Kirkolliskokous keskusteli henkilö­seurakunnista

Viime viikolla Turussa istunut kirkolliskokous pohti kirkon rakenneuudistusta, mutta keskusteli myös edustaja-aloitteista. Yksi niistä oli esikoislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvan Aulis Ansaharjun aloite henkilöseurakunnista.

Ansaharju on huolissaan, että monet kristityt eivät käy messussa eikä ehtoollisyhteys toteudu. Hän myönsi, että taustalla hiertää virkakysymys ja kirkon ohjeet samaa sukupuolta olevien parien kanssa rukoilemisesta.

Ansaharju sai kannatusta muun muas­sa muusikko Pekka Simojoelta.

Kirkkoherra Sammeli Juntunen taas muistutti, että kirkko on yksi pyhä yhteinen, mutta ei sulkenut pois mahdollisuutta, että henkilöseurakunta voisi tuoda joitain etujakin. Häntä arvelutti ehtoolliskäytäntö.

– Jos henkilöseurakuntia perustettaisiin, kaikki eivät olisi siellä tervetulleita ehtoolliselle, Juntunen uumoili.

Simojoen mielestä vaihtoehto pitäisi sallia, koska uusia ryhmiä kuitenkin syntyy koko ajan.

– Ihmiset haluavat itse valita oman seurakuntansa ja yhteisönsä. Olen varma, että tämä aloite nousee esiin tulevina vuosina, haluttiin tai ei, Simojoki sanoi.

Pasi Palmu muistutti, että herätysliikkeiden syntyaikoihin niiltä kiellettiin aluksi kokoukset kirkossa, mutta ne pysyivät kuitenkin kirkon sisällä toisin kuin Ruotsissa. Hänen mielestään Lähetyshiippakunnan syntyminen on merkki heikosta kaitsennasta luterilaisessa kirkossa.

– Miten voisimme todellisesti elää yhdessä? Kun väitetään, että tämä rikkoo kirkon yhteyden, kysyn vastaan: ”Minkä yhteyden?”

Huokuna ei innostu

Kirkkoneuvos Pekka Huokuna ei ole innostunut henkilöseurakuntamallista. Hänen mielestään herätysliikkeet voivat harjoittaa toimintaansa kuten ennen. Siihen ei tarvita henkilöseurakuntia.

– Keskustelussa kävi ilmi, että henkilöseurakuntamallilla yritettäisiin ratkaista kirkon sisäisiä mielipide-eroja. Vaikea nähdä, että sillä ratkaistaisiin kirkon ongelmia. Henkilöseurakunta on hallinnollinen eikä toiminnallinen asia.Toisaalta rakenteita ja hallintoa on hyvä pohtia. Nyt yritettiin ratkaista toiminnallinen asia hallinnollisella tavalla, Huokuna totesi.

Miten sitten hoidetaan kirkon sisäisiä mielipide-eroja, kuten virkakysymykseen liittyviä ongelmia?

– Yhtä ja toista on vireillä. Piispainkokouksen työryhmä on asian tiimoilta työstänyt kirkon yhteyden vahvistamista, hän kertoi Uusi Tie -lehdelle.

Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mielestä henkilöseurakuntien myötä kuppikuntaisuus lisääntyisi.

– Nyt olen sitä mieltä, että siinä olisi enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia. Olin ennen Jyväskylässä kirkkoherrana ja siellä oli kohtaamispaikka-toimintaa. Se oli kirkkoherran kaitsennan piirissä ja toimi hyvin, hän totesi.

Voisiko näihin kohtaamispaikkoihin sisältyä vanhan virkakäsityksen mukaista ehtoollista?

– Siihen ei ole minun tehtäväni ottaa kantaa, se on piispojen mietittävä, Keskitalo vastasi Uudelle Tielle.

Seurakunnan kanssa yhteistyössä

Piispa Tapio Luoma toteaa ensin asian kuuluvan kirkkoherran päätettäviin asioihin, mutta jatkaa sitten:

– Käytännössä herätysliikkeiden ja muiden kirkon sisäisten ryhmien toteuttamia messuja järjestetään eri paikoissa. Ehtoollisjumalanpalveluksien järjestämisessä virkakysymys ei kuitenkaan koskaan voi olla peruste. Olennaista on, että toiminta tapahtuu seurakunnan kanssa yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä.Pitää muistaa, että kyse ei ole vain tietyn ryhmän omasta toiminnasta, vaan koko seurakunnan toiminnasta, Luoma muistuttaa.

– Henkilöseurakuntamalli oli esillä jo viime kirkolliskokouksessa ja sitä harkittiin silloin perusteellisesti. Silloin päädyttiin siihen, että se on teologisesti ongelmallinen ja siihen sisältyy vaikeita käytännön kysymyksiä. Esimerkiksi verotusteknillisesti nykykäytännön muuttaminen olisi suhteettoman kallista.

– Tilanne on nyt sama kuin ennen, vaikka uusia näkökulmiakin esitettiin. Edustaja Ansaharjun aloitteessa lähdettiin herätysliikkeen halusta muodostaa oma henkilöseurakunta. Oli reilua myöntää, että virkakysymys on tässä taustalla. Siihen sisältyi joidenkin kipua siitä, ettei löydy paikkaa kirkossa. Kun en kannata henkilöseurakuntaa, ei ole pyrkimys osoittaa, etteikö vanhan virkakysymyksen kannalla oleville olisi paikkaa kirkossamme.

Ehdotus ongelmallinen

– On kyse siitä, halutaanko sellaisia seurakuntia, mikä koostuu tarkalleen samalla tavalla ajattelevista, kun oikeasti seurakunta koostuu hyvin erilaisista ihmisistä. Emme voi valita, ketkä ovat sisaria ja veljiämme, piispa Luoma sanoo.

Luoma pitää henkilöseurakuntamallia ongelmallisena. Myös aikataulullisesti sitä on vaikea toteuttaa.

– En usko, että tämä asia ehtii enää nyt käsittelyn alla olevaan seurakuntarakenneuudistukseen. Jos halutaan tämä asia ottaa hallinnossa esiin, sen luonteva paikka olisi siinä yhteydessä, kun toisen aloitteen perusteella pohditaan kirkon koko organisaatiota, piispa Luoma totesi.

­Seurakuntavaalien ­markkinointi ­oudoksutti

Kyselytunnilla Janne Kaisanlahti arvosteli seurakuntavaalikampanjan iskulausetta ”Usko hyvän tekemiseen”.

– Eikö luterilaisessa opissa ole kyse nimenomaan uskosta Jeesukseen eikä uskosta hyviin tekoihin? Kaisanlahti kysyi. Hän arvosteli myös Facebook-sivujen tykkäyksiä, joissa annetaan julkista tukea Vihreiden poliitikoille ja Tulkaa kaikki -liikkeen sivustolle, mutta kirkon piirissä toimivia konservatiivisempia liikkeitä ei ole huomioitu.

Kirkkoherra Sammeli Juntunen piti vaalijulisteiden piiloviestintää puolueettomuutta vaarantavana ja otti esimerkiksi tekstin: ”Avioliitto kaikille vai avoliitto toisille?”

– Siihen valittua kysymyksenasettelua on vaikea ymmärtää muuten kuin kömpelösti kätkettynä kannanottona sukupuolineutraaliin avioliittoon siirtymisen puolesta, Juntunen sanoi.

Hän painotti, että demokratiassa politikoiminen kuuluu ehdokkaille eikä vaalit järjestävälle taholle.
Vastauksessaan kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen totesi kampanjan eri kysymysparien olevan sovellettavissa ja muutettavissa ehdokkaiden parhaaksi katsomalla tavalla. Mitä Facebook-sivuihin tulee, niiden tehtävänä on Pesosen mukaan tukea koko kirkon elämää.

Mainoskampanjan kohderyhmäksi on määritelty kirkkoon ohuesti sitoutuneet. Hän myös muistuttaa, että on kyseessä hallintoelinvaali, ei evankelioimiskampanja.

– Hallintoa ei ole tarkoitus teologisoida, mutta jotkut eivät tätä ymmärrä, valitettavasti, Pesonen totesi Uusi Tie -lehdelle.

Valtio korvaisi yhteisöveron avustuksella

Sisäministeri Päivi Räsänen selvitti kirkolliskokouksessa lakiluonnosta, jonka mukaan kirkon yhteisöverotuoton osuus poistettaisiin ja se korvattaisiin lakisääteisellä valtionavustuksella. Korvauksella katettaisiin osittain kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoito.
Viime vuonna kirkon saama osuus yhteisöverosta oli 103 miljoonaa ja tänä vuonna arviolta 108 miljoonaa. Uuden lain mukaan kiinteä summa olisi 120 miljoonaa euroa.