”Aika on kypsä luterilaiselle kristillisyydelle”
Gene Edward Veith näkee luterilaisuuden tulevaisuuden Yhdysvalloissa optimistisesti.
Kuva: Matti Korhonen
”Tällä hetkellä seminaareissa työskentelee puolet liikaa väkeä tarpeeseen nähden. Kirkot tyhjenevät. Hyviä pappeja on vaikea saada. – – Luterilaisuus on näivettynyt siihen pisteeseen, että kalvinistit ja Paavi tarvitaan puolustamaan sitä. Monille Luther on yhdentekevä menneisyyden hahmo, ehkä mahdollinen etäisen analyysin kohde. Toisille holokaustin isoisä. Elinvoima on siirtynyt muualle, löytänyt uuden uoman.”
Näin luterilaisuuden tilasta Yhdysvalloissa kirjoittaa teologian tohtori, parhaillaan Princetonissa toimiva tutkija Olli-Pekka Vainio Kotimaa-lehdessä (19.1.2017).
En malttanut olla kysymättä, mitä Kansanlähetysopistolla huhtikuussa vieraillut kirjallisuuden emeritusprofessori Gene Edward Veith lausumasta ajattelee. Amerikan luterilaisen kentän hyvin tunteva Veith kuuluu itse Yhdysvaltojen toiseksi suurimpaan luterilaiseen kirkkoon, Missouri-synodiin.
– On totta, että liberaalien luterilaisten Evangelical Lutheran Church in America (ELCA) on kuolemassa. Heitä oli jossain vaiheissa kuusi miljoonaa, mutta he ovat menettäneet jäseniään. Nyt heitä on 3,5–4 miljoonaa.
– Meitä Missouri-synodiin kuuluvia on 2,5 miljoonaa. Mielestäni emme koskaan ole olleet vahvempia kuin nyt. ELCA:ssa ajatellaan, että he ovat ainoita luterilaisia. Mutta me olemme melkein yhtä isoja kuin he. Ei voida sanoa, että jos ELCA kuihtuu, luterilaisuus kuihtuu. He ovat hylänneet Lutherin kauan aikaa sitten, Gene Veith esittää.
Niin sanotuille valtavirran protestanttisille kirkoille (mainline protestants), joihin ELCA:kin lasketaan, hän ei maalaile kovin ruusuista tulevaisuuden kuvaa.
– Ne kaikki kuihtuvat ja kuolevat. Harva enää käy niissä kirkoissa. Samalla evankelikaalinen, Raamattuun pitäytyvä konservatiivinen kristinusko kukoistaa Yhdysvalloissa. Tunnustavat luterilaiset ovat osa sitä.
Ei-luterilaisetkin innostuvat Lutherista
Lutherin löydöt eivät kuitenkaan ole vain luterilaisten omaisuutta. Gene Veithin mukaan tällä hetkellä monet luterilaisuuden perusajatukset ovat löytämässä kaikupohjaa ei-luterilaisten seurakuntien parista.
– Jopa itsenäisissä, tunnustuskuntiin sitoutumattomissa seurakunnissa on pastoreita, jotka lukevat Lutheria ja ymmärtävät evankeliumin aiempaa kirkkaammin. He ymmärtävät, mitä on lain ja evankeliumin erottaminen. Ja he opettavat sitä, Veith iloitsee.
Hän on sitä mieltä, että luterilaisuutta ei kuitenkaan ole ilman koko pakettia: ilman oppia sakramenteista, Jumalan kahdesta hallintavallasta, kutsumuksesta ja niin edelleen.
Sen sijaan, että luterilaisuus olisi kuihtumassa, Veith näkee, että luterilainen teologia vastaa juuri niihin tarpeisiin, joita ihmisillä on tässä ajassa.
– Amerikan kristityt ovat hämmentyneitä politiikasta. Monet ovat niin sisällä politiikassa, että he väheksyvät evankeliumia. Toiset taas ovat sitä mieltä, että meidän ei tulisi osallistua politiikkaan ollenkaan, vaan erottaa itsemme maailmasta. Luterilainen oppi kahdesta valtakunnasta on hyödyllinen, koska se sanoo, että on olemassa hengellinen ja maallinen valtakunta. Jumala hallitsee molemmissa, mutta kätketysti. Meillä on kutsumuksemme myös maallisessa kansalaisuudessa.
– Myös lain ja evankeliumin erottaminen on hyvin hyödyllistä kristityille, mutta myös ei-kristityille. Monet nimittäin luulevat, että kristillisyys on vain tietynlaista elämäntapaa. He eivät ole välttämättä kuulleet muilta kristityiltä ajatusta armollisesta Jumalasta.
– Monet ajattelevat, että ulkoinen maailma on tyhjä ja merkityksetön. Siksi heidän pitää mennä sisällensä ja etsiä Jumalaa sieltä tai jostain mystisestä kokemuksesta. Luterilaisuus, enemmän kuin mikään muu teologia, opettaa, että Jumala ilmaisee itsensä fyysisessä todellisuudessa. Luterilaisuus korostaa inkarnaatiota, Jumalan ihmiseksituloa, sekä sovituksen historiallisuutta. Jumala otti syntimme ja kärsimyksemme itselleen. Ja tämä jatkuu sakramenteissa, vedessä, leivässä ja viinissä. Näissä fyysisissä asioissa Kristus on läsnä ja tuo itsensä meille.
Gene Veith siis näkee luterilaisuuden tulevaisuuden Yhdysvalloissa optimistisesti.
– Aika on kypsä luterilaiselle kristillisyydelle. Se on vakuuttava teologia ihmisille, jotka taistelevat postmodernin sekulaarin maailman keskellä.
