Homokysymys jakaa kirkkoa

Arkkipiispa Kari Mäkinen iloitsee täydestä sydämestään sukupuolineutraalin avioliittolainsäädännön eteenpäinmenosta. Samaan aikaan on menossa konservatiivikristittyjen joukkolähtö kirkosta nimenomaan arkkipiispan kannanottojen takia.
Arkkipiispan ilossa ja onnittelussa häneltä näyttää unohtuneen pappisvalassa annettu lupaus pysyä Jumalan sanassa ja julistaa sitä oikein. Unohtunut on myös lupaus, ettei julkisesti julista tai levitä eikä salaisesti edistä tai suosi Raamattua vastaan sotivia oppeja. Raamatun yksiselitteisen opetuksen mukaan homosuhteessa eläminen on ja pysyy syntinä.

Tuleeko piispan iloita ja onnitella ihmisiä siitä, että he rikkovat elämässään Jumalan selvää tahtoa vastaan? Eikö piispan tulisi olla huolissaan Jumalan tahdosta pois poikkeavista? Tällaisen huolen ovat ilmaisseet Suomessa esimerkiksi katolisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja Lähetyshiippakunnan piispat. Jumalan luomisjärjestyksessä asettama ja Herran Jeesuksen vahvistama avioliitto on ja pysyy maailman loppuun asti miehen ja naisen välisenä. Muunnelmat siitä, (puolisot samaa sukupuolta, useampi kuin yksi puoliso ja niin edelleen) eivät ole todellisia Jumalan asettamia avioliittoja, vaikka niitä sellaisiksi kutsuttaisiin.

Jumalan luomisjärjestyksessä asettama ja Herran Jeesuksen vahvistama avioliitto on ja pysyy maailman loppuun asti miehen ja naisen välisenä.

Raamatulle uskollinen pappi ei voi koskaan suorittaa homoparin vihkimystä tai siunaamista. Tässä tilanteessa perinteistä avioliittonäkemystä edustava piispa Seppo Häkkinen ja homoliittoja kannattava piispa Björn Vikström ovat esittäneet yhteisen vetoomuksen kirkollisen yhteyden säilyttämiseksi. Näin siitä huolimatta, että piispat ovat eri mieltä homokysymyksestä. Vaikka voidaan iloita Häkkisen tuesta perinteiselle avioliitolle, kirkollista yhteyttä ei voi rakentaa homonäkemyksestä riippumatta. Erimielisyys homoudesta paljastaa erimielisyyden myös ihmiskäsityksestä, syntikäsityksestä, raamattunäkemyksestä ja lopulta se koskee myös pelastuskysymystä.

Jos halutaan rakentaa aitoa kirkollista yhteyttä, on huomioitava Jeesuksen suureen yhteysrukoukseen sisältyvät sanat: ”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.” Aito yhteys syntyy vain kun yhdessä sitoudutaan Raamatun opetuksiin. Kun homoudesta ja avioliitosta opetetaan evankeliumin vastaisesti, on kirkollinen yhteys jo selkeästi rikottu. Kristitty ei saa passiivisesti mukautua väärään opetukseen. Siitä varoittavat vakavasti sekä Raamattu,että kirkkomme tunnustuskirjat. Sillä tiellä kadottaa lopulta myös oman uskonsa.

Kirkon virallinen opetus ja kirkkomme perusta on edelleen Raamattu ja siihen sitoutuva luterilainen tunnustus. Siksi ei ole välttämätöntä erota kirkosta. Niiden, jotka pitäytyvät perinteiseen avioliittonäkemykseen ja muihin Raamatun opetuksiin, on tärkeä ymmärtää, että Raamattu ja kirkon tunnustus ovat heidän puolellaan. Muut ovat niistä poikenneet. Kuitenkin jokaisen kristityn, sekä kansankirkon jäsenten että siitä jäsenyydestä eronneiden, tulee aktiivisesti etsiä tiensä sellaisiin hengellisiin yhteyksiin ja jumalanpalveluksiin, joissa kirkkomme tunnustuksen sanoin ”evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan.”

Vaikka maallinen laki vääristyisi, meillä on edelleen keskuudessamme väärentämätön Jumalan laki ja puhdas, ehdoton evankeliumi, joka julistaa kaikille syntejään katuville – niin homoille kuin heteroillekin – ehdotonta Jumalan anteeksiantamusta. Evankeliumi myös kykenee suuntaamaan meidän kaikkien elämän uudelleen Jumalan tahdon noudattamiseen. Kristillinen avioliitto- ja perhetyö ei ole koskaan ollut niin tärkeää kuin tänään.