”Kirkonkin tulisi löytää omat kärkihankkeensa”

Yksi härkä voi vetää 3 600 kilon kuormaa, mutta kaksi härkää yhdessä vetää lähemmäs 12 000 kiloa. Susijengi eli Suomen korismaajoukkue voi hurmiossa voittaa jopa taidoiltaan ylivoimaisen vastustajan. Australialainen kristillinen opiskelijajärjestö kasvatti työntekijämääräänsä kolmesta kahteensataan, kun näky löytyi ja puhallettiin yhteen hiileen. Jeesus Nasaretilainen puolestaan rukoili, että hänen omansa olisivat yhtä, jotta maailma uskoisi. Kaikki nämä ovat esimerkkejä yhteyden voimasta.

Olen myötätunnolla seurannut pääministerimme Juha Sipilän ja hänen hallituksensa ponnisteluja yhteisvastuullisuuden puolesta. Riitaisten poliittisten puolueiden kilpailusta ja työmarkkinajärjestöjen ärhäkästä edunvalvonnasta huolimatta tulosta näyttää lopulta syntyvän. Kuluja leikataan ja hallitus keskittää euroja kärkihankkeisiin. Niillä nostetaan Suomi suosta. Ainakin minä haluan uskoa niin.

Uskon myös, että Suomen nostamiseen hengellisestä suosta tarvitaan myös herätysliikkeitä. Viidesläisten järjestöjen johtavia työntekijöitä ja vaikuttajia kokoontui toissa viikolla tulevaisuusretriittiin OPKOn kurssi- ja leirikeskukseen Enä-Seppään hakemaan uutta kurssia.
Järjestöjen edustajia yhdistivät muun muassa yhteiset juuret, samat teologiset painotukset, uusi laulukirja ja herätys, joka on muisto vain. Rovasti Raimo Mäkelän, tulevaisuustutkija Jari Metsämuurosen ja kirkon kansliapäällikkö Jukka Keskitalon alustusten avulla mietimme itsekriittisesti, miten voisimme vaikuttaa huomisen Suomeen ja kirkkoon. Keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja jatkoakin on tulossa.

Lähdin hiljattain vaimoni mukaan kotiseurakuntani jumalanpalvelukseen. Runsaslukuisten mummojen ja pappojen joukossa me pian viisikymppiset edustimme nuorisoa. Surullisena pohdin kirkonmenojen jälkeen, miltä kirkko näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, jos mikään ei muutu. Kirkkolaiva kyntää syvällä. Kirkonkin tulisi löytää omat kärkihankkeensa, joiden kautta hengellinen lama taittuu, uskosta osattomat löytävät tiensä Vapahtajan luokse ja kasvavat hänen opetuslapsinaan aktiivisina seurakuntalaisina.

Entä me viidesläiset? Olisiko meillä rohkeutta tavoitella itseämme ja omaa herätysliikettämme suurempia unelmia? Mistä voisimme leikata, mitä muuttaa, mitä resursseja yhdistää ja mihin panostaa, jotta evankeliumi leviäisi? Jos ammattiliitot ja poliittiset puolueet pystyvät tähän, emmekö mekin? On aika nähdä mikä on kaikkein tärkeintä ja keskittyä siihen.