Espoon Kotikirkko -seurakunta kokoontuu koronasta huolimatta – ”Seurakuntaperheen näkeminen on riskien arvoista”
Espoon Kotikirkon pastorin Tommi Matikan mukaan korona-aikana jokainen joutuu miettimään elämänsä tärkeysjärjestystä.
Kokoontumisrajoitukset eivät lain mukaan koske uskonnollisia yhdyskuntia, mutta suurin osa kristillisistä yhteisöistä on rajoittanut omaehtoisesti kokoontumisiaan koronavuonna. Espoon Kotikirkko -seurakunnan johtaja Tommi Matikka pitää jumalanpalvelusta niin tärkeänä, ettei sitä voi keskeyttää edes poikkeusolojen aikana. KUVA: TOMMI MATIKAN ARKISTO
Harva on päässyt osallistumaan jumalanpalvelukseen paikan päällä sitten viime marraskuun. Suurin osa kristillisistä yhteisöistä on noudattanut tarkasti viranomaisten suosituksia, mutta toisenlaisiakin ratkaisuja on nähty.
Suomen Baptistikirkkoon kuuluva Espoon Kotikirkko nousi huhtikuun alkupuolella otsikoihin, kun sen järjestämä jumalanpalvelus Espoon Leppävaarassa keskeytettiin. Poliisi perusteli tilaisuuden keskeyttämistä sillä, että sen katsottiin rikkovan kokoontumisrajoituksia. Jumalanpalvelus järjestettiin torilla, koska yhteisöllä ei ole omaa tilaa. Normaalisti yhteisön jumalanpalvelukset järjestetään erään lounasravintolan tiloissa, joka kuitenkin oli rajoitusten vuoksi suljettu.
Espoon Kotikirkko -seurakunnan johtaja Tommi Matikka kertoo, että poliisin toiminnasta on tehty kantelu oikeusasiamiehelle, koska kokoontumisrajoitukset eivät lain mukaan koske julkista uskonnonharjoitusta. Päätöstä joudutaan odottamaan vielä tovi.
Mikä on riskien arvoista?
Tommi Matikka kertoo, että Espoon Kotikirkon jumalanpalvelukset Espoon Leppävaaran torilla jatkuvat edelleen. Huhtikuun episodi ei ole toistanut itseään, mikä johtuu siitä, että seurakunta on rajannut torille jumalanpalveluksen ajaksi nauhalla alueen, jonka sisälle otetaan vain rajoitusten sallimat kuusi henkilöä. Loput seurakuntalaisista ovat nauhan toisella puolella seuraamassa jumalanpalvelusta. Lisäksi jumalanpalvelukset lähetetään suoratoistona.
Matikka katsoo, että jumalanpalvelus on niin tärkeä osa kristityn vaellusta, ettei sitä keskeytetä edes poikkeusolojen aikana.
– Harva meistä on ollut koko korona-ajan pelkästään neljän seinän sisällä. Jossain vaiheessa on pakko lähteä asunnosta ulos jonkin syyn vuoksi. Työtä, kaupassakäyntiä tai läheisen ihmisen näkemistä pidämme niin tärkeinä, että niiden vuoksi uskallamme ottaa riskin sairastumiseen. Mikä on seurakunnan paikka tärkeyslistallamme? Minusta seurakuntaperheen näkeminen on riskien ottamisen arvoista.
Usko tarvitsee ravintoa
Tommi Matikan mukaan jumalanpalveluksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Hänen mukaansa yksilökeskeinen kristillisyys on Raamatulle vierasta. Esimerkiksi Heprealaiskirjeessä varoitetaan erikseen laiminlyömästä seurakunnan kokouksia (10:24–25).
Korona-aika paljastaa myös sen, missä turvamme on. Onko se pitkässä iässä vai Jumalassa?
– Pelastus on alusta loppuun saakka Jumalan työtä. On kuitenkin tärkeää, että itse hakeudumme Sanan kuuloon. Jumalanpalveluksessa meidät ravitaan Jumalan sanalla niin saarnan, laulujen kuin ehtoollisen kautta.
Aina kristitty ei kuitenkaan voi syystä tai toisesta osallistua seurakunnan kokoontumiseen. Tällainen syy voi Matikan mukaan olla esimerkiksi sairaus. Tällöin Raamattu kehottaa seurakunnan vanhimpia vierailemaan sairaan luona. (Jaak. 5:14)
Turvana pitkä ikä vai Jumala?
Moni varmasti mielisi osallistua jumalanpalvelukseen paikan päällä mutta ajattelee mielessään, että lähimmäisten terveyden vuoksi täytyy tehdä uhrauksia. Mitä Tommi Matikka siihen sanoo?
– Jokainen tekee toki omat päätöksensä Jumalan edessä, mutta miettisin myös sitä, onko terveydelle annettu liian iso arvo yhteiskunnassamme. Olemme eläneet pitkään hyvinvointia ja terveyttä ylikorostavaa aikaa, minkä vuoksi ihmisten kuolemanpelko ampuu jopa yli. Korona-aika paljastaa myös sen, missä turvamme on. Onko se pitkässä iässä vai Jumalassa?
Matikka muistuttaa, että usko on maksanut ja maksaa edelleen monissa maissa kristityille heidän henkensä. Silti he uskovat ja kokoontuvat yhteen muiden kristittyjen kanssa, vaikka siihen liittyisi jopa hengenvaara.
– Kristus on voittanut kuoleman. Siinä on kestävä toivomme.
Enemmistö kristityistä noudattaa suosituksia
SUURIN OSA kristillisistä yhteisöistä rajoittaa omaehtoisesti kokoontumisiaan. Ne katsovat, että riskiryhmien suojeleminen tartunnoilta edellyttää kokoontumisrajoitusten noudattamista.
Suomen ev.-lut. kirkon jumalanpalveluksiin on voinut osallistua kevään aikana ainoastaan virtuaalisesti. Loppukeväästä suoratoistettujen jumalanpalvelusten jälkeen on ollut mahdollisuus osallistua ehtoolliselle. Kesäkuun alusta lähtien kirkkoihin otetaan väkeä rajoitetusti. Näin toimitaan myös Suomen ortodoksisessa kirkossa.
Roomalaiskatolinen kirkko on vapauttanut jäsenensä sunnuntaivelvollisuudesta koronan aikana. Normaalisti katolilaisen velvollisuus on osallistua messuun sunnuntaisin ja muina velvoittavina juhlapyhinä. Osa seurakunnista lähettää messuja suoratoistona. Messuihin on myös otettu väkeä sen verran, kuin se on turvavälit huomioiden mahdollista.
Vapaisiin suuntiin kuuluvissa yhteisössä jumalanpalvelukset ovat olleet pääasiassa etänä.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
