Apologiaforumin kansainvälinen vieras Alister McGrath veti Kansanlähetysopiston täyteen

Uskon puolustamisesta kiinnostuneet ovat parhaillaan koolla Ryttylän Kansanlähetysopistolla Apologiaforumissa, jonka aiheena on ihmeet.

Alister McGrath puhuu puhujanpöntössä.

Apologiaforum 2024 on parhaillaan käynnissä Ryttylän Kansanlähetysopistolla. Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon tutkimuksen professori Alister McGrath puhui Apologiaforumissa lauantaina 27.4. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Apologiaforum 2024 on tänä viikonloppuna kerännyt Kansanlähetysopistolle Ryttylään 260 apologiasta eli uskon puolustamisesta kiinnostunutta. Lisäksi 115 ihmistä on ilmoittautunut tapahtumaan etäosallistujaksi.

Apologiaforumin aiheena on ihmeet ja se, onko niihin uskominen järkevää. Tapahtuman pääpuhuja on Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon tutkimuksen professori Alister McGrath, joka puhui lauantaina ensimmäisellä luennollaan ihmeiden mahdollisuudesta C. S. Lewisin Ihmeet-kirjan pohjalta.

Lewis vastaa ihmeiden kritiikkiin

Alister McGrath avasi luennollaan, miksi ihmeet olivat C. S. Lewisille niin tärkeitä ja miksi tämä puolusti niiden mahdollisuutta. Lewisin mukaan ihmeet ovat olennaisia kristinuskolle, koska kristinusko perustuu ihmeisiin, joista ehkä tärkein on Jeesuksen ylösnousemus.

Ihmeisiin uskomista ei kuitenkaan välttämättä pidetä sopivana järkevälle ihmiselle. Tähän vaikuttaa muun muassa David Humen jo 1700-luvulla ihmeitä vastaan esittämä kritiikki. Hume määritteli ihmeen tapahtumaksi, joka rikkoo luonnonlakeja ja jonka aikaansaaja on Jumala. Koska luonnonlait määritellään ehdottomiksi ja rikkomattomaksi, ihmeet ovat mahdottomia.

Lewis kyseenalaisti sekä luonnonlakien että ihmeen määritelmän, McGrath avasi luennollaan.

Jumala toimii luonnossa jatkuvasti – ei vain silloin, kun hän tekee ihmeitä.

Lewisin mukaan ihme ei ole vain yksittäinen tapahtuma, vaan se on tapa nähdä maailma, jossa Jumala toimii. Jumala toimii luonnossa jatkuvasti – ei vain silloin, kun hän tekee ihmeitä. Sitä paitsi kaikki ihmeet eivät välttämättä ole yliluonnollisia, vaan jokin luonnollinen tapahtuma voi olla ihme sen vuoksi, että Jumala puhuu sen kautta. Ihmeen tunnistaa ihmeeksi ja Jumalan tekemäksi, jos se ilmentää Jumalan persoonaa. Esimerkiksi parantamisihme kertoo Jumalan myötätunnosta.

Lewisin mukaan luonnonlakeihin uskominen edellyttää uskoa siihen, että luonto toimii ennustettavalla ja järjestäytyneellä tavalla. Ilman uskoa Jumalaan tällainen uskomus on kuitenkin vaikeasti perusteltavissa.

Naturalismin mukaan mitään yliluonnollista ei ole olemassa, on vain luonnollisia asioita ja selityksiä. Lewis huomauttaa, että naturalismi on uskomusjärjestelmä, jota ei voida perustella.

Toisaalta on hyvä muistaa, että vaikka maailmassa on järjestys, se on myös hyvin monimutkainen. Maailma ei ole kuin kello, vaan siellä tapahtuu myös yllättäviä ja ennustamattomia asioita.

McGrathilla ja Lewisillä on paljon yhteistä

Luennon jälkeen Alister McGrath vastasi vielä yleisökysymyksiin. Häneltä muun muassa kysyttiin, miksi hän kiinnostui alun perin C.S. Lewisistä.

McGrath paljasti, että hänellä ja Lewisillä on hyvin samanlainen historia. He molemmat ovat kotoisin Belfastista, ja he olivat ateisteja ennen kuin kääntyivät kristityiksi. McGrathin uskoontulon kannalta merkittävää oli se, kun hän tutustui Lewisin tuotantoon ja kristittyihin älykköihin.

Apologiaforum 2024 jatkuu huomiseen sunnuntaihin saakka.

Piditkö jutusta? Saatat pitää myös:

Alister McGrath saapuu Apologiaforumiin yhdistämään järjen ja mielikuvituksen

Mitä ihmettä? Ihmeen määritteleminen ei ole helppo nakki