Ihmeiden metsästäjä

paajuttu_keener
Ennakkoluuloton tutkija Craig Keener on toiminut aiemmin afroamerikkalaisen baptistiseurakunnan pastorina. Nykyään hän osallistuu karismaattisen Vineyard-liikkeen jumalanpalveluksiin. KUVA: LARI LAUNONEN

Maailman johtaviin raamatuntutkijoihin ­lukeutuva Craig Keener uskoo, että nyky­aika­nakin Jumala herättää ihmisiä kuolleista.

Parantumisia, pahojen ­henkien karkottamisia, kuolleista heräämisiä ja karismaattisia kokemuksia. Kristillisen kirkon alkutaival oli ihmeitä täynnä. Ainakin, jos uskomme Apostolien tekoja.

Uuden testamentin tutkija ja professori Craig Keenerillä kesti kauan saada valmiiksi maailman tähän saakka pisin Raamatun kommentaari, neliosainen tutkielma Apostolien teoista.

Työn puolivälissä miestä alkoi ärsyttää.

– Lukiessani Apostolien tekoja käsittelevää tutkimusta törmäsin jatkuvasti väitteeseen, etteivät kirjan kertomukset perustu silminnäkijätodistuksiin, koska niissä kuvataan ihmeitä.

Tutkijoiden mielestä ihmekuvaukset tekivät Apostolien tekojen kertomuksista historiallisesti epäuskottavia. Usein taustalla on oletus, ettei sellaista voinut tapahtua alkukirkon aikana, mitä ei tapahdu nykyään.

Keenerin mielestä oletus oli päälael­laan. Hänestä kertomukset nimenomaan olivat uskottavia siksi, että samanlaisia ilmiöitä raportoidaan tänäkin päivänä.

Esimerkiksi vuonna 2006 amerikkalainen Pew Forum -tutkimuskeskus toteutti laajan helluntai-karismaattisille kristityille suunnatun kyselytutkimuksen kymmenessä maassa Aasiassa, Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Noin 200 miljoonaa kristittyä väitti kokeneensa itse tai nähneensä jonkin parantumisihmeen.

Keener alkoi kirjoittaa kommentaariinsa lähdeviitettä. Kaksisataa sivua kirjoitettuaan hän arveli, että aihe ansaitsisi omat kannet. Teos kasvoi lopulta kaksiosaiseksi ja 1248-sivuiseksi järkäleeksi.

Tutkijanpää pölkylle

Istun Craig Keenerin kanssa yhdellä Oxfordin yliopiston kampuksista. ­Aiemmin päivällä hän on luennoinut seminaarissa, jossa pohditaan teologian, filosofian ja luonnontieteiden näkökulmista sitä, toimiiko Jumala maailmassa.

Keenerin esitys keräsi kriittisiä kommentteja yleisöltä. Muun muassa katteettomien parantumislupausten haitallisuus nousi esiin.

Keener on amerikkalainen, karismaattinen kristitty, mutta ihmeitä lupailevan lavaleijonan vastakohta. Lentomatka on tehnyt flunssaiseksi muutenkin herkän oloisen, laihan miehen, joka kuulee huonosti toisella korvallaan.

Keener jatkaa kertomustaan siitä, kuinka hänestä tuli ihmeiden metsästäjä. Olemassaolevien tutkimusten lisäksi hän halusi kerätä todistuksia omasta lähipiiristään. Kollegat ja oppilaat kristillisessä yliopistossa uskaltautuivat kertomaan kokemuksistaan. Joidenkin tapausten tueksi löytyi myös lääkärin lausunto.

– Tiesin laittavani tutkijanpääni pölkylle. Päätin ainakin dokumentoida kertomukset mahdollisimman tarkasti.

Osan todistuksista Keener keräsi matkaltaan vaimonsa kotisijoille Kongoon. Hänen anoppinsa kertoi muun muassa tapauksesta, jossa vaimon sisko oli ollut kolme tuntia täysin hengittämättä ja ilman lääkehoitoa, mutta jatkuvan rukouksen jälkeen palannut tajuihinsa.

– Vieläkin ihmeellisempiä ovat lääkärien raportoimat kuolleista heräämiset. Niille on erittäin vaikea löytää luonnollisia selityksiä.

Keener kertoo muun muassa tuntemastaan filippiiniläisnaisesta, joka menehtyi keuhkosyöpään ja julistettiin kuolleeksi. Hän ei ollut kristitty, mutta joukko kristittyjä saapui ruumishuoneelle rukoilemaan hänen puolestaan.

– Nainen heräsi henkiin. Häntä hoitanut lääkäri ei aluksi uskonut, että kyseessä oli sama henkilö.

”Länsimaiset ihmiset vähemmän avoimia”

Ihmekertomuksia raportoidaan erityisesti kolmannen maailman maista, jotka ovat tieteellisestä sivistyksestä jäljessä. Jos Jumala todella tehtailee ihmeitä, miksei niitä raportoida yhtä paljon länsimaissa?

– Ehkä olemme vähemmän avoimia ihmeille. Lääkärit ja lääkkeet ovat Jumalan lahja, mutta hyvästä terveydenhuollosta johtuen me emme rukoile emmekä odota ihmeitä yhtä usein.

Keener muistuttaa myös Jeesuksen parantaneen erityisesti niitä, jotka olivat erityisen heikossa asemassa ja kaipasivat eniten Jumalan kosketusta.

Toisaalta ihmeitä raportoidaan myös muiden uskontojen piirissä.

– En usko, että Jumala kuulee vain kristittyjen rukouksia. Mutta toisaalta kaikki ihmeet eivät ole Jumalasta. On olemassa pahoja hengellisiä voimia. Varsinkin Afrikassa olen kohdannut ahdistavia, demonisia todellisuuksia.

Suuri osa ihmettä rukoilevista kristityistäkään ei kuitenkaan parane. Keener kertoo lääkäriystävästään, joka oli nähnyt ihmeparantumisia, mutta jonka oma poika esirukouksista huolimatta kuoli leuke­miaan. Ristiriitainen tilanne ajoi miehen syvään ahdistukseen.

– Lopulta hän ymmärsi, että Jumalan tulee antaa olla Jumala. Uskomme, että Jumala voi parantaa. Mutta vaikka ei parantaisikaan, me palvomme häntä silti.

Keener kritisoi joidenkin kristittyjen tapaa juosta ihmeiden perässä. Kuten evankeliumeissa, myöskään nykyään ihmeet eivät ole itsetarkoitus. Niiden tehtävä on osoittaa Jumalan valtakuntaan.

– Ihmeet ovat Jumalan merkkejä kärsivälle ja rikkinäiselle maailmalle.

Kaikista suurin merkki on kuitenkin Jeesuksen risti.

– Se osoittaa, että epäoikeuden ja kärsimyksenkin keskellä Jumala toteuttaa vääjäämättömästi omia päämää­riään.

Laaja tutkimus evankeliumien ja nykyajan ihmeistä

Craig Keenerin teos Miracles: The Credibility of the New Testament Accounts (Eerdmans 2011) on ihmeitä täynnä. Keenerin päätavoite on osoittaa, että uskoimmepa ihmeisiin tai emme, evankeliumeissa kuvattujen ilmiöiden kaltaisia tapauksia raportoidaan ympäri maailmaa myös nykypäivänä. Siksi historiantutkimuksen periaate ”ei nähdä nykyään, ei nähty silloinkaan” ei päde Raamatun kertomuksiin. Nykypäivänä monet skeptisetkin raamatuntutkijat katsovat, että modernit ihmekertomukset tukevat Uuden testamentin kuvausten historiallisuutta.

Luonnontieteisiin ja teologiaan perehtyneen TT Rope Kojosen mielestä Keenerin teos on valtavan perinpohjainen.

– Oli lukija ihmeistä mitä mieltä tahansa, kirjan argumentit ansaitsevat huomiota.

– En tiedä toista vastaavaa teosta. Se yhdistää laajasti filosofisteologista analyysiä ihmeiden mahdollisuudesta ja nykypäivän aineistoa väitetyistä ihmeistä.

Ihmetutkimuksia on tehty Suomessakin. Esimerkiksi Matti A. Miettisen väitöskirja vuodelta 1980 tarkasteli satoja helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion toimintaan liittyneitä parantumisia, mutta ei pitänyt yhtäkään tapausta uskottavana.