Miten kristinusko eroaa muista uskonnoista?

Tänä aikana moni kokee totuuden etsimisen hankalana erilaisten uskontojen keskellä. Jos ihmiset ovat palvoneet kymmeniä tuhansia eri jumalia, mistä voimme tietää mikä tai mitkä niistä ovat aitoja? 

Etsijän tuska on ymmärrettävä. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole loputon määrä. Käytännössä maailman uskonnot jakaantuvat monoteistisiin, polyteistiin ja panteistisiin uskontoihin. 

Miten kristinusko eroaa muista uskonnoista ja mitä perusteita on olettaa, että Jeesus on ainut tie Jumalan luokse?

1 Kristinusko eroaa polyteistisistä uskonnoista

Kristinusko on monoteistinen uskonto. Siinä uskotaan, että on olemassa vain yksi Jumala. Jumalalla tarkoitetaan maailmankaikkeuden Luojaa ja ylläpitäjää. Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on ikuinen, kaikkivaltias ja hyvä.

Polyteismi tarkoittaa uskoa moniin jumaliin. Esimerkkejä polyteistisistä uskonnoista ovat antiikin Kreikan ja Rooman uskonnot. Myös hindulaisuus sisältää monia jumalia, kuten Vishnu, Shiva ja Krishna.

Polyteistissä uskonnoissa eri jumalilla on tyypillisesti jokin elämänalue tai maantieteellinen alue, jota ne hallitsevat. Jos elit antiikin Kreikassa ja toivoit voittoa sodassa, uhrasit Arekselle. Jos taas halusit lapsia, käännyit Afroditen puoleen. Näitä kumpaakin oli kuitenkin turha lähestyä, jos ongelmasi olivat kuivat säät ja kuihtunut sato. 

Kreikan jumalat eivät suinkaan aina toimineet esimerkillisesti. Zeus petti puolisoaan Heraa toistuvasti, Athene taas muutti suutuksissaan Arakhnen hämähäkiksi, kun tämä väitti olevansa Athenea taitavampi kutoja.

Myös hindulaisuudessa jumalilla on oma roolinsa. Brahma on luomisen jumala, Vishnu ylläpidon jumala, Shiva tuo tuhon, Lakshmi vaurauden ja onnen.

Näin voidaan huomata, että polyteistiset jumalat ovat rajallisia olentoja. ”Jumala” tarkoittaa polyteismissä jotain muuta kuin monoteistisissä uskonnoissa. Polyteismin jumalat eivät ole kaikkivaltiaita, luotettavia ja hyviä, vaan nekin ovat riippuvaisia kohtalosta, sattumasta tai jostain suuremmasta jumalallisesta periaatteesta. 

Niinpä toisinaan antiikin Kreikassa kuten myös hindulaisuuden parissa on esiintynyt muotoja, joissa jumalien takana nähdäänkin yksi perimmäinen Jumala. Filosofisesti polyteismi ei tyydytä ihmisen mieltä, vaan kaipaamme selitystä kaiken takana.

2 Kristinusko eroaa panteismista

Panteismi on näkemys, jossa jumaluus ja maailmankaikkeus samaistetaan toisiinsa. Kaikki olemassa oleva on jollain tavalla jumalallista. Jotkut uuspakanuuden suuntaukset ovat panteistisia. Panteismi on yleistä esimerkiksi wiccalaisuudessa ja druidismissa, joissa luonto nähdään pyhänä.

Monoteismissa ajatellaan, että Jumala on persoona. Hänellä on siis tahto, hän tietää ja toimii. Häneen voi myös olla henkilökohtaisessa suhteessa. 

Panteismissa jumala on kuitenkin persoonaton. Jumalasta tulee enemmänkin luonnonlaki. Näin ollen on epäselvää, mille tai kenelle rukoukset osoitetaan.

Jos kaikki on lopulta jumalaa, tästä seuraa joko se, että pahuutta ei ole tai että se on osa jumalaa. Pahuus, kärsimys ja epäoikeudenmukaisuus siis ovat joko näennäisiä asioita tai oleellisesti jumaluuden osia. 

Monoteismissa puolestaan pahuus ei ole osa Jumalaa, vaan Jumalan luomakunnassa oleva puutos tai vääristymä. Jumala ei ole luonut pahuutta, vaan se on ihmisen tahdon kääntymistä pois Jumalasta. 

Monet kamppailevat sen kanssa, miksi Jumala on sallinut pahuuden ja kärsimyksen tulla maailmaan. Kristinusko kuitenkin korostaa, että pahuus ei ole Jumalasta ja että hän on ratkaissut pahan ongelman tulemalla itse ihmiseksi ja kärsimällä pahuuden seuraukset kuolemalla ristillä. Hän myös luo kerran maailman uudeksi, eikä uudessa luomakunnassa ole enää mitään pahaa. Panteismilla ei ole perusteltua vastausta pahuuden ongelmaan.

3 Kristinusko eroaa juutalaisuudesta

Jos tulet siihen johtopäätökseen, että monoteismi on kestävämpi maailmankatsomus kuin polyteismi tai panteismi, sinulla ei ole enää jäljellä käytännössä kovinkaan montaa uskontoa valittavaksi. Kolme keskeisintä monoteistista uskontoa ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Muut ovat käytännössä näiden sivuhaaroja tai harhaoppeja.

Juutalaisuudesta kristinuskon erottaa ennen kaikkea käsitys Messiaasta. Kristityille ja juutalaisille on yhteistä heprealainen Raamattu, jota kristityt kutsuvat Vanhaksi testamentiksi. Se kertoo siitä, kuinka Jumala loi maailman, kuinka pahuus tuli maailmaan ja kuinka Jumala valitsi itselleen kansan, Israelin.

Heprealaisessa Raamatussa nousee toistuvasti esiin toivo asioiden korjaantumisesta. Kerran Jumalan kansa pääsee vapaaksi vihollisten vainoista. Kerran sodat loppuvat. Kerran puhkeaa lähde syntiä vastaan. Niinpä juutalaiset alkoivat odottaa Messias-kuningasta, joka toisi pelastuksen.

Kristityt uskovat, että Jeesus Nasaretilainen on tämä heprealaisen Raamatun ennustama Messias. Hän eli täydellisen elämän. Hän opetti ihmisjoukkoja ja paransi sairaita. Koska juutalaiset johtomiehet ja suuri osa kansasta kääntyivät Jeesusta vastaan, hänet lopulta tapettiin jumalanpilkkaajana. Tämä oli järkyttävä kolaus Jeesuksen oppilaille.

Kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen oppilaat kuitenkin löysivät Jeesuksen haudan tyhjänä. Jeesus myös ilmestyi heille elävänä. Jeesuksen oppilaat ymmärsivät, että Messiaan täytyi kärsiä häpeällinen kuolema ihmiskunnan pahuuden ja syntien tähden, mutta hänen tuli myös nousta kuolleista. 

Jeesuksen ylösnousemus oli yllättävä ja radikaali tapahtuma, joka teki pelokkaista oppilaista innokkaita ja toiveikkaita lähetyssaarnaajia. He olivat varmoja siitä, että Jeesus oli noussut. Siksi he olivat itsekin valmiita asettamaan oman henkensä alttiiksi tämän sanoman tähden. On epäuskottavaa, että herkkäuskoisuus, aistiharhat tai toiveajattelu olisivat synnyttäneet ylösnousemususkon. Parempi selitys on, että Jumala todella herätti Jeesuksen kuolleista.

4 Kristinusko eroaa islamista

Kolmas suuri monoteistinen uskonto on islam. Sen mukaan Jeesus on yksi profeetoista. Reilut viisisataa vuotta Jeesuksen jälkeen tuli Muhammed, joka on Jumalan, Allahin, lopullinen profeetta.

Islamin mukaan Jumala on ilmestynyt aikaisemmin Raamatun profeetoille. Moosekselle Jumala antoi lain eli Tooran, Jeesukselle taas evankeliumin. Heidän sanomansa oli kuitenkin sama kuin Muhammedin julistama. Islamin mukaan juutalaisten ja kristittyjen Raamattu ei ole alkuperäinen Jumalan ilmoitus, vaan se on matkan varrella vääristynyt. 

Islamin mukaan Jeesus on Marian poika, jolla ei ollut maallista isää. Mutta hän ei ole Jumalan Poika. Islamin jumalakuvassa Allah on ehdoton ykseys, vain yksi persoona. Islam torjuu siis kristinuskon näkemyksen Jumalan kolmiykseydestä.

Jeesus ei islamin mukaan myöskään kuollut ristillä, vaan joku toinen ristiinnaulittiin hänen sijastaan. Islamin mukaan profeetta ei voi kokea häpeällistä kuolemaa. Kristinuskossa Jeesus kuoli maailman syntien tähden. Islamissa sen sijaan ei ole tällaista välttämättömyyttä sijaiskuolemalle.

Jokainen voi arvioida, kumpi lähde on Jeesuksen elämää ja kohtaloa käsitellessään luotettavampi, Uusi testamentti vai Koraani. Uuden testamentin tekstit ovat syntyneet vain muutaman vuosikymmenen mainittujen tapahtumien jälkeen. Ne perustuvat silminnäkijätodistuksiin, ja tekstien taustalla on hyvin varhaisia traditioita.

Uuden testamentin lisäksi ei-kristityt Josefus ja Tacitus kirjoittavat ensimmäisen ja toisen vuosisadan vaihteessa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Koraani sen sijaan on kirjoitettu aikaisintaan 600 vuotta Jeesuksen jälkeen satojen kilometrien päässä evankeliumien tapahtumapaikoista.

Kristinusko pärjää siis mainiosti uskontojen vertailuissa. Jeesuksen väitteille itsestään ainoana tienä Jumalan luokse on todella katetta. Jeesus on ainutlaatuinen uskonnollisten johtajien maailmassa. Muillakin uskonnollisilla johtajilla on elämänviisauksia. Mutta vain Jeesus kuoli ihmiskunnan syntien tähden. Muut uskonnolliset johtajat ovat kuolleet ja haudassa. Jeesus on ainut, jonka hauta on tyhjä.