Jos Jumala on olemassa, miksi hän ei ilmaise itseään?

Tätä ja monia muita kristinuskoa älyllisesti haastavia kysymyksiä Niko Tiainen pohtii päivittäin. Yläkouluikäisestä asti hän on ahnehtinut apologiaa eli kristinuskon älyllisiä perusteluja käsitteleviä kirjoja. Myös ateistien kirjat ovat tulleet tutuiksi. Tällä hetkellä hän tekee yhdessä veljensä Mikke Tiaisen ja ystävänsä Tuukka Hollon kanssa podcastia, YouTube-videoita ja kirjoittaa artikkeleita apologia.fi-sivustolle.

Tiainen on vakuuttunut siitä, että kristinusko kestää kriittisen tarkastelun. Monet ateistien kritiikit saattavat tuntua vakuuttavilta, mutta niihin sisältyy piilotettuja taustaoletuksia, kuten tämänkin artikkelin alussa olevaan kysymykseen.

Haluammeko, että Jumala on?

Alun kysymys olettaa esimerkiksi sen, että on olemassa ihmisiä, jotka täysin vilpittömästi etsivät Jumalaa mutta eivät vain vakuutu Jumalan olemassaoloa koskevasta todistusaineistosta.

– Epäuskon syyn oletetaan siis olevan tiedollinen. Tämä on mielestäni ilmiselvästi virheellinen oletus. Monet kuuluisat ateistitkin ovat sanoneet, että vaikka Jumala ilmestyisi heille, he eivät silti suostuisi uskomaan häneen, Tiainen sanoo.

Esimerkiksi kuuluisa ateistifilosofi Thomas Nagel on kirjoittanut: ”Haluan ateismin olevan tosi ja tunnen oloni epämukavaksi, koska jotkut kaikkein älykkäimmistä ja informoiduimmista tuntemistani ihmisistä ovat uskovia.”

Usko Jumalaan on luontaista

Entä sitten ne ateistit, jotka ovat Nagelia avoimempia etsijöitä? Niko Tiainen toki myöntää, että on olemassa aitoja ateisteja.

– Mutta onko olemassa sellaisia, jotka jatkuvasti ja jokaisena elämänsä hetkenä olisivat täysin vakuuttuneita siitä, että Jumala ei ole olemassa? Väitän, että tällaisia ihmisiä ei ole olemassa. Ateisteilla on epäilyksiä kuten uskovillakin. Ateisti epäilee Jumalan olemattomuutta.

Mikäli Jumala tekisi olemassaolonsa niin selväksi, ettei siitä jäisi mitään epäilystä, voidaan kysyä, syyllistyisikö Jumala tällöin pakottamiseen.

Tiaisen mielestä usko Jumalan olemassaoloon on ihmiselle luontaista, ei siis ulkoa tulevan pakkosyötön tulosta. Esimerkiksi maailman johtaviin kristittyihin filosofeihin lukeutuva Alvin Plantinga on puhunut siitä, että ihmisellä on sensus divinitatis, Jumala-aisti, luontainen kyky uskoa Jumalaan.

– Kognitiivisessa uskontotieteessä on tutkittu, että pienillä lapsilla on korostunut intuitio uskoa korkeampaan voimaan tai järkevään toimijaan kaiken takana.

Jumala on paras selitys

Usein sanotaan, että Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa. Niko Tiaisen mukaan Jumalan olemassaolosta on kuitenkin olemassa valtava määrä todistusaineistoa. Kristityt filosofit ovat muotoilleet kymmenittäin argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta.

– Jumala on paras selitys objektiivisille moraalisille arvoille ja velvollisuuksille, universumin olemassaololle, universumissa havaittavalle hienosäädölle ja tietoisuuden olemassaololle.

Tunnettu kristitty filosofi William Lane Craig on todennut, että jos koko universumi todistaa Jumalan olemassaolosta, kuinka paljon enemmän voisimme enää vaatia.

Todisteetkaan eivät aina riitä

Mikäli Jumala tekisi olemassaolonsa niin selväksi, ettei siitä jäisi mitään epäilystä, voidaan kysyä, syyllistyisikö Jumala tällöin pakottamiseen. Eikä ole mitään takeita siitä, että yhtään useampi ihminen haluaisi olla tekemisissä tällaisen päällekäyvän Jumalan kanssa.

– Jumalan tarkoitus ei ole vain saada meitä ymmärtämään, että hän on olemassa. Jumalan tarkoitus on, että ihminen tulisi pelastavaan suhteeseen hänen kanssaan, Niko Tiainen sanoo.

Uuden testamentin kuvausten mukaan Jeesus teki suuria ihmeitä: paransi sairaita, herätti kuolleita ja hallitsi luonnonvoimiakin. Silti kaikki eivät uskoneet häneen.

– Syy epäuskoon ei ollut siinä, etteivät he saaneet tarpeeksi todisteita. Syyt olivat muualla, kuten heidän omissa teologisissa ennakkokäsityksissään tai halussaan pitää kiinni omasta poliittisesta ja uskonnollisesta vallasta.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Katso myös alla olevalta videolta, miksi muusikko Pekka Simojoki lukee Uutta Tietä.