Emerituspiispa Rimpiläinen: Toivon, etteivät ”vanhauskoiset” lähtisi kompromissien tielle

Eläkkeellä oleva Oulun piispa Olavi Rimpiläinen otti kantaa jumalanpalvelusyhteisöihin ja kirkosta eroamiseen Teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa 3. tammikuuta.

Olavi Rimpiläinen piti puheensa Teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa 3. tammikuuta. Kuva: Taneli Törölä

Olavi Rimpiläinen piti puheensa Teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa 3. tammikuuta. Kuva: Taneli Törölä

Eläkkeellä oleva Oulun piispa Olavi Rimpiläinen otti kantaa jumalanpalvelusyhteisöihin ja kirkosta eroamiseen Teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa 3. tammikuuta. Rimpiläinen piti huonona sitä, että naispappeutta vastustavat jumalanpalvelusyhteisöt on ajettu Suomen ev.-lut. kirkossa ahtaalle. Tilojen ja ehtoollisen vieton kieltämisen lisäksi yhteisöjen on ollut vaikea saada uusia pappeja.

”Ratkaisuksi saatiin vihkimysten hakeminen ulkomailta, mikä ei ollenkaan ole miellyttänyt ylikirkoksi pyrkivää Luterilaista maailmanliittoa”, Rimpiläinen sanoi Kotimaa24:n mukaan.

Rimpiläinen oli viimeinen luterilaisen kirkon piispa, joka vastusti naispappeutta. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2000.

Milloin kirkosta pitäisi lähteä?

Olavi Rimpiläinen toivoi, että tilanne kirkossa muuttuisi ja että vanhalla virkakannalla olevat eli ”vanhauskoiset” voisivat jäädä siihen ja rakentaa kirkkoa. Kirkossa on hänen mukaansa edelleen sellaisia messuja, joihin vanhauskoiset voivat osallistua.

”Vanhauskoisilta toivon sitä, että eivät lähtisi kompromissien ja myönnytysten tielle, eivät sillä ostaisi oikeutta olemassaoloon, vaan jatkaisivat työtään kirkossa”, hän totesi.

Emerituspiispalta kysyttiin, missä kulkee raja, jolloin vanhauskoisen pitäisi lähteä kirkosta.

”En koskaan ajattele niin, että kun kirkosta tulee tarpeeksi paha, niin sitten siitä lähdetään. Minun kysymyksenasetteluni on toinen. Olen oppinut sen Lutherilta: jos kirkkoinstituutio piispojen välityksellä luo tilanteen, jossa on mahdotonta olla Raamattuun sitoutunut kristitty, niin se on se tilanne, jossa ero on mahdollinen. Mutta tästä Lutherin lähtökohdasta se tapahtuu niin, että kirkko hylkää nämä lapsensa”, Rimpiläinen vastasi.

”Lähetyshiippakunta teologisesti hyväksyttävissä”

Olavi Rimpiläinen otti kantaa myös Luther-säätiöön ja sen pohjalta syntyneeseen Lähetyshiippakuntaan. Rimpiläinen piti teologisesti hyväksyttävissä Lähetyshiippakunnan syntymisen tilanteessa, jossa vanhauskoiset eivät saaneet enää pappisvihkimyksiä ja työvuorojärjestelyt kiellettiin. Rimpiläisen mukaan sille löytyy teologiset perustelut Tunnustuskirjoista.

Rimpiläinen kuitenkin sanoi, ettei Lähetyshiippakunta ole ollut hänen oma ratkaisunsa.

”Minulla oli liian paljon yhteyksiä ja sidoksia evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Niiden merkitys on ollut paljon suurempi kuin teologisten pohdiskelujen”, Rimpiläinen sanoi Kotimaa24:n mukaan.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!