. Tarkka lukija kuitenkin huomasi, että hän rinnasti homon muutoksen heteroksi elämänmuutokseen, joita hän on nähnyt tapahtuvan huumeidenkäyttäjille.

Useat muusikot ja kansanedustajat ilmoittivat boikotoivansa festivaaleja Ruotsalan näkemysten vuoksi. Pori Jazzin hallitus päätti pitää hätäkokouksen.

Irtisanoutuiko Pori Jazz syrjinnästä?

Vielä samana iltana hallitus irtisanoi Aki Ruotsalan – mediamylläkän vuoksi, mikä käy ilmi seuraavasta lausunnosta:

”… kaiken jälkeen, mitä kolumnista liikkeelle lähteneestä julkisuudesta on muotoutunut, ei vaihtoehtoja ole”, puheenjohtaja Hannu Jaakkola kommentoi Satakunnan Kansalle 7.6.

Lisäksi tiedotteessaan hallitus korosti irtisanoutuvansa ”täysin ja ehdottomasti kaikesta syrjinnästä”. Mediassa ei ole kuitenkaan kysytty hallitukselta, miten väite pitää paikkansa Ruotsalan kohdalla, jonka vakaumusta heidän voi tulkita syrjineen.

Aki Ruotsalaa haluttiin pian kuulla medioissa. Huomenta Suomessa 8.6. häneltä kysyttiin, hyväksyykö hän erottamisen perusteet. Ruotsala totesi ymmärtävänsä vahingon, joka Pori Jazzille on aiheutunut kohusta. Varasuunnitelmaa hänellä ei kuitenkaan ollut työpaikan suhteen.

”Henkilökohtaisesti tämä tilanne on aika mahdoton”, hän kertoi.

Ruotsala silti vakuutti Pori Jazzin menestyksen olevan itselleen tärkeämpi kuin oman työpaikkansa.

Huomenta Suomessa hän myös korosti samaa kuin tiedotteessaan heti irtisanomisensa jälkeen: ”Minulle jokainen ihminen on yhtä tärkeä ja yhtä arvokas. Ajatus siitä, että sanani olisivat satuttaneet ketään, on sietämätön.”

Korjauspyyntöihin ei suostuttu Satakunnan Kansassa

Aki Ruotsala on kertonut kokevansa, että häntä on ymmärretty väärin. Hän yritti saada läpi korjauksia Satakunnan Kansan juttuun ennen sen julkaisua, mutta tuloksetta. Jutun ilmestyttyä hän julkaisi oikaisupyynnön Facebook-seinällään: ”En rinnasta homoseksuaalisuutta ja huumeiden käyttöä, eikä minulla ole mitään kompetenssia arvioida niitä.” Ylen haastattelussa Ruotsala myös kertoi tuntevansa ”kuin yritettäisiin synnyttää uutisankkaa”.

Satakunnan Kansan jutun yksi kohutuimpia kommentteja oli: ”Minulla on ollut sellainen ajatus, että homoja ei ole olemassa, on vain homoutta.” Ruotsala selitti myöhemmin tarkoittaneensa, ettei hän halua erotella ihmisiä homoiksi tai heteroiksi.

Uusi Tie pyysi Satakunnan Kansan päätoimittajaa Tomi Lähdeniemeä avaamaan heidän juttunsa tekoprosessia. Haastattelu, jonka lukija voi nähdä ristikuulusteluna, oli hänestä reilu, koska oli ”reilua antaa ääni kolumnin kohteena olevalle Ruotsalalle itselleen”.

Päätoimittaja ei osannut odottaa Ruotsalan saavan potkuja kohun seurauksena.

– Näin jälkikäteen katsoen ristiriita on niin ilmeinen Aki Ruotsalan näkemysten ja Pori Jazzin imagon välillä, että erottaminen oli varmaan looginen lopputulos.

Satakunnan Kansa ei julkaissut Ruotsalan oikaisupyyntöä. Sille ei nähty perusteita.

– Haastattelu tehtiin Akin kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Se nauhoitettiin, ja Aki sai jutun tarkistaakseen ennen sen julkaisua. Muutamasta kohdasta käytiin keskustelua, mutta Aki hyväksyi lopullisen version.

Uusi Tie kysyi Lähdeniemeltä myös, olisiko lehti tehnyt samantyylisen jutun, jos toimitusjohtaja olisikin ollut muslimi, joka olisi sanonut samansuuntaisia, islamin mukaisia käsityksiä homoseksuaalisuudesta. Usein medioissa ei tartuta muslimien hyvinkin kriittisiin homokommentteihin.

– Kerro, miksi sinun mielestäsi ei olisi voinut tehdä? Lähdeniemi vastasi.

– En näe mitään eroa siinä, hän jatkoi.

Hän totesi myös olevan äärimmäisen kunnioitettavaa, että Ruotsala piti haastattelussa kiinni vakaumuksestaan.

Viestinnän tutkija: Ruotsala kompastui taitamattomuuteen

Aki Ruotsala valittiin Pori Jazzin toimitusjohtajaksi perjantaina 1. kesäkuuta. Keskiviikkona 6.6. Pori Jazzin hallitus päätti, ettei Ruotsala voi ottaa vastaan toimitusjohtajan tehtävää. KUVA: LEHTIKUVA / JOEL RANTANEN

Uusi Tie kääntyi myös Helsingin yliopiston viestinnän tutkijan Salli Hakalan puoleen. Miten hän analysoi kohua ammattilaisen silmin? Hakalan mukaan siinä näkyi nykypäivän ilmiö eli median kierrätys: henkilöiden vanhat kannanotot nousevat uudelleen ja uudelleen esiin. Ruotsalan olisi pitänyt siihen varautua, ja Pori Jazzin perehtyä taustoihin.

Hakala näkee, että Ruotsala olisi myös voinut olla vastaamatta joihinkin kysymyksiin Satakunnan Kansan haastattelussa, mutta päätti ottaa kantaa.

– Pitäisi tietää, että sillä voi olla seurauksia. Suomessa on erinomaisia johtajia, jotka ovat kristittyjä, eli ei kyse ole siitä, ettei voi olla kristitty johtaja. Mutta missä asiassa ottaa kantaa ja missä ei?

– On Ruotsalan kannalta harmillista, että hän tuli leimatuksi tarpeettomasti, mutta hän on myös itse aiheuttanut sitä taitamattomuudella mediassa, Hakala arvioi.

Lisäksi

Yllättäviä puolustajia – homoseksuaaleiltakin tukea Ruotsalalle

Aki Ruotsalalle löytyi myös monia puolustajia, yllättäviltäkin tahoilta. Esimerkiksi homoseksuaali ja viestintäalan yrittäjä Jenni Rajahalme kertoi Facebook-päivityksessään arvostavansa häntä suoruutensa ja rehellisyytensä vuoksi. Aiemmin Ruotsalan työtoverina toiminut Rajahalme kirjoitti: ”Miljoona suomalaista ei ajattele hänestä kuten minä. Heidän silmissä hän on homovihaaja ja suvaitsematon uskovainen fanaatikko… Kysymys kuuluukin, miksi miljoona ihmistä ajattelee näin? Siksi koska some ei toimi kuin sivistysvaltio.”

Twitterissä taas käyttäjä Marcus Petäjä twiittasi: ”Joutuuko Pori Jazzin pomo nyt jättämään hommansa, koska loukkaantuneisto nostaa tästä somessa kohun? Vaikka olenkin homo, minusta sillä uudella pomolla on oikeus patavanhoillisiin mielipiteisiinsä.”

Tukijarintamaan liittyi myös Samuli Patalahti, joka Facebook-seinällään kommentoi erottamisen olevan osoitus kristittyjen syrjinnästä. ”Samat kriteerit eivät päde kaikkiin. Muslimit saavat edelleen laukoa homoista mitä vaan ilman minkäänlaista kohua. Homoudesta annettavan kuolemantuomion kannattaminenkin on ihan ok. Itsekin olen telaketjuateisti, mutta minä sentään haluan käydä asioista avointa ja rehellistä keskustelua…”

Lisäksi pitkänlinjan vihreiden poliitikko Eero Paloheimo kutsui Ruotsalan kohtelua oikeusmurhaksi. Keski-Uudenmaan kolumnissaan 8.6. hän ei löytänyt hyviä perusteluja erottamiselle, koska Ruotsala ei valehdellut, ollut ilkeä homoseksuaaleja kohtaan eikä lipsunut päätelmiensä logiikassaan.

”Uskonnonvapauden tila kaventunut”

Aki Ruotsala on kristillisdemokraattien puoluevaltuustoon puheenjohtaja. KD:n riveistä annettiinkin nopeasti tukea hänelle. Kansanedustaja Päivi Räsänen totesi tiedotteessaan, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden tila yhteiskunnassamme on huolestuttavasti kaventunut. Vastaus siihen ei kuitenkaan ole vaikeneminen, ja siksi hän rohkaisikin kristittyjä entistä vahvemmin käyttämään sananvapauttaan ja oikeuttaan vakaumukseen.

Pari päivää myöhemmin Räsänen pohti Facebook-seinällään, oliko Ruotsalan erottaminen laillista. Yhdistyksen ja osakeyhtiön toimitusjohtajan asemat poikkeavat toisistaan: yhdistyksen toimitusjohtajaa ei voi irtisanoa syrjivillä perusteilla.

”Oleellinen kysymys on, oliko Ruotsala yhdistyksen vai osakeyhtiön palkkaama? Ainakin päätöksen teki rekisteröidyn yhdistyksen hallitus”, hän kirjoitti.

Räsänen myös otti poikkeuksellisesti esimerkin itseensä kohdistuneesta vakaumuksen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä, sivistyneistön piirissä. Vuonna 2010 Vuoden puhuja -tittelin saanut professori Alf Rehn ehdotti näin 6.6. julkisessa Facebook-päivityksessään: ”Olisiko mitenkään mahdollista, nyt kun Suomessakin kerran tehdään jotain, toteuttaa pari pakkopalautusta? Vaikkapa lähettämällä Räsänen hevon helvettiin?” Rehn toivoi myös uskonnollisten ihmisen ”järkeviksi” eheyttämistä verovaroin.

”Vastaavalla tavalla ja vastaavalla tasolla henkilöön kohdistuen ei julkisessa keskustelussa kristittyjen taholta loukata tai syrjitä seksuaalisia vähemmistöjä – onneksi”, Räsänen kommentoi päivitystä.

Uskonnonvapaudesta kirjoitti myös kd:n eduskuntaryhmän tiedottaja Merja Eräpolku. KD-lehdessä 7.6. hän totesi, ettei Suomessa ole enää turvallista ilmapiiriä, jossa aidosti voisi esittää mielipiteensä ja kertoa vakaumuksestaan.

”Joku huokaisee, onko Suomesta tulossa uskonnonvapauden kehitysmaa. Voiko avoimesti kristitty edetä urallaan? Näemmekö pian sellaista vainoa kuin monessa muussa maassa?” Eräpolku kyseli.

Kd:n tuki Aki Ruotsalalle näytti aiheuttaneen erityisesti närää Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mielessä. Hän vaati poliisia välittömästi selvittämään, ovatko kristillisdemokraatit puolueena avoimen syrjivä ja rasistinen järjestö seksuaalivähemmistöjä kohtaan.