Kirkkorakennukset ovat jatkuvien tuhotöiden kohteina laajalti Euroopassa
Viimeisimmät uutiset laajoista tihutöistä tulevat Pohjois-Irlannista.
Tuhopolttoja tai niiden yrityksiä, Kristus-patsaiden hajottamista, ehtoollisaineiden tuhoamista, uhkailevia graffitikirjoituksia, varkauksia. Eurooppalaiset kristityt kohtaavat kasvavassa määrin häirintää, joka kohdistuu vihamielisinä tekoina tai puhtaana vandalismina heidän kokoontumistiloihinsa tai kirkkorakennuksiin.
Tilastot punaisella
Kesäaikana ympäri Eurooppaa on raportoitu hyökkäyksistä, jotka ovat kohdistuneet kirkkorakennuksiin, hautausmaihin tai muuhun seurakuntien omaisuuteen. Viime viikolla muun muassa Belfast Telegraph ja BBC uutisoivat kaksi viikkoa sitten tapahtuneesta kirkkohyökkäyksestä Pohjois-Irlannissa, Ballyclaren kaupungissa. Presbyteerikirkon ulkorakennuksen seinämää oli revitty ja puurakenteet oli sytytetty palamaan. Tuhoa epäillään paikallisten nuorten tekemäksi.
Presbyteerikirkon pastori Noel Hughes kommentoi medialle, ettei halua nuorten joutuvan vaikeuksiin ja rikoskierteeseen, mutta kirkkohyökkäykset on saatava loppumaan.
Viime jouluna kirkon ikkunoita oli hajotettu. Pääsiäisenä saman kirkon seiniin oli valutettu maalia. Kaikkiaan Pohjois-Irlannin yksitoista poliisipiiriä ovat rekisteröineet 445 kirkkorakennuksiin, hautausmaihin tai muuhun kirkon omaisuuteen kohdistunutta rikosta vuosien 2016–2018 aikana.
Rikokset sisältävät muun muassa tuhopolttoja, murtoja ja omaisuuden moninaista tuhoamista; yhdessä kirkkotilassa hajotettiin urut ja toisessa oli ulostettu kirkkotiloihin. Kirkkohyökkäykset ovat kohdistuneet eri kirkkokuntien rakennuksiin. Pohjois-Irlannin pääkaupungissa Belfastissa tuhoja on rekisteröity eniten. Siellä jo noin kymmenen vuoden ajan vandalisoinnin kohteena ovat olleet myös paikallinen synagooga ja Belfastin Islamilainen Keskus.
Vuodesta 2016 lähtien Pohjois-Irlannissa toimivat uskonnolliset yhteisöt ovat voineet ostaa erilaisia turvapalveluja valtion perustaman rahoitusjärjestelmän tuella.
Kirkonovet tulessa, lastenkerho sisällä
Kesäkuussa The Guardian -lehti uutisoi Iso-Britanniassa tapahtuneista kirkkohyökkäyksistä. Muun muassa Itä-Lontoossa Stratfordissa neljän kirkon ovet oli sytytetty palamaan. Jokaisen kirkon seiniin oli raaputettu satanistisia symboleja, kuten pentagrammeja, numerosarja 666 tai sana ”helvetti”. Yhdessä rakennuksessa oli tuhopolttoa sytytettäessä ollut meneillään seurakunnan lastenkerho.
Paikallisen baptistikirkon pastori John Edney kommentoi medialle, että seurakunta spekuloi tekijän motiivia. ”Epäilemme, että tekijä on vihainen kirkolle tai sitten vain jostain syystä kohdistaa vihaa kristinuskoa tai uskontoa kohtaan ylipäätään,” Edney aprikoi.
Toukokuussa katolinen uutissivusto Cruxnow uutisoi, että Saksassa kirkkoihin on hyökäytty useita kertoja huhtikuun alusta lähtien. Samaa on tapahtunut useissa muissa Euroopan maissa kuten esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Itävallassa ja Puolassa. Cruxnow´n tietolähteenä ovat Itävallassa toimivan kristillisen ihmisoikeusjärjestön (Observatory of Intolerance and Discrimination Against Christians in Europe, OIDAC) raportit, joita järjestö on julkaissut vuodesta 2012 lähtien.
”Hävittäkää kristityt maan päältä”
OIDAC kerää dataa muun muassa kristittyihin ja kristillisiin kirkkoihin ja kirkkojen omaisuuteen kohdistuvista rikoksista Euroopassa. Vakavin vainon ja häirinnän muoto on luonnollisesti ihmisiin kohdistuva väkivalta. OIDAC:n raportit paljastavat, että kirkkotiloihin kohdistuneet uhkat ovat nykyään yleisiä.
Saksassa poliisi on viimeksi tutkinut esimerkiksi Freiburgissa tapahtunutta varkauksien sarjaa, joka on koetellut katolisia kirkkoja useilla paikkakunnilla viime huhtikuun puolestavälistä toukokuun alkuun. Saksassa on tänä vuonna yritetty myös tuhopolttaa kirkko Nienborgissa. Stuttgartissa ja Frankfurtissa jouduttiin perumaan Armenian kansanmurhan muistojuhlat, koska kirkkoja uhattiin terrori-iskuilla, jos tapahtumat järjestetään. Sekä Saksassa että Ranskassa joidenkin kirkkojen seiniin on ilmestynyt varkauksien ja tuhotöiden ohella teksti Allah u Akbar(Allah on suuri). Ranskassa kirkkohyökkäykset ovat olleet hälyttävässä kasvussa jo vuosia, ja niiden takana ovat todistettavasti usein olleet juuri muslimit. Uusi Tie uutisoi Ranskan tilanteesta 30.4.2019.
Espanjassa puolestaan katolisen kirkon kirkkorakennuksiin kohdistuvat hyökkäykset kasvoivat 20 prosenttia vuoden aikana 2017–2018, OIDAC:n tilastot osoittavat. Vain yksi hyökkäys kohdistui evankelisen seurakunnan tiloihin. Sen seinään oli kirjoitettu espanjaksi: ”Hävittäkää kristityt maan päältä.” Tuona aikana Espanjassa myös viiden moskeijan seinään oli töhritty.
OIDAC:n raportissa todetaankin, että uskonnonvapaus on uhattuna myös Euroopassa, koska uskoaan tunnustavia uhkaillaan ja heille pyhiä rakennuksia pyritään vahingoittamaan tai kokonaan tuhoamaan.
Piditkö juttua kiinnostavana? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!
Mikä ajaa tekijöitä kirkkohyökkäyksiin?
Euroopassa kirkkoihin kohdistuvan vandalismin aallon taustalta näyttäisi löytyvän tekijöiden toisistaan riippumattomia motiiveja. Joskus asialla ovat epäsosiaalisesti käyttäytyvät nuoret. Näin näyttäisi olevan etenkin Pohjois-Irlannissa.
Itä-Lontoossa puolestaan rikoksentekijät ovat kaivertaneet kirkkojen oviin satanistisia symboleja. HeinäkuussaEvangelical Focusuutisoi, että Genevessä sikäläinen uskonpuhdistuksen muistomerkki oli roiskittu maaleilla sateenkaaren väriseksi. Näyttää siltä, että sekularisoitunut ja kristinuskoinen vastainen maailmankuva ajaa joitakin tekijöitä.
Uusi Tie tavoitti Pentecostal World Fellowship -yhteisön ihmisoikeuskomitean sihteeri Rauli Lehtosen Calgarysta, Kanadasta, missä hän oli viime viikolla helluntaiyhteisöjen maailmankonferenssissa. Hän arvioi millaisia motiiveja muslimien tekemissä kirkkohyökkäykissä voi olla.
Emme ole onnistuneet välittämään rakkauden evankeliumia niin laajalti kuin olisi ollut tarpeen. Moni muslimi ei vielä tiedä, että Jeesus Kristus on rauhan ja rakkauden ruhtinas.
– Eurooppaan tulleista muslimeista moni on viime vuosina luopunut islamista ja kääntynyt kristityksi. Islamilainen yhteisö näkee tämän kuolemansyntinä. Viha ja kostonhalu saattavat kanavoitua niitä ihmisiä kohtaan, joiden muslimit ajattelevat käännyttäneen heidän sukulaisensa tai ystävänsä, Rauli Lehtonen arvioi.
Vuosikymmeniä Ruotsissa asunut Lehtonen uskoo, että myös Pohjoismaissa seurakuntien vahtimestareille tulisi antaa turva-alan peruskoulutusta, etenkin jos kirkko tekee lähetystyötä maahanmuuttajien parissa tai alueilla, joilla on suuri määrä muslimeja.
– Esimerkiksi Tukholmassa on alueita, joilla muslimijohtajat valvovat naisten pukeutumista. He pyrkivät myös rajoittamaan muiden uskontojen toimintaa alueillaan, vaikka Ruotsin perustuslaki ei anna siihen oikeuksia. Lähi-idän levottomuuksien keskeltä tulleiden siirtolaisten lisääntyessä myös väkivaltaisten yhteenottojen määrä saattaa kasvaa lähiympäristöissämme. En toivo tätä, mutta suuntaus on todella masentava, Lehtonen kommentoi.
Rauli Lehtonen peräänkuuluttaa myös kristittyjen vastuuta.
– Emme ole onnistuneet välittämään rakkauden evankeliumia niin laajalti kuin olisi ollut tarpeen. Moni muslimi ei vielä tiedä, että Jeesus Kristus on rauhan ja rakkauden ruhtinas. Jos eristäydymme muslimeista, heidän vääristynyt kuvansa meistä saattaa vielä entisestäänkin vääristyä. Tarvitsemme kipeästi muslimilähetystä Euroopassa, hän sanoo.