”Kuin paluu kommunismin aikaan”

Uskonnonvapauttava rajoittava lakialoite etenee Bulgariassa.

Halu suitsia ääri-islamin leviämistä voi johtaa rajuun uskonnonvapauden rajoittamiseen geopoliittisesti keskeisellä alueella sijaitsevassa Bulgariassa. Kaikki puolueet kannattivat lakimuutosta 4. lokakuuta, mikä on tyrmistyttänyt muun muassa Euroopan Evankelisen allianssin.

Suunnitelmana on nimittäin rajoittaa uskonnollinen toiminta uskonnollisten yhteisöjen tiloihin. Toiminnan kieleksi kävisi ainoastaan bulgaria. Hyväksyttyjä olisivat vain yli kolmensadan jäsenen uskonnolliset yhteisöt, ja liturgina voisi toimia vain Bulgarian kansalainen tai henkilö, jonka koulutus hyväksytään. Ulkomaalainen saarnaaja voisi toimia julistajana vain bulgarialaisen hengellisen työntekijän seurassa.

Lakimuutosta koskeva valitusaika päättyi 16. marraskuuta. Bulgarian ortodoksit, muslimit, protestanttiset yhteisöt, juutalaiset, armenialainen kirkko ja katoliset protestoivat aloitetta vastaan – eikä ihme.

Luonnoksen laati parlamentin suurimman puolueen, keskusta-oikeistolaisen GERB:n Krasimir Velchev.

– Lakialoitteen taustalla on terrorismin vastainen taistelu ja tarve suitsia ääri-islamin leviämistä ja sen rahoittamista alueella, eräs protestanttisen seurakunnan työntekijä kuvaa Uudelle Tielle.

Tämä näkyykin rajauksissa mahdollistaa koulujen ylläpitäminen ja saarnaajien kouluttaminen ainoastaan paikallisille ortodokseille ja muslimeille. Lahjoituksia ulkomailta voisi ottaa vastaan ainoastaan uskonnollisten yhteisöjen rakennustöihin tai sosiaaliseen avustamistyöhön – sen sijaan seurakuntien toiminnan tai työntekijöiden palkkauksen tukeminen ei olisi enää mahdollista ulkomailta.

Koska ainoastaan ääri-muslimien rajoittaminen on mahdotonta, as­tuessaan voimaan laki rajoittaisi kaikkia uskontoja. Moni paikallinen kokee uskonnonvapauden rajoittamisen palaavan kommunismin aikaan, jolloin uskonnot nähtiin valtion vihollisina ja syntipukkeina yhteiskunnan ongelmiin.

Yllättävästi lakiin sisältyy palkkojen maksu valtion budjetista ortodoksikirkolle ja imaameille.

– Tässä on mielestäni nähtävissä halu päästä vaikuttamaan varsinkin imaa­mien palkanmaksulla maltillisen suunnan säilymiseen.

Protestanttiset seurakunnat ovat järjestäneet mielenosoituksia ja kirjoittaneet vastalauseita lakimuutosta vastaan. Seurakunnat ovat koettaneet hakea tukea Euroopasta. Suomesta Kristillisdemokraattien kansanedustajat lähettivät Bulgarian pääministeri Boyko Borissoville osoitetun vetoomuksen, jossa todettiin, että laki tekisi uusien uskonnollisten yhteisöjen perustamisen mahdottomaksi ja mahdollisesti tekisi seurakuntalaisten kokoontumisen kodeissa laittomiksi.

Mitä välittömiä vaikutuksia lailla olisi pienille protestanttisille seurakunnille tai lähetystyölle maassa?

– Pahimmillaan työ loppuu ja kaikki pienet kirkot suljetaan mahdottoman suurten sakkojen avulla, nimellisesti hallinnollisten puutteiden vuoksi. Toisaalta ilmapiiri nykyisellään on niin välinpitämätön, että valvonta jää hoitamatta, kuten monissa muissakin asioissa täällä, protestanttisen seurakunnan työntekijä puntaroi.

Tuoreimpien tietojen mukaan parlamentti tekee muutoksia aloitteeseen. Esimerkiksi sallittujen uskonnollisten yhteisöjen vähimmäisjäsenmäärä noussee 3 000 jäseneen. Protestanttisten ryhmien asianajajana toimiva Latchezar Popov totesi lakimuutoksen johtavan kielteisiin asenteisiin ja osoittavan halveksuntaa vähemmistöuskontoja kohtaan. Samaan aikaan suunnitelmat tarjoaisivat ”maksimaalisen vaikutusvallan yhteiskunnassa” idän ortodokseille ja muslimeille. Uusi Tie jatkaa tilanteen seuraamista.