Kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä

kansi OK crop

Erityisesti islamilaisissa maissa ahdinko on suuri.

Vuonna 2013 vähintään 2123 kristittyä kuoli uskonsa vuoksi maailmassa. Näin kertoo Open Doors-järjestö, jonka mukaan lukema on äärimmäinen minimi. Todellinen lukumäärä on todennäköisesti moninkertaisesti suurempi.

Pelkästään Syyriassa tapettiin viime vuonna enemmän kristittyjä uskonsa vuoksi kuin vuonna 2012 koko maailmassa. Lukemassa eivät ole mukana esimerkiksi otsikoihin nousseen äärijärjestö Isisin uhrit tänä vuonna, jolloin kristittyjen vainot Irakissa ja Syyriassa ovat kiihtyneet entisestään.

Uskonsa vuoksi vainottujen kristittyjen tilannetta seuraavan Stefanus-Lähetys ry:n johtajan Juhani Huotarin mukaan levottomuudet eivät tiedä hyvää myöskään vähemmiöinä eläville kristityille.

– Maailma on sekaisin ja sodat vauhdittavat kristittyjen vainoa, Huotari sanoo.

Vaikeissa oloissa elävät kristityt sanovat tarvitsevansa vainojen myötä Jumalan läsnäoloa entistä enemmän. Joskus vainot jopa edesauttavat kristinuskon leviämistä, minkä puki sanoiksi jo kirkkoisä Tertullianus kuuluisalla lausahduksellaan ”marttyyrien veri on kirkon siemen.” Huotarin mukaan tämä näkyy myös järjestölle tulevista viesteistä.

– Oman uskonelämän valvominen ja siihen liittyvä rukouselämä raamatunluvun kanssa vilkastuu. Maissa, joissa on alkanut painostus uskovia kohtaan ja on viitteitä syvemmänkin vainon syntymisestä, olen saanut viestejä kuinka seurakuntaelämä on vilkastunut.

Mutta vainotaanko vain kristittyjä? Eikö muidenkin uskontojen edustajia ahdistella ja tapeta ainakin melkein samalla tavalla? Ja johtuuko kristittyjen surullinen ykkössija tilastoissa vain siitä, että kristittyjä nyt vain sattuu olemaan enemmän kuin minkään muun uskonnon edustajia?

lista
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.

Missä vainotaan?

Jos tilastoja vilkaisee vain pikaisesti, kristittyjen lisäksi muutkin uskonnot nousevat toki esiin. Esimerkiksi Pew Research Forumin tuoreimmat tutkimukset kertovat, että vuonna 2012 hallituksen suorittamaa häirintää1 (government harrassment) muslimeja kohtaan harjoitettiin 83 maassa ja kristittyjä kohtaan 81 maassa.

Sosiaalista häirintää2 (social harrassment) muslimeja kohtaan harjoitettiin 88 maassa, kristittyjä kohtaan 83 maassa. Silmiinpistävää on, että juutalaisia häirittiin sosiaalisesti 66 maassa ja valtiollisesti 28 maassa, vaikka heidän määränsä on vain pieni murto-osa kristittyjen tai muslimien määrästä.

Mutta ovatko muslimit sitten lukumäärissä mitattuna tämän perusteella maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä? Eivät, sillä valtioiden kokonaislukumäärässä kristityt ”voittivat” häirintätilaston 151 maan määrällä. Oleellinen jatkokysymys on kuitenkin, missä maissa eriasteista häirintää ja vainoa tapahtuu ja ketkä siihen syyllistyvät?

Kun katsotaan karttoja, jotka määrittävät vainoa ja häirintää, esiin nousee kahdenlaisia, hyvin erilaisia alueita: missä vainotaan ja häiritään sekä missä näin ei tehdä juuri lainkaan. Open Doorsin kristittyjen vainoja kuvaavassa maailmankartassa vertauskuvalliset lieskat roihuavat useimmiten maissa, joiden väestö on muslimienemmistöistä. Muitakin maita on, kuten Pohjois-Korea (1.), Keski-Afrikan tasavalta (16.) ja Vietnam (18.).

Pew’n kartassa valtiollisen uskonnollisen häirinnän mittarit näyttävät kirjaimellisesti punaista paljolti samoissa maissa, mutta lisäksi myös Kiinassa ja Venäjällä. Sosiaalista häirintää esiintyy huomattavasti esimerkiksi Pakistanissa, Afganistanissa, Intiassa, Egyptissä, Sudanissa, Nigeriassa, Somaliassa, Jemenissä, ja Keniassa.

Mutta entä se toisenlainen alue? Se on sellainen, missä vainot ja häirintä ovat lähes olematonta. Katsoipa karttoja oikeastaan miten päin tahansa, Eurooppa, Amerikat, Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Australia näyttävät olevan käytännössä vapaita maanosia, joissa ihmisiä paljon harvemmin ahdistellaan minkään uskon vuoksi. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (kuten Japani, Etelä-Korea ja Mongolia), yhteistä näille alueille uskonnon saralla on se, että ne ovat pitkän kristillisen historian värittämiä maita tai sellaisia maita, joiden väestöstä enemmistö nykyään kuuluu johonkin kirkkokuntaan.

vainot sisalle ok cropKuka vainoaa?

On voitava sanoa siis ääneen, että kristityt kärsivät erityisesti islamilaisissa maissa ja ääri-islamin käsissä. Open Doorsin listan mukaan vainon lähde joko yksin tai jonkin muun ilmiön kanssa on 37 maassa viidestäkymmenestä juuri ääri-islam (islamic extremism).

Mutta kuka ahdistaa muslimeja? Pelkän kokonsa puolesta ensimmäinen ehdokas näyttäisi olevan kristinusko. Tilastot kuitenkin herättävät väistämättä epäilyksiä tämän suhteen. Ensinnäkin niissä maissa, joissa kristityt ovat vahva enemmistö, vainot ja häirintä ovat hyvin harvinaisia. Toiseksi, erään toisen Pew’n tilaston mukaan kristityt myös asuvat pääosin maissa, joissa enemmistö väestöstä kuuluu kristilliseen kirkkokuntaan. Vain noin 10 prosenttia maailman kristityistä asuu uskonnollisena vähemmistönä kotimaassaan. Onko häirintä kenties tämän kymmenyksen aikaansaannosta?

Termit:

1) Sosiaalinen häirintä: Laeista riippumaton uskonnonharjoituksen estäminen, esimerkiksi vähemmistöuskonnon uhkailu väkivallalla.

2) Hallituksen häirintä: uskonnonharjoituksen kiellot tai rajoitukset lainsäädännössä, esimerkiksi julkisen saarnaamisen rajoittaminen.

Tuskin. Sillä useissa sellaisissa maissa, joissa esiintyy paljon valtiollista tai sosiaalista uskonnollista häirintää, kristitty vähemmistö on marginaalisen pieni.

Esimerkiksi Afganistanissa kristittyjä on vain noin 0,1 prosenttia väestöstä. Pakistanissa heitä on 1,6 prosenttia. Pew’n häirintälistojen muslimimaista eniten kristittyjä on Indonesiassa, noin 10-15 prosenttia, riippuen siitä, kenen tilastoa katsotaan.

Valtiollista häirintää näissä maissa kristityt eivät luonnollisestikaan saa aikaan, ja tuntuu vaikealta uskoa, että juuri he uhkaisivat enemmistönä olevaa muslimiväestöä.

Kiina, Venäjä, Intia ja jotkin eteläisen Aasian maat ovat toki häirintämittareissa korkealla eivätkä ole muslimimaita. Ne eivät silti yksin selitä, miksi niin monessa maassa muslimit kohtaavat uskonnollista häirintää.

Mikä sitten voisi selittää? Näyttäisi siltä, että yksi tekijä asiassa voisivat olla muslimimaat itse. Esimerkiksi vuoden 2009 Human Rights Watchin raportin mukaan Saudi-Arabiassa shiiamuslimeilla ei ole samanlaisia oikeuksia harjoittaa uskontoaan kuin sunneilla. Toisaalta Iranissa sunnimuslimit (ja kaikki muutkin uskonnolliset vähemmistöt) kohtaavat vainoa puolestaan shiiahallinnon taholta, kertoo Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportti vuodelta 2013.

Olipa kyseessä siis kumpi tahansa islamin päähaaroista, se ei ainakaan näissä maissa vaikuta suvaitsevan rinnallaan kilpailijoita. Asia jää pelkkien tilastojen valossa vielä jonkin verran avoimeksi, mutta jos näin on, se selittäisi paljon sitä, miksi muslimien häirintä tilastoissa on korkealla tasolla. Huotarin mukaan tilanne näyttäisi kuitenkin juuri siltä, että tilastoissa esiintyvä häirintä kumpuaa juuri islamin eri haarojen välisestä vihanpidosta.

– Asia pitää paikkansa lähes aina. Islamin pääsuuntaukset eli sunnit ja shiiat pitävät eräissä muslimimaissa voimakasta vainoa toisiaan kohtaan, riippuen siitä, kumpi ryhmä on enemmistö.

NiiranenMiikka RGBKommentti: Miksi vainot ovat muualla?

Kristittyjen tulee Raamatun mukaan pitää huolta Kristuksen ruumiin kärsivistä jäsenistä. Näin meitä neuvoo Paavali ensimmäisessä korinttilaiskirjeessään (1. Kor. 12:26).

Mutta tämän lisäksi kristittyjen vainot ovat yhteiskunnallisestikin merkittävä aihe, jo pelkän laajuutensa vuoksi. On toki totta, että monessa maassa, jossa kristittyjä ja vaikkapa muslimeja on suunnilleen yhtä paljon, myös kristityt ovat syyllistyneet väkivaltaan. Ja vaikka kristityt ovat historian aikana syyllistyneet moniin muihin kammottaviin vääryyksiin, pitäisi nykyajan tutkimusten herättää joitakin kysymyksiä myös jokaisen ajattelevan ihmisen päässä.

Yksi tärkeimmistä on seuraava: miksi nykyaikana näemme vuodesta toiseen tilastoissa rauhallisempia oloja ja vähemmän kärsiviä ihmisiä niissä maissa, joissa kristinusko on vaikuttanut pitkään ja laajasti?

 

Lähteitä:

Pew research Forum: Religious Hostilities Reach Six-Year High

Open Doors World Watch List (tuorein versio)

Johnson, Todd et al.: Christianity in its Global Context, 1970–2020. Center for the Study of Global Christianity.