Alister McGrath – Tiedemies ja evankeliumin palvelija

alister-4

On tärkeää etsiä keinoja kertoa ihmisille kristinuskosta, Oxfordin yliopiston professori vetoaa.

Viime viikolla Helsingin yliopistolla järjestettiin seminaari, jonka teemana oli tieteellisen maailmankuvan ja teologian välinen suhde. Pääpuhujana oli Oxfordin yliopiston teologisen tiedekunnan professori Alister McGrath. Hän on väitellyt kolmesti: ensimmäinen väitöskirja käsitteli bioke­miaa, kaksi seuraavaa väitöskirjaa käsittelivät teologiaa ja aatehistoriaa.

McGrath näkee omassa uskonelämässään kaksi tasoa.

– Kristittynä minulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Luen Raamattua ja käyn kirkossa vaimoni kanssa. Olen myös akateemikko. Minulle uskon älyllinen puoli on erityisen merkityksellinen. Tahdon päästä syvemmälle kristilliseen uskoon.

McGrath toteaa rohkeasti, että hänet on kutsuttu kristinuskon puolustajaksi.

– Yritän auttaa ihmisiä sisälle kristinuskoon. Tämä on tärkeä osa omaa uskonelämääni.
Miehellä on kaksi aikuista lasta.

– Luimme paljon Raamattua lapsille, kun he olivat pieniä. Pyrimme vaimoni kanssa aikoinaan viestimään, että on normaalia käydä kirkossa. Lastenkin on tärkeää tietää, että on ihan hyväksyttävää ja normaalia uskoa Jeesukseen ja Raamattuun, hän kertoo.

Kristinusko tarjoaa tarkoituksen elämälle

Alister McGrath toteaa, että elämme hyvin haasteellisia aikoja.

– Maailma on muutoksessa, ja kirkoilla on haastetta vastata tähän muutokseen. Länsimaita yhdistävät hyvin samantapaiset kysymykset: yhtäältä tiedeusko ja uusateisimi, toisaalta sukupuolikysymys ja monimutkaiset talousongelmat sekä ääri-islamin asettamat haasteet.

McGrath uskoo, että kristinusko vastaa jokaisen ihmisen syvimpään tarpeeseen.

– Se tarjoaa elämälle mielekkyyden ja tarkoituksen. Siinä, missä ateismi kieltää elämän objektiivisen tarkoituksen, kristinusko haastaa yksilön henkilökohtaiseen suhteeseen maailmankaikkeuden Luojan kanssa.

Professori kertoo, että uusateisimi voi korkeintaan todeta: ”Pidä itsesi onnellisena!”

Lastenkin on tärkeää tietää, että on ihan hyväksyttävää ja normaalia uskoa Jeesukseen ja Raamattuun.

– Itse sen sijaan ajattelen, että kristillinen usko on Jumalan kanssa kulkemista ja sen tietämistä, että hän on kanssani. Uusateisitit pitävät tätä vanhanaikaisena uskomuksena. Jos kuitenkin kristinusko on totta, elämä tässä maailmassa saa aivan uuden merkityksen. Kritiikistä huolimatta McGrath ei ole hylännyt ateisteja.

– Minulla on monia ateistiystäviä ja tänä vuonna minulla on jälleen väittely Richard Dawkinsin kanssa.

Ystävyys on väylä uskon maailmaan

Alister McGrath kertoo, että C.S. Lewis on hänelle tärkeä esikuva. Vuonna 1963 kuollut kirjailija ja professori oli ateisti, josta kasvoi viime vuosisadan ehkä merkittävin kristinuskon puolustaja. Lewisin laaja kirjallinen tuotanto on innoittanut monia tutustumaan kristinuskoon.

– Minäkin olin nuorena ateisti. Luonnontieteen opintojen yhteydessä tutustuin kristittyyn opettajaan, josta tuli mentorini. Jokaisella nuorella kristityllä pitäisi olla vanhempi ja kokenut kristitty tukija. Se on hyvin arvokasta, hän painottaa.

McGrath epäilee, että hänestä tuli kristinuskon puolustaja osin ympäröivän kontekstin takia.

– Tieto kristinuskosta on aika vähäistä. Tiedemaail­massa on tarjolla vaihtoehtoisia maailmanselityksiä.

Tarvitsemme vahvaa kristillisen uskon puolustamista eli apologiaa.

Alister McGrath haastaa jokaista kristittyä.

– Luokaa ystävyyssuhteita ei-kristittyihin ja etsikää keinoja kertoa kristinuskosta. Perustelkaa ihmisille, miksi on tärkeää uskoa Jumalaan kristinuskon opettamalla tavalla, McGrath vetoaa.

Miksi emme voi lakata puhumasta tieteestä, uskosta ja Jumalasta?

–Tieteen tehtävänä on luoda uusia tapoja nähdä asioita, professori Alister McGrath sanoo.

Hän korostaa, että tiede edellyttää aina perusteluja, sillä väitteet pitää todentaa.

– Tieteellä on myös rajoituksensa: teemme tiedettä aina käsillä olevan aineiston valossa. Tiede on tulkintaa, joka perustuu havaintoihin tutkimusaineistosta. Jotkut tieteen oletukset tai teoriat osoitetaan vääriksi tutkimuksen edistyessä. Tiede ei voi myöskään vastata perimmäisiin ja ratkaiseviin kysymyksiin. Kun kysymme, mitä tarkoitusta varten olemme maailmassa, joudumme katsomaan muualle saadaksemme vastauksen.

McGrath kertoo, että nuorena luonnontieteen opiskelijana hänestä uskonto vaikutti mielipiteiden kudelmalta.

– Toisaalta myös ateismi näytti lepäävän uskomusten varassa, hän toteaa.

Kemian opiskelijana McGrath ymmärsi, miten uskomattoman kompleksinen todellisuus on. Elämän tarkoitus ja merkitys jäi silti askarruttamaan nuorukaista. Kääntyessään kristityksi McGrathille avautui apostoli Paavalin käyttämä termi ”parannus” (kr. metanoia).

– Metanoia eli parannus on enemmän kuin pahoista tavoista luopumista. Parannuksen tekeminen on kokonaan uusi tapa nähdä koko todellisuus. Kristityllä on usko ja luottamus Jumalaan, ja hän tuntee Jumalan tahdon, McGrath sanoo.

– Tarvitsemme ja kaipaamme syvää, jumalallista kosketusta. Rationalismi ei voi koskaan syvimmin tyydyttää ihmissielua. On inhimillistä ja humaania uskoa Jumalaan. Olen oppinut rakastamaan kristinuskoa, hän todistaa.

Alister McGrathin elämäntyönä on ollut tieteen ja uskon pohtiminen. Hän kertoo sen olleen rikasta elämää.

– Kristinusko antaa suuren taustakuvan kaikelle elämässä. Se tuo toivon ja kyvyn hahmottaa elämän tarkoitus kärsimyksenkin keskellä.