Hyvinvoinnin lähettiläs

Opettaja Jukka Sinnemäen luokka Jyväskylän kristillisessä koulussa ei ole kaikkein tavanomaisin.

Katosta roikkuu voimistelurenkaita, nyrkkeilysäkki ja luokkaa halkova värikäs riippumatto. Seiniä peittävät puolapuut, erilaiset kuntolaitteet ja viherseinä. Lattialla on patjoja, pulpetteja – ja lisää kuntoilulaitteita. Korona-ajaksi Sinnemäki on tosin tuonut laitteita autotalliinsa, jotta ne eivät jäisi käyttämättä luokan ollessa tyhjillään.

Aktiivisuuteen kannustavasta luokasta kuvattu YouTube-video on kerännyt katselukertoja eri kielille käännettynä reilusti yli kuusi miljoonaa, kertoo Jukka Sinnemäki. Miehen kehittämä hyvinvointipedagogiikka on herättänyt niin paljon kiinnostusta, että hän on haluttu kouluttaja ympäri maail­maa. Vuonna 2019 hänet valittiin maai­lman 75 vaikutusvaltaisimman opettajan joukkoon hyvinvoinnin alueella.

Oppilaiden hyvinvointi on Jukka Sinnemäen mukaan paljon muutakin kuin virikkeellinen ympäristö, mutta palataanpa vielä hetkeksi Sinnemäen luokkaan.

Kilpaurheilutaustainen Sinnemäki kertoo, että on aina pitänyt kisailemisesta ja haasteista. Toistakymmentä vuotta sitten yksi oppilas haastoi opettajan suorin sanoin leuanvetokisaan. Sinnemäki ei sivuuttanut haastetta olankohautuksella vaan kävi viikonlopun aikana rakentamassa luokkaan leuanvetopaikan. Maanantaina asia testatiin.

– Yhtäkkiä halukkaita oli paljon enemmänkin ja rakensin muutaman viikon aikana puolet luokasta täyteen erilaisia suorituspaikkoja. Halusin vastata oppilaiden intoon.

Laitteiden tarkoitus on opettaa oppilasta rytmittämään omaa työskentelyään ja siten vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa.

– Rauhallisen työskentelyn aikana, esimerkiksi matematiikan tunnilla, oppilas voi piipahtaa venyttelemässä, voimistelemassa tai roikkumassa, kunhan ei häiritse muita.

Hyvinvointi lähtee luottamuksesta

Jukka Sinnemäki kertoo, että oppilaiden itseohjautuvuus ja pienet, liikunnalliset tauot ovat lisänneet huomattavasti muun muassa luokan keskittymiskykyä, yhteishenkeä ja oppimistuloksia. Myös työteho kasvaa. Aktivoinnin vastinpari on keskittyminen, pysähtymisen taito. Turhautumisen ja tylsistymisen kokemus ruokkii luovuutta ja omatoimisuutta.

Sinnemäen teesi onkin, että oppiminen ei ole pelkästään oppiaineita vaan kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu sopiva määrä liikuntaa, palautumista, rentoutumista, unta, monipuolista ravintoa ja hyviä kohtaamisia.

– Hyvinvointi on oppimisen perusta. Se antaa voimia kestää vaikeuksia ja vastoinkäymisiä.

Kodin ja koulun yhteistyöllä onkin Sinnemäen mukaan oleellinen rooli oppilaan hyvinvoinnin rakentamisessa. Koululla ei tietenkään ole konkreettista valtaa puuttua kodin asioihin, mutta Sinnemäen mukaan koululla on ”moraalista valtaa” kannustaa oppilasta hyviin elämäntapoihin iässä, jossa rutiinit lujittuvat.

Sinnemäki kehitti tähän tarpeeseen mittaussysteemin, joka tekee näkyväksi, miltä oppilaan elämä todella näyttää ja miten päivä jakautuu. Hän on testannut sitä useassa maassa ja havainnut sen tehokkaimmaksi työkaluksi saada aikaan muutosta.

Hyvinvointi on oppimisen perusta. Se antaa voimia kestää vaikeuksia ja vastoinkäymisiä.

– Halusin positiivisesti haastaa vanhempia kasvatusvastuuseen. Elämän hektisyys on nykyään iso haaste. Tutkimusten mukaan vanhemmat viettävät päivässä alle puoli tuntia lapsen kanssa.

Luokassa hyvinvoinnin rakentaminen lähtee Sinnemäen mukaan luottamuksesta, jotta lapsi uskaltaa olla oma itsensä.

– Jos oppilaat joutuvat luokassa pelkäämään, jännittämään puhumista tai sitä, miltä he näyttävät, silloin täytyy olla paksussa kuoressa koko ajan ja se hidastaa oppimista sekä identiteetin ja persoonan vahvistumista. Tällaisten asioiden kanssa joutuu uuden ryhmän kanssa tekemään joskus paljonkin töitä ennen kuin päästään itse oppiaineiden pariin.

Opettajan vastuu luokan ilmapiirin luojana on Sinnemäestä todella suuri.

– On tärkeää, ettei opettaja esitä mitään vaan uskaltaa olla haavoittuvainen. Pitää pystyä välittämään, että opettaja on oppilaiden kanssa samalla puolella.

Tulevaisuuden taitoja

Hyvinvointi tulee kansainvälisesti olemaan lähivuosina kouluissa nykyistä keskeisemmässä roolissa, uskoo Jukka Sinnemäki. Suuntaus tulee näkymään myös opetussuunnitelmissa. Suomessa tulevaisuuden koulusta puhuttaessa keskitytään Sinnemäen mielestä liian paljon oppiaineiden sisältöihin ja uuden teknologian haltuunottoon, niin tärkeitä kuin ne ovatkin.

– Hyvinvointitaidot ovat tulevaisuuden taitoja, ja tähän ollaan maailmanlaajuisesti heräämässä. Tunnepuolen ja emootioiden merkitystä koulumaail­massa on vasta nyt alettu ymmärtää ja korostaa.

Suomea on ylistetty PISA-tulosten vuoksi, mutta Sinnemäkeä kiinnostaa enemmän, mitä oppilaalle kuuluu esimerkiksi viisi vuotta PISA:n jälkeen.

– Mitkä ovat ne taidot, moraaliset opit ja arvot, joiden perusteella hän tekee elämässään valintoja? Olen halunnut turvata oppilaille ja perheille hyvää tulevaisuutta – että lapset oppisivat jo nuorena ymmärtämään vastuut, velvollisuudet ja niiden seuraukset.

Osalle oppilaista koulu on ainoa paikka, jossa pääsee rakentamaan omaa identiteettiään ja tapaa turvallisia aikuisia.

– Koulun merkitys on olla paljon muutakin kuin sisällön jakaja.

Sinnemäki ajatteleekin, että koulu voi omalta osaltaan olla ehkäisemässä huolestuttavaa syrjäytymiskehitystä. Hän viittaa Valtiontalouden tarkastusviraston lukuihin, joiden mukaan yhdestä syrjäytyneestä oppilaasta kertyy tämän elämän aikana noin miljoonan euron lasku yhteiskunnalle.

– Ja meillä on jo melkein 900 000 köyhyys- ja syrjäytymisriskin alla olevaa suomalaista.

Tärkeimpänä kasvatushaasteena Sinnemäki pitää sitä, kuinka suorituskeskeisessä kulttuurissa voi välittää lapselle, että hän on tärkeä ja arvokas itsessään, ei saavutusten tai koenumeroiden perusteella. Lapsen omasta, ainutkertaisesta identiteetistä käsin rakennetaan myös hyvinvointia.

– Koulun merkitys on olla paljon muutakin kuin sisällön jakaja.

– Onko menestyminen kiinni siitä, että oppii nopeasti ja helposti? Kovan työn ja periksiantamattomuuden ajatus on hävinnyt koulumaailmasta. Lapset ovat oppineet siihen, että kaikki pitäisi saada heti, tapahtua nopeasti ja helposti ilman vaivaa ja työtä.

Koulumaailmassa ihannoidaan Sinnemäen mukaan liikaa tehtävien nopeaa tekemistä. Sen sijaan hän alleviivaa korkeaa työmoraalia ja muistuttaa suomalaisesta sisusta.

– Uskon, että menestyminen tulee joka tapauksessa, kun ei luovuteta.

Sinnemäki viittaa leuanvetohaasteeseen, josta kaikki alkoi. Kuntokauppa lupasi lahjoittaa oppilaiden käyttöön juoksumaton, kun luokan yhteistulos ylittää sovitun rajan. Syntyi positiivinen kierre.

– He tajusivat, että mitä enemmän treenaa, sitä enemmän saa leukoja. Tämä yrittämisen asenne siirtyi itsestään myös muihin oppiaineisiin.

Hengellisyys osana hyvinvointia

Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä, mutta kristillisen koulun opettajana Jukka Sinnemäki kiittelee myös mahdollisuutta pitää koulussaan luvan kanssa esillä kristillisiä arvoja.

– Hengellisyys on tärkeä osa koulumme hyvinvointiteemaa, ja meillä on henkilökunnassa vahvat yhteiset arvot. Kristillisyyden pitää näkyä läpäisy­periaatteella. Ensisijaisesti olemme koulu, mutta pystymme omalta osaltamme tukemaan kristillistä maailmankatsomusta.

Sinnemäki kuitenkin ajattelee, että oli opettajana sitten kristillisessä tai missä tahansa koulussa, opettajan omalla toiminnalla on suurin vaikutus arvojen välittymiseen.

– Paras kristillinen esimerkki on, että tekee oman työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Ylimääräistä ei tarvitse antaa tai polttaa itseään loppuun, mutta lähtökohtana tulisi olla, että hommat tehdään hyvin.

Hyvinvointilähettilään omaa hyvinvointia tukee erityisesti urheilu, jossa saa ”koneesta kaiken irti”. Työmatkatkin Sinnemäki on kokenut palauttavina, sillä lapsiperheen arkeen verrattuna on toisinaan helpottavaa huolehtia vain itsestään. Tällä hetkellä matkustelu on kuitenkin tauolla koronarajoitusten vuoksi, mutta kolmen pojan isälle löytyy kotonakin mieluista puuhaa.

– Tykkään tehdä käsillä. Pojille olen rakentanut tuonne takapihalle toimintapaikkoja. Eilen oli juuri porakone ja rälläkkä kädessä.

Hän on alkanut kiinnittää huomiota myös ravintoon ja yöuniin.

– Nuorempana tein usein yötä myöten hommia, mutta se ei toimi enää keski-ikäisenä. Ja koska opetan juuri yöunien ja ravinnon merkityksestä, olisi aika härskiä pyörähtää paikalle isoilla silmäpusseilla.

Paras kristillinen esimerkki on, että tekee oman työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Ylimääräistä ei tarvitse antaa tai polttaa itseään loppuun, mutta lähtökohtana tulisi olla, että hommat tehdään hyvin.

Vahvin perusta elämälle on usko Jumalaan: kristinuskon toivo, lupaus ja lunastus, Sinnemäki summaa.

– Voisi sanoa näin, että elämää on ilman uskoakin, mutta ei iankaikkista elämää.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: