Kastettujen osuus oli viime vuonna alhaisempi kuin toden­näköisesti kertaakaan aiemmin kansankirkon historiassa

Viime vuonna kastettiin vähiten lapsia yli kahteensataan vuoteen.

Kuva: Kirkon Kuvapankki/ Sanna Krook.

Kuva: Kirkon Kuvapankki/Sanna Krook.

Viime vuonna kastettiin vähiten lapsia yli kahteensataan vuoteen.

Kirkon jäsenmäärän pudotus on ollut viime vuosina nopeaa, mutta uusimpien tilastojen mukaan kastettujen määrä tippuu vielä nopeammin.

Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan alle yksi­vuotiaana kastettujen määrä putosi vuonna 2017 peräti 2838 lapsella vuodesta 2016. Vuonna 2017 kastettujen määrä oli kokonaisuudessaan 33 748 lasta, kun samana vuonna lapsia syntyi Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 50 139. Pudotuksen osuus vuonna 2016 lapsena kastettujen lukumäärään nähden on peräti 7,8 prosentin suuruinen. Tämä on miltei kolme prosenttiyksikköä suurempi pudotus kuin syntyneiden määrän pudotuksen osuus vuoden 2016 syntyneiden määrästä.

Kuten maaliskuussa laajalti uutisoitiin, kastettujen määrän alhaisuutta korostaa se, että Suomessa syntyneiden lasten lukumäärä on seitsemättä vuotta laskussa ja on viimeksi ollut yhtä alhainen nälkävuosina, esimerkiksi vuonna 1868. Silloin lapsia syntyi noin 44 000.

Kasteiden osuuden putoaminen taas on viime vuoden aikana ollut huomattavasti nopeampaa kuin kirkon jäsenmäärän osuuden putoaminen Suomen väestöstä. Vuonna 2016 kirkkoon kuului 71,8 prosenttia väestöstä, kun vuoden 2017 lopussa luku oli 70,8. Laskua vuodessa oli siis prosenttiyksikön verran.

Ero jäsenmäärän ja kasteiden määrän kehityksessä käy paremmin ilmi kuitenkin silloin, kun verrataan pudotuksen suuruutta suhteellisten osuuksien lähtötilanteeseen. Vuonna 2016 kastettiin 69,3 prosenttia syntyneistä lapsista, ja vuonna 2017 puolestaan kastettiin enää 67,3 prosenttia syntyneistä. Kun osuuksien notkahdukset prosenttiyksiköissä mitattuna suhteutetaan alkuperäisiin osuuksiin, pieneni kasteiden osuus 2,8 prosenttia. Jäsenistön osuus taasen pieneni 1,4 prosentin verran.

Kastettujen lasten lukumäärä (siniset palkit) ja osuus syntyneistä (oranssi käyrä) vuosina 1980–2017. Kuva: Kirkon tilastollinen vuosikirja 2016; kirkon jäsentilastot (ennakkotiedot) 2017

 

Tämä tarkoittaa, että viime vuoden aikana kasteiden osuus laski kaksi kertaa niin nopeasti kuin jäsenistön osuus.

Kysyimme kirkon tilastoasiantuntijoilta, onko kastettujen lukumäärä ollut koskaan yhtä alhaisella tasolla sen paremmin määrällisesti kuin suhteessa syntyneiden määräänkään?

– Se on selvää, että kastettujen prosentuaalinen osuus syntyneistä ei ole koskaan ollut näin pieni kuin se on ollut 2010-luvulla, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen vastaa.

Myös kastettujen lasten silkka määrä oli viime vuonna ennätysalhainen. Kirkon kokonaistilastoja on laadittu vasta 1960-luvulta ­alkaen. Selvää kuitenkin on, että koska syntyneiden vuosittaiset määrät ovat olleet menneisyydessä suurempia, niin kastettujakin on ollut enemmän kuin nyt.

– Tilastokeskuksen tietokannoista käy ilmi, että viimeksi 1800-luvun alussa syntyneitä on ollut vähemmän kuin viime vuonna kastettuja: vuonna 1811 syntyi vain 31 542 lasta elävänä. Kahteensataan vuoteen kastettuja ei siis ole ollut niin vähän kuin viime vuonna, kertoo Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki.

Lisää aiheesta

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!