Eturivin päättäjät keskustelivat: Tunteeko suomalainen yhteiskunta armoa?

Armo ja yhteiskunta oli lauantai-illan debatin aiheena Kansanlähetyspäivillä Turussa.

Jouni Lehikoinen (kuvassa oikealla), Mika Niikko, Päivi Räsänen ja Timo Laaninen keskustelivat armosta yhteiskunnassa. Juontajana toimi Susanna Sarimaa. KUVA: Mikael Elmolhoda

Jouni Lehikoinen (kuvassa oikealla), Mika Niikko, Päivi Räsänen ja Timo Laaninen keskustelivat armosta yhteiskunnassa. Juontajana toimi Susanna Sarimaa. KUVA: Mikael Elmolhoda
Jouni Lehikoinen (kuvassa oikealla), Mika Niikko, Päivi Räsänen ja Timo Laaninen keskustelivat armosta yhteiskunnassa. Juontajana toimi Susanna Sarimaa. KUVA: Mikael Elmolhoda

 

Armo ja yhteiskunta oli lauantai-illan debatin aiheena
Kansanlähetyspäivillä Turussa.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mielestä suomalainen yhteiskunta on moneen muuhun maahan verrattuna armon tunteva yhteiskunta. Käsitys siitä, että jokainen ihminen on arvokas, on kristillisen uskon tuomaa vaikutusta maassamme.

Räsänen kuitenkin sanoi olevansa huolissaan siitä, että nykyisessä keskustelussa usein sekoitetaan armo ja suvaitsevaisuus.

– Armo on paljon enemmän. Armo lähtee siitä ajatuksesta, että on todellista pahuutta, jonka voi saada anteeksi, Räsänen totesi.

Puoluesihteeri Timo Laaninen (kesk.) sanoi, että politiikan piirissä peli on hyvin armotonta: jos teet virheen, et saa armoa.

– Ihannehan on se, että eroat saman tien, jos teet virheen. Hyvin vähän on sellaisia puheenvuoroja, jossa olisi tätä armon näkökulmaa.

Laaninen kertoi myös, kuinka hän sai armon jatkaa pääministerin avustajana, vaikka oli epäonnistunut pelastamaan Anneli Jäätteenmäen poliittisesta skandaalista kesällä 2003.

– Koko se prosessi oli omasta näkökulmastani myös ehkä pahimpia epäonnistumisia työurani aikana. Koin, että siinä armo kävi oikeudesta.

Saako poliitikko toimia vakaumuksensa mukaan?

Vaikuttajilta kysyttiin myös, voiko poliitikko toimia Suomessa kristillisen vakaumuksen mukaisesti vai syytetäänkö häntä heti uskonnon ja politiikan sekoittamisesta.

Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) sanoi huomanneensa ensimmäisen kautensa aikana, että Raamatun siteeraaminen eduskunnassa oli hyvin suosittua. Jopa uutta avioliittolakia ajettiin Raamattuun vedoten.

– Se oli mielenkiintoinen herätys itselleni siihen, että kyllä tässä täytyy itsekin ruveta siteeraamaan Raamattua, koska he tulkitsevat sitä niin väärin, Niikko totesi.

Hänen mukaansa poliitikkojen, jotka uskovat Jeesukseen, täytyy uskaltaa myös puhua uskosta, vaikka siitä seuraisi vastustusta.

– Meitä ei tulla koskaan kiittämään siitä, että me sanomme totuuden. Meillä on sama kohtalo kuin Jeesuksella, joka joutui kaikkien hyljeksittäväksi, kun hän puhui totuutta.

Timo Laanisen mukaan politiikassa ilmapiiri on 20–30 vuoden aikana muuttunut radikaalisti, avoimempaan suuntaan.

– Meillä elettiin pitkään äärimmilleen kärjistäen sen mukaan, että uskonto on yksityisasia. Siitä ei sovi puhua edes lähipiirin kanssa, eikä varsinkaan julkisesti. Nyt johtavatkin poliitikot ovat rohkaistuneet avaamaan omaa vakaumustaan. Uskosta, kristinuskostakin on tullut sallittu keskustelunaihe. Pidän tätä kehitystä hyvänä.

Myös ministerillä
on oikeus kertoa uskostaan

Päivi Räsänen muistutti uskonnonvapauslaista, joka takaa jokaiselle vapauden harjoittaa uskoa ja pitää sitä esillä. Tämä koskee myös julkisuuden henkilöitä.

– Minä olen jopa henkilökohtaisesti saanut oikeuskanslerilta vakuutuksen kaksi vuotta sitten, kun oli Kansanlähetyspäivät. Puheestani, jossa totesin, että Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmistä, tehtiin viisikymmentä kantelua. Sen jälkeen oikeuskansleri tutki tämän tapauksen ja totesi, että myös ministerillä on oikeus kertoa uskostaan.

– Pidetään evankeliumia rohkeasti esillä, niin kuin Raamatussa sanotaan, sopivalla ja sopimattomalla ajalla, Räsänen sanoi ja sai kommenttinsa perään debatin suurimmat aplodit.

Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen tarkasteli uskonnonvapautta kirkossa.

– Tuntuu joskus, että kirkossa uskovaiset ovat kaikkein suurin ongelma, joka pitäisi mahdollisimman nopeasti lakaista pois. Koskahan ensimmäinen piispa tai kirkon johto tulee julkisesti pyytämään uskovaiselta kansalta anteeksi sitä kohtelua, mitä se porukka saa osakseen? Lehikoinen kyseli.

Hän kuitenkin jatkoi, ettei halua luoda turhan synkkiä näkymiä.

– Luterilaisen kirkon piirissä on paljon uskovia ihmisiä, jotka tekevät nöyrästi töitä, jotka pitävät lamppua palamassa eikä vakan alla. Jossain päin heillä on vaikeampaa tehdä töitä ja jossain päin helpompaa.

Kansanlähetys- päivillä siunattiin
matkaan 23 lähettiä

Lähetit siunattiin matkaan lähetysjohtaja Mika Tuovisen johdolla. KUVA: Mikael Elmolhoda
Lähetit siunattiin matkaan lähetysjohtaja Mika Tuovisen johdolla. KUVA: Mikael Elmolhoda

Kansanlähetyspäivät huipentuivat 23 lähetystyöntekijän ja 13 lapsen matkaansiunaamiseen Turun Messukeskuksessa 5. heinäkuuta.

Siunattavien joukossa oli kolme uutta lähetystyöntekijää. Sakari Heinonen lähtee satelliittitelevisiokanava Sat7:n palvelukseen Kyprokselle. Anu lähtee lapsi- ja nuorisotyöhön Etu-Aasiaan. Saara Karttusen suuntana on diakonia- ja seurakuntatyö Venäjällä Inkerin kirkon palveluksessa.

– Tänä viikonloppuna on ollut ilo tavata monia teitä, joille lähetys on sydämenasia. Ajattelen kuitenkin, että lähetys on ennen kaikkea Jumalan sydämenasia. Jumala haluaa, että jokainen maailman ihminen voisi tulla tuntemaan pelastuksen Jeesuksessa, Saara Karttunen sanoi lähetystyöntekijän puheenvuorossaan.

Kansanlähetyksen Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kertoi, että Raamatussa sana ”evankeliumi” esiintyy viimeisen kerran Ilmestyskirjan 14. luvussa. Siinä evankeliumia nimitetään ”iankaikkiseksi evankeliumiksi”.

– Se muistuttaa, että evankeliumi on huolella suunniteltu jo ennen maailman luomista. Evankeliumi ei ollut Jumalan yllätysveto tai hätäratkaisu ihmiskunnan tukalaksi käyneeseen tilanteeseen, vaan tarkoin harkittu suunnitelma, joka tehtiin ennen maailman luomista.

Kansanlähetyspäiviä vietettiin Turussa 3.–5. heinäkuuta teemalla ”Armo”. Osallistujia viikonlopun aikana oli järjestäjän ilmoituksen mukaan 10 000. Ensi kesän Kansanlähetyspäivät pidetään 1.–3. heinäkuuta Ryttylän Lähetyskeskuksessa teemalla ”Uskon puolesta”.