Eduskunta hyväksyi translain – seuraava tavoite on lain ulottaminen alaikäisiin
Kysymys alaikäisistä jakaa mielipiteitä. Nuoruusiän sukupuoliahdistusta hoitava professori sanoo ei ikärajan alentamiselle.
Eduskunta äänesti viime viikolla niin kutsutun translain hyväksymisen puolesta. Samalla hyväksyttiin lausuma, jossa lain ulottaminen alaikäisiin aletaan valmistella. KUVA: ISTOCK
Eduskunta hyväksyi viime viikolla niin kutsutun translain (laki sukupuolen vahvistamisesta) äänin 113–69. Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset, Liike nyt ja Valta kuuluu kansalle äänestivät lakia vastaan. Keskustan ja kokoomuksen kansanedustajien äänet jakautuivat. Muut puolueet kannattivat.
Lain myötä täysi-ikäinen henkilö voi omalla ilmoituksellaan vaihtaa sukupuolimerkintänsä väestörekisteriin. Sukupuolimerkintäänsä voi vaihtaa korkeintaan kerran vuodessa, eikä sukupuolimerkinnän muuttamiseen vaadita enää lisääntymiskyvyttömyyttä.
Päätöstä iloitaan ja surraan
Translain hyväksyminen on herättänyt sekä iloa että surua. Hyväksymistä iloitsevat katsovat, että Suomessa noudatetaan viimeinkin ihmisoikeuksia ja parannetaan transsukupuolisten ihmisten asemaa. Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö kirjoittaa Facebook-päivityksessään, että ”maailma, jossa jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä, on parempi meille kaikille. Tänään otettiin iso askel sellaista maailmaa kohti”.
Lain hyväksymistä surevat sen sijaan katsovat, että lailla muutetaan perustavanlaatuisesti sukupuolen määritelmää. Keskustan kansanedustaja Markus Lohi totesi MTV-uutisten haastattelussa 1.2.: ”Hallituksen esitys lähtee liikkeelle siitä, että sukupuoli on pelkästään mielipidekysymys. Oma ajatteluni lähtee siitä, että sukupuoli määräytyy biologisesti. Se on luonnontieteellinen tosiasia.”
Translakia on kritisoitu myös puutteellisesta valmistelusta. Kriitikoiden mukaan laissa ei ole riittävällä vakavuudella otettu huomioon väärinkäytösten mahdollisuutta – siis sitä, miten estetään sukupuolen vaihtaminen vilpillisesti hyötymis- tai rikostarkoituksessa.
Translaki ja alaikäiset
Eduskunta hyväksyi myös lausuman, jossa translain ulottamista alaikäisiin ryhdytään valmistelemaan seuraavalla hallituskaudella. Kysymys ikärajasta jakaa mielipiteitä. Ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että translain rajaaminen täysi-ikäisiin loukkaa lasten itsemääräämisoikeutta.
Sen sijaan nuoruusiän sukupuoliahdistusta hoitava professori Riittakerttu Kaltiala kirjoittaa lausunnossaan, että ”nuoruusikäisten identiteettikehityksen keskeneräisyyden vuoksi ikärajan alentamista ei tule harkita”. Helsingin Sanomien haastattelussa 27.1. Kaltiala toteaa, ettei ”juridisen sukupuolen muuttaminen nuoruudessa ole mikään muodollisuus, jossa todetaan tosiasia, vaan vahvaa psykologista ja sosiaalista puuttumista, joka ohjaa nuoren kehitystä”.
Sukupuolimerkinnän muuttaminen alaikäisellä on tällä hetkellä mahdollista useissa Euroopan maissa. Isossa-Britanniassa terveyspalvelu NHS kuitenkin linjasi viime syksynä, ettei nuorta pitäisi rohkaista vaihtamaan nimeään ja pronominejaan (englannin kielessä naisista ja miehistä käytetään eri pronomineja) ilman diagnoosia sukupuoliristiriidasta. NHS:n mukaan useimmilla nuorilla identifioituminen toiseen sukupuoleen on ohimenevä vaihe.
Piditkö jutusta? Saatat pitää myös:
Translaki etäännyttää sukupuolen määritelmän biologiasta ja arkikielestä
