Jälleensyntyminen yhdistetään kristinuskoon

”En ole kristitty, siksi en usko jälleensyntymiseen.” Näin totesi eräs suomalainen kirjailijajulkkis televisiohaastattelussa. Minä voisin sanoa: ”Olen kristitty, siksi en usko jälleensyntymiseen.” Jälleensyntymisellä ei nimittäin ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Tästä idän uskontoihin kuuluvasta käsitteestä on tullut kovin suosittu suomalaisten keskuudessa. Monissa lehdissä varsinkin naiset ilman epäilyksen häivää kertovat eläneensä ennen jossain muussa hahmossa. Joku…

”En ole kristitty, siksi en usko jälleensyntymiseen.” Näin totesi eräs suomalainen kirjailijajulkkis televisiohaastattelussa. Minä voisin sanoa: ”Olen kristitty, siksi en usko jälleensyntymiseen.” Jälleensyntymisellä ei nimittäin ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Tästä idän uskontoihin kuuluvasta käsitteestä on tullut kovin suosittu suomalaisten keskuudessa. Monissa lehdissä varsinkin naiset ilman epäilyksen häivää kertovat eläneensä ennen jossain muussa hahmossa. Joku kertoo olleensa intialainen ylhäisön jäsen, joku taas kaukaisen kansan prinsessa, siis olleensa jotakin kovin hohdokasta joka tapauksessa.

Kristillisen tiedon ohenemisesta kertoo, että moni pitää jälleensyntymistä kristinuskoon kuuluvana ajatuksena, kuten sivistynyt kirjailijakin. Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2011 teettämän kyselyn mukaan kymmenen prosenttia suomalaisista uskoo jälleensyntymiseen. Samainen tutkimus paljasti myös, että noin kolmasosa suomalaisista on sitä mieltä, että kuoleman jälkeen kaikki elämä loppuu. Vain 12 prosenttia on sillä kannalla, että kaikki ihmiset herätetään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä ja toisille kadotus.

Jälleensyntymisoppi vaikuttaa hindulaisuuden ja buddhalaisuuden parissa. Karman lain mukaan ihminen on jälleensyntymisen kiertokulussa, kunnes hän asketismin ja maailmasta pakenemisen kautta pystyy katkaisemaan jälleensyntymisen ketjun. Näin on varsinkin hindulaisuudessa. Japanissa harjoitetun buddhalaisuuden mukaan ihminen elää epäpuhtaissa buddhakentissä ja syntyy jälleen menneen elämän tekojen mukaan milloin miksikin olennoksi.

Raamatussa ei puhuta jälleensyntymisestä vaan uudestisyntymisestä. Se opettaa myös, että meistä jokainen on ainutlaatuinen ja –kertainen Jumalan luomus. Meillä on vain tämä yksi elämä, jonka aikana meidän tulee ratkaista suhteemme Jumalaan.
Selvimmin Raamatussa tämä asia tulee esiin Jeesuksen ja Nikodemoksen keskustelussa. Korkeassa asemassa oleva fariseus tuli yöllä Jeesuksen luo kyselemään hengellisistä asioista. Jeesus yllätti hänet sanomalla, että ihmisen tulee syntyä uudesti ylhäältä, muuten hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa. Nikodemos, jonka piti olla toisten opettaja, oli itse aivan ymmällä. ”Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.”
Paavali kirjoittaa kirjeessään Titukselle, kuinka Jumala pelasti meidät, ”ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.”
Myös Pietarin kirjeessä on sana: ” Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. ”

Yhtä vähän kuin kukaan voi itse itseänsä synnyttää, meistä yksikään ei voi omin neuvoin syntyä Jumalan lapseksi. Jumala tekee sen veden, siis kasteen, Pyhän Hengen ja sanan kautta. Usko Herraan Jeesukseen, joka on ristillä kuollut myös sinun syntiesi vuoksi, niin olet osallinen uudestisyntymisen ihmeestä!