Liiallinen kulttuuri­sensitiivisyys estää ­puuttumisen tyttöjen ympärileikkauksiin

Somaliassa lähes koko väestön tytöt ja naiset on ympärileikattu. YK:n tavoitteena on lakkauttaa ympärileikkaus vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Shutterstock

Fenix Helsinki -yhdistyksen selvitys osoittaa, että tyttöjä viedään Suomesta ympärileikattaviksi ulkomaille.

Suomessa syntyneitä tyttöjä viedään ympärileikattaviksi ulkomaille, muun muassa Egyptiin, Iraniin, Somaliaan ja Syyriaan, kertoo syyskuussa julkaistu Fenix Helsinki -yhdistyksen selvitys. Selvityksessä kritisoidaan sitä, että viranomaiset eivät osaa tai uskalla puuttua asiaan. Taustalla on selvityksen tekijöiden mukaan myös ylikorostunut kulttuurisensitiivisyys.

Suomen laki suojaa silpomiselta

Tällä hetkellä Suomen rikoslaissa ei ole erillistä rangaistussäännöstä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta. Kaikissa muissa Pohjoismaissa naisten silpominen on erillinen rikos. Eduskunnan lakivaliokunta linjasi kuitenkin jo vuonna 1994, että tyttöjen ympärileikkaus luokitellaan törkeäksi pahoinpitelyksi, joka on sellaisenaan rangaistava teko.

Tällä hetkellä elää arviolta reilut 200 miljoonaa tyttöä ja naista, joille on tehty ympärileikkaus. Vuosittain 3 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua silvottavaksi.

– Tästä voi saada jopa kymmenen vuotta van­keutta, huomauttaa Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen.

Hänen mukaansa ympärileikkaus poikkeaa jyrkästi perusoikeuksista, jotka laki takaa maassamme.

– Laki takaa meille ihmisarvon loukkaamattomuuden ja oikeuden koskemattomuuteen. Tähän kuuluvat hengen ja terveyden suojaaminen. Nämä ovat perustavia ihmisoikeuksia, joihin myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset perustuvat. Tähän nojaudumme suomalaisessakin lainsäädännössä, painottaa rikosoikeuteen erikoistunut lainvalmistelija.

Entä kenellä on rikosvastuu, jos käy ilmi, että ympärileikkausta suunnitellaan?

– Rikosvastuu on luonnollisesti ympärileikkaajalla, mutta myös avunanto on rangaistava teko. Lisäksi passiivisesti tekoon osallistuva vanhempi on rikosvastuussa. Lapsen sukupuolielinten silpominen ulkomaillakin on laitonta, Hinkkanen sanoo.

Avainasemassa koulutus ja tiedonjakaminen

Silpomisia ei ole käsitelty tuomioistuimissa. Tämä ei tarkoita, etteikö tapauksia voisi olla.

– En pysty ottamaan kantaa missä määrin tapauksia Suomessa esiintyy, Hinkkanen myöntää.

Tiesitkö, että…

Ympärileikkausta kannattaville on kyse syvälle kulttuuriin juurtuneesta tavasta. Enimmäkseen ympärileikkauksia tehdään islamilaisessa maailmassa, mutta se on käytössä myös joiden kristittyjen yhteisöjen alueilla. Sukupuolielinten silpominen tehdään yleensä 0–15-vuotiaille tytöille. Se aiheuttaa vakavia terveysriskejä, kuten verenvuotoa, tulehduksia ja hedelmättömyyttä. Pahimmillaan seurauksena voi olla kuolema. Maahanmuuton seurauksena aihe on ajankohtainen myös länsimaissa.

Fenix-yhdistyksen selvitykseen haastatellut nuoret naiset, jotka ovat kokeneet ympärileikkauksen, eivät uskalla puhua aiheesta omilla nimillään. Omia vanhempia ei haluta loukata ja oman etnisen yhteisön painostusta pelätään.

– Lastensuojelun ja terveydenhuollon ammattilaisten vastuu on tässä suuri. Sitä kautta pitää ensisijaisesti lähteä purkamaan näitä tapauksia, jos silpomisia tulee ilmi. On myös tärkeää ilmoittaa viranomaisille rikoksista tai epäilyistä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola on korostanut, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle on suuri tarve, jotta tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen osataan ja voidaan puuttua. Tiedottaminen ympärileikkauksen laittomuudesta ja sen terveyshaitoista on siksi ratkaisevaa.

Lähteet: WHO, Maailman terveysjärjestö ja YK, Yhdistyneet Kansakunnat

Reija Toikka: ”Jumala ei tahdo, että silvomme hänen hyvää luomistyötään”

Ympärileikkaus ja lapsiavioliitot kuuluvat yhteen. Näiden perinteiden purkaminen ei riitä. Tilalle on annettava ja saatava jotain parempaa. Credo-ohjelma on onnistunut siinä.

Erikoissairaanhoitaja-kätilö Reija Toikka siunattiin miehensä kanssa lähetystyöhön Keniaan vuonna 1989. Jo 1990-luvulla Toikka näki ongelmat, joita tyttöjen silpominen tuottaa. Vuonna 2001 hän aloitti ohjelman, joka tukee kenialaisen maasai-heimon tyttöjen koulunkäyntiä ja valistaa perheitä, jotta nämä eivät sallisi tyttöjen ympärileikkauksia. Vuonna 2006 Credo-ohjelma liitettiin osaksi Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetystyötä. Ohjelmasta vastaa nykyään Sleyn lähetti Satu Arkkila.

8 maata,

joissa elää ­tällä hetkellä eniten 15–49-vuotiai­ta ympäri­leikattuja tyttöjä ja naisia:

  • Somalia 98 %
  • Guinea 96 %
  • Djibouti 93 %
  • Egypti 91 %
  • Eritrea 89 %
  • Mali 89 %
  • Sudan 88 %
  • Sierra Leone 88 %

(Lähde WHO, Maailman terveys­järjestö)

– Toivoa on, sillä Keniassa sekä hallitus että kansalaisjärjestöt ovat tehneet valtavasti työtä vuosien varrella, jotta käytäntö lopetettaisiin, Reija Toikka iloitsee.

Maasai-heimon tyttöjen ympärileikkaus on jäänne vuosisatoja vanhasta aikuistumistraditiosta, jossa tytöt viettivät viikkoja eristyksissä suvun naisten ja isoäitien kanssa. Nykypäivänä traditiosta on jäljellä vain leikkaus.

– Credo-työn ytimessä on alusta asti ollut kristillinen ihmiskäsitys. Uskomme, että Jumala loi miehen ja naisen. Jumala ei tahdo, että silvomme hänen hyvää luomistyötään. Tämä viesti halutaan välittää maasai-vanhemmille, Reija Toikka kertoo.

Valistustyössä korostetaan, että Jumalalle riittää sydämen ympärileik­kaus, kuten apostoli Paavali opettaa kirjeessään roomalaisille (Room. 2:29). Jumalan antama pelastus ja usko ovat sydäntemme puhdistus. Samoin maasait saavat kuulla, että tyttöjen kouluttaminen on tehokkain lääke köyhyyskierteen katkaisemiseen.

– Ympärileikkauksen katsotaan valmistavan tyttöjä avioliittoihin. Tytöt naitetaan lapsina miehille, joilla saattaa olla jo useampia vaimoja. Moni isä ja äiti ymmärtää opetuksen myötä, että tyttöjä ei kannata pakottaa lapsiavioliittoihin. Työntekijät vetoavat siihen, että vanhemmat haluavat varmasti parasta lapsilleen. Koulutus on paras investointi lapsen elämään.

Evankeliumi uudistaa ihmiset ja asenteet

Ilman kantaväestön työpanosta valistustyö ei tuottaisi niin tehokasta tulosta. Toikka kertoo, että kyläpäälliköt, papit, opettajat ja evankelistat ovat korvaamattoman tärkeällä paikalla, kun heimojen jäseniä kohdataan.

Pelkästään ympärileikkauksen uhka voi olla peruste turvapaikalle.

– Vanhemmat saattavat olla ensin vihaisia. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa, kun nähdään, että koulunkäynti ei pilannutkaan lasta. Jotkut lapsista ovat paenneet kodeistaan välttääkseen ympärileikkauksen. Heidän koulunkäyntiään tuetaan kummiohjelmalla.

Credo-ohjelmassa on tällä hetkellä noin 50 tyttöä. Toikka korostaa että ohjelmaan kuuluu vahvasti sekä diakonaalinen auttamistyö että kristillinen kasvatus. Evankeliumin julistaminen ja juurruttaminen luterilaiseen uskoon ovat päämääriä, joihin työssä pyritään. Lapsille järjestetään myös vuosittain raamattuleiri, jossa käsitellään syventäviä teemoja, kuten naiseksi kasvamista, seurustelua ja suhdetta vanhempiin.

– Kaikkia emme voi auttaa, mutta tämän pienen joukon elämään kaikki työntekijät ovat sitoutuneet. Näistä tytöistä kasvaa roolimalleja muille, Reija Toikka iloitsee.