Heräsin etsimään Jumalaa

Olin odottanut pitkään, että saisin tämän kirjan käsiini. Alettuani lukemaan vastaan tuli hyvin aito ja paljas rukous. Siinä oli jotain hyvin tuttua, sillä se he heijasteli samoja tunteita, joita itse olin käynyt läpi totuudenjanoisena nuorukaisena lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Ei ollut epäilystäkään siitä, että lukisin kirjan loppuun.

”Oi kaikkivaltias Jumala, kerro minulle kuka sinä olet! Rukoilen sinua ja vain sinua. Vain sinä voit pelastaa minut. Lasken sinun jalkoihisi kaiken, mitä olen oppinut, ja annan sinulle koko elämäni. Ota siitä pois se, mitä tahdot, oli se sitten iloni, ystäväni, perheeni tai vaikka elämäni. Anna minun kuitenkin pitää sinut, oi Jumala.”

Itse olin aikanaan havahtunut sen seikan eteen, että elämäni ei ollut sellaista kuin sen kuuluisi olla. Peilasin itseäni uskoviin ystäviin ja Raamattuun. Tulin siihen tulokseen, että jos nyt kuolisin, joutuisin kadotukseen. Mikään asia ei ollut niin tärkeä kuin se, että löytäisin rauhan Jumalan kanssa. Kaikki muu olisi vähäpätöistä sen rinnalla, että saisin olla Jumalan oma.

En välitä esteistä, en kuopista

Rukoilija jatkaa: ”Valaise sinä tie, jota minun pitää kulkea. En välitä, kuinka monta estettä tielläni on, kuinka monen kuopan yli minun täytyy hypätä tai kiivetä ylös pudottuani niihin, tai kuinka moneen piikkiin jalkani loukkaan.”

Jälleen tuttuja tuntoja, vaikka tällä rukoilijalla oli inhimillisesti katsoen pelissä paljon enemmän kuin minulla. Rukoilija, Nabeel Qureshi, oli syntynyt pakistanilaiseen perheeseen Yhdysvalloissa. Hänet oli kasvatettu sukunsa ihanteiden mukaisesti hurskaaksi muslimiksi.

Tutustuttuaan kristittyihin ja vertailtuaan perusteellisesti kahta uskontoa toisiinsa hän oli tullut siihen tulokseen, että kristinusko on totta. Mutta uskaltaisiko hän lähteä seuraamaan Jeesusta? Islamista luopuminen olisi pahinta, mitä hän voisi vanhemmilleen tehdä. Se olisi suurin loukkaus, isku vasten kasvoja, isänmurha.

Etsimisen vaivalloinen tie

Sille, joka on tullut tienhaaraan, totuuden löytäminen on kaikkein kallein asia. Sitä, jossa Jumala on herättänyt etsinnän, ei voi mikään pysäyttää. Mitä kaikki maailman rikkaudet, sosiaalinen hyväksyntä tai harrastukset ovatkaan sen rinnalla, että saa elää maailmankaik­keuden Luojan yhteydessä? Mitä tämä lyhyt maanpäällinen taival olisi verrattuna iankaikkisuuteen?

Jos Jumala on olemassa, eikö hän haluaisi tehdä itsensä tunnetuksi? Eikö hän haluaisi tulla löydetyksi? ”Jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” (Jeesus Vuorisaarnassaan)

Etsimisen tie ei ole välttämättä helppo. Se voi tietää tuntien rukous­ta, viiltäviä keskusteluja eri ihmisten kanssa, kirjojen ja Kirjoitusten tutkimista. Se voi tarkoittaa esteiden ja kuoppien ylittämistä, välillä myös niihin kompastumista ja putoamista. Mutta se tie on rikas ja siunattu tie. Sen päässä on valo.

Älä luovuta
ennen kuin olet löytänyt

Oletko sinä siinä tilanteessa, jossa mietit, mistä voit löytää rauhan levottomuuteen? Onko päässäsi kysymyksiä, joihin janoat saada vastausta? Kuuletko, Jumala kutsuu sinua. Älä luovuta etsimistä, ennen kuin olet hänet löytänyt.

Jumala ei ole tavoittamattomissa. Hän ei ole kaukana taivaassa, johon me emme voi päästä. Hän on astunut alas maan päälle. Jeesus oli ihmiseksi tullut Jumala. Hän itse sanoi, että joka on nähnyt hänet, on nähnyt Jumalan (Johanneksen evankeliumi 14:9).

Mutta Jumala ei tullut ihmiseksi vain ilmoittaakseen itsensä ja voimansa. Jeesus tuli ihmiseksi kuollakseen meidän puolestamme. Hän sovitti meidän syntimme ja avasi tien Jumalan luokse. Hän teki sen sinunkin takiasi. Sinäkin saat ottaa vastaan pelastuksen lahjana, niin kuin sain itse ja niin kuin sai Nabeel Qureshi.

Rukoukset ovat Nabeel Qureshin kirjasta Etsin Allahia, löysin Jeesuksen (Perussanoma 2015).