Aiheuttaako uskonto pahoinvointia?

”ONKO USKONTO HYVÄKSI TERVEYDELLESI? Uskonnon vaikutukset fyysiseen ja henkiseen terveyteen.”

Tämä on maailman johtavan uskonnon ja terveyden suhdetta tutkivan professori Harold Koenigin yhden kirjan otsikko. Jos seuraa uutisia, joissa käsitellään uskontoa ja hengellisyyttä, vastaus on todennäköisesti, että uskonto ja hengellisyys aiheuttavat enemmänkin pahoinvointia kuin hyvinvointia. Tämä johtuu siitä, että mediaa ohjaa lainalaisuus, jonka mukaan huono uutinen on ”hyvä” uutinen.

MUTTA MITÄ SANOO tieteellinen tutkimus? Uskonnon ja hyvinvoinnin suhdetta on tutkittu kansainvälisesti erittäin paljon. Kahdessa uskonnon ja terveyden suhdetta käsittelevässä käsikirjassa on arvioitu 3 300 määrällistä tutkimusta. Kansainvälinen tutkimusnäyttö uskonnollisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin välisestä positiivisesta yhteydestä on vahvaa. Uskonnollisuus on yhteydessä muun muassa toiveikkuuteen, myönteiseen asenteeseen, elämän tarkoituksen kokemiseen ja itsetuntoon.

Uskonnon ja hyvinvoinnin suhdetta on tutkittu paljon.

EDUSKUNNAN TULEVAISUUSVALIOKUNTA julkaisi maaliskuussa raportin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti suomalaisten hyvinvointia ja pahoinvointia. Kirjoitin julkaisuun artikkelin yhdessä psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen kanssa uskonnollisuuden yhteydestä hyvinvointiin, onnellisuuteen ja pahoinvointiin. Ojanen on tutkinut onnellisuutta viiden vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa uskonnollisuus on yhteydessä hyvinvoinnin, tyytyväisyyden tai onnellisuuden kokemiseen. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022: Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa?)

Psykologian väitöstutkimuksessani tutkin uskonnollisuuden yhteyttä koettuun hyvinvointiin. Lähettämääni kyselylomakkeeseen vastasi 877 henkilöä 3 000 henkilön otoksesta. Tutkimustulosten mukaan uskonnollinen osallistuminen ja yksityinen sisäinen uskonnollisuus ovat yhteydessä useaan henkisen hyvinvoinnin ulottuvuuteen, kuten koettuun hyvinvointiin, innostuneisuuteen ja elinvoimaan, tukea antaviin ihmissuhteisiin ja yhteisölliseen hyvinvointiin.

USKONNOLLISUUS on positiivisessa yhteydessä koettuun hyvinvointiin suunnilleen saman verran kuin psykiatrinen sairaus, alkoholiriippuvuus tai liikunnan vähäisyys ovat negatiivisessa yhteydessä siihen. Lisäksi uskonnollinen osallistuminen on positiivisessa yhteydessä tukea antaviin ihmissuhteisiin yhtä paljon kuin korkea-asteinen koulutus ja erittäin hyvä terveys.

Tieteellinen tutkimus kyseenalaistaa vahvasti median esittämän käsityksen uskonnon ja hengellisyyden haitallisesta vaikutuksesta. Asia on juuri päinvastoin. Ihmiset, jotka uskovat Jumalaan ja Jeesukseen, rukoilevat sekä käyvät jumalanpalveluksissa ja hengellisissä tilaisuuksissa, voivat yleisesti ottaen paljon paremmin kuin muut ihmiset.

KUN SEURAAVAN KERRAN näet uutisen, jossa käsitellään uskontoa negatiivisesti, voit todeta, että hengellisyys ja uskonto tekevät pääosin hyvää terveydelle. Tämä on myös professori Koenigin ja monien muiden tutkijoiden esittämä tutkittu tieto.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva psykologian väitöskirjatutkija ja teologian tohtori.