The Voice of Finlandin finalisti, Ilona Gill, 16, on innokas kirkossakävijä.

Asuessaan lapsena Pakistanissa Ilona Gill tapasi seurata televisiosta Hannah Montana -sarjaa sekä ulkomaisia laulajakyky- ja musiikkikilpailuja, kuten X-Factoria, Idolsia ja Voicea. Hän unelmoi pääsevänsä esiintymään isoille yleisöille sekä voivansa joskus kilpailla vastaavanlaisissa kisoissa.

–  Pakistanissa meillä ei tuollaisia kisoja ollut. Suomeen muutettuani olin Voice Kidsiin vähän liian vanha. Päätin odottaa kaksi vuotta, kehittää itseäni laulajana ja osallistua The Voice of Finland -kisaan.

Espoolainen Gill, 16, on hurmannut tämänvuotisessa The Voice of Finlandissa niin tähtivalmentajat kuin yleisön. Hän on raivannut korkeatasoisessa kisassa tiensä jo neljän parhaan joukkoon. Kilpailun finaali on perjantaina 22. huhtikuuta.

Gillin mukaan The Voice of Finland on ollut suurenmoinen kokemus. Hän kertoo saaneensa tutustua kisan aikana moniin hienoihin ihmisiin, joilla on myös upeat äänet.

– Olen hyvin iloinen siitä, että olen päässyt kisassa näin pitkälle ja haluan­ kiittää kaikkia minua äänestäneitä. Kannustusta on tullut paljon niin liveyleisöltä kuin Instagrammissa ja Facebookissa. Kisan kuluessa olen oppinut nauttimaan entistä enemmän lavalla olemisesta. Minusta tuntuu, että lavasta on tullut kotini, yleisöstä ja tähtivalmentajista perheeni.

– Tähtivalmentajat ovat tukeneet ja kannustaneet meitä laulajia paljon. He ovat neuvoneet, miten käyttää ääntään ja kehittäneet meitä lavaesiintyjinä, iloitsee Gill, joka on ollut kisan aikana sekä Redraman että Olli Lindholmin tiimissä.

Luokkansa ainoa kristitty

Jo kisan ensi-esiintymisensä yhteydessä Gill kertoi olevansa kristitty ja seuraavansa Jumalaa ja Jeesusta. Hän on kotoisin Pakistanista Sahiwalin kaupungista, jossa hän kuului perhekirkkoon. Gillin isä ja hänen äidinpuoleinen isoisänsä ovat pappeja. Hänen vanhempansa ovat muun muassa pitäneet pakistanilaisnuorille kristillisiä leirejä ja opettaneet Raamattua. Pakistanissa Gill tapasi esittää musiikkia yhdessä sukulaistensa kanssa kirkossa sekä lähikylissä, joissa hänen isänsä kävi saarnaamassa.

Pakistan on väkiluvultaan maailman kuudenneksi suurin maa, jossa on maailman toiseksi suurin muslimiväestö. Kristittyjä on noin puolitoista prosenttia.

– Käydessäni koulua Pakistanissa olin luokkani ainoa kristitty. Sen huomasi erilaisissa rituaaleissa. Esimerkiksi ennen ruokailua muslimit sanoivat jotain arabiaksi, mutta minä en.

– Jos minulta kysyttiin, miksi en tehnyt samalla tavalla, en koskaan epäröinyt kertoa olevani kristitty. Uskosta kertominen on ollut minulle aina normaalia ja luontevaa. Näin teen myös Suomessa.

Kristityt kohtaavat vainoa

Pakistanissa esiintyy väkivaltaisuuksia ja vainoja kristittyjä kohtaan. Äskettäin pääsiäissunnuntaina Lahoressa tehtiin itsemurhaisku puistoon, jossa oli tuolloin paljon kristittyjä perheitä. Iskujen tekijäksi ilmoittautunut Pakistanin Taliban kertoi suunnanneensa iskun kristittyjä vastaan. Ensiuutisointien mukaan iskussa kuoli ainakin 72 ihmistä ja yli 300 haavoittui. Uhreista valtaosa oli naisia ja lapsia.

– Tapahtuma oli traaginen. Oli tuskallista kuulla, että niin moni pakistanilainen menetti tuossa iskussa henkensä, mukana runsaasti naisia ja lapsia. Oli myös ikävää, ettei Pakistanin media tuonut esiin sitä tosiasiaa, että useimmat uhreista olivat kristittyjä. Joka tapauksessa tuollainen uutinen satuttaa, oli kysymys kristityistä, muslimeista tai kenestä hyvänsä.

Kotiseurakuntana IEC

Ilona Gillin äiti muutti Suomeen viisi vuotta sitten.Tämä vieraili Suomessa ensin veljensä luona ja ajatteli maan olevan hyvä paikka myös omille lapsilleen. Gillin äiti arvosti esimerkiksi suomalaista koulutusjärjestelmää.

Äiti jäi Suomeen ja sai työpaikan. Gill ja hänen veljensä muuttivat hänen luokseen kaksi vuotta myöhemmin. Isä joutui jäämään Pakistaniin, mutta hänkin saattaa muuttaa Suomeen myöhemmin tänä vuonna.

Pakistanissa presbyteerikirkkoon kuulunut Gill on Suomessa Espoon Olarin luterilaisen seurakunnan jäsen, mutta hän osallistuu International Evangelical Churchin eli IEC:n toimintaan.

– IEC on hieno paikka ja ympäristönä hyvin kansainvälinen. Pyrin osallistumaan jumalanpalvelukseen joka sunnuntai. Joskus autan yhdessä muun perheeni kanssa siivoamisessa kirkkokahvien jälkeen. Minä ja veljeni tapaamme osallistua nuorille suunnattuun pyhäkoulun tapaiseen toimintaan. Lisäksi toimin IEC:ssä esilaulajana jumalanpalvelustilaisuuksissa, Gill kertoo, joka käy lukiota Helsingissä.

Hän toteaa haluavansa ehdottomasti jatkossakin laulaa ja tehdä hengellistä musiikkia. Hän haluaa välittää musiikillaan Jumalan Sanaa ja hänen rakkauttaan.