Minne menet, suomalainen koulu?
Mitä pitäisi päätellä Suomen heikentyneistä PISA-tuloksista? Entä ilmiöoppimisesta ja digitaalisuudesta? Aiheesta keskustelevat professorit Liisa Keltikangas-Järvinen ja Kirsti Lonka, tutkija Aino Saarinen, filosofi Lauri Järvilehto sekä Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Antti Kivi.
KUVA: ISTOCKPHOTO/SEVENTYFOUR
Tätä pohditaan Uuden Tien toimittamassa AlfaStudiossa AlfaTV:llä torstaina 31. tammikuuta kello 19. Aiheesta keskustelevat psykologian emerita-professori Liisa Keltikangas-Järvinen, kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka, psykologian tohtori Aino Saarinen, filosofi Lauri Järvilehto ja Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Antti Kivi.
Ohjelman juontaa Uuden Tien toimituspäällikkö Matti Korhonen.
Nuorten osaamista mittaavissa kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa Suomi oli vielä 2000-luvun alussa maailman ehdotonta eliittiä, mutta 2010-luvulla sijoitukset ovat heikentyneet. Samaan aikaan opettajavetoisesta opetuksesta ollaan otettu askelia kohti oppilaslähtöistä ilmiöoppimista, ja digitaalisuutta on lisätty. Onko näillä tekemistä toistensa kanssa?
On, väittää aiheesta tutkimusta tehnyt Aino Saarinen.
”Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa sekä yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa”, Saarinen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 18. marraskuuta 2018.
Saarisen mukaan myös oppilaslähtöinen opetus oli yhteydessä heikompiin tuloksiin matematiikassa ja luonnontieteissä.
Toiset ovat suhtautuneet Saarisen tutkimukseen kriittisesti. Filosofi Lauri Järvilehto huomautti blogissaan 18. marraskuuta, että opetussuunnitelman uudistus, joka ajaa digitaalisuutta, ilmiöoppimista ja itseohjautuvuutta, käynnistyi syksyllä 2016. Viimeisin PISA-tutkimus on kuitenkin vuodelta 2015, ja siinä tutkimuksessa olleet nuoret ovat käyneet peruskoulua vuosina 2006–2015. Näin ollen uudet opetusmenetelmät eivät olleet käytössä vielä niillä oppilailla, jotka tutkimuksiin ovat osallistuneet.
”Olen vieraillut 2012 alkaen kymmenissä kouluissa, ja vasta viimeisten parin vuoden aikana olen nähnyt edes viitteitä digilaitteiden käytöstä tai ilmiöoppimisesta kentällä. Lähes kaikilla kouluvierailuillani yleisimmin käytetty metodi on ollut se, jonka me kaikki tunnemme: opettaja seisoo luokan edessä ja luennoi oppilaille”, Järvilehto kirjoittaa.
Ylen kysely: opettajat tyrmäävät uuden opetussuunnitelman
Tutkijoiden näkökulma on yksi ja opettajien toinen. Yle uutisoi viime viikolla kyselystä, jossa selvitettiin opettajien ja rehtorien suhtautumista uuteen, digitaalisuutta ja laaja-alaisuutta korostavaan opetussuunnitelmaan. Vain joka neljäs opettaja oli sitä mieltä, että uusi opetussuunnitelma edistää oppimista. Rehtorit olivat optimistisempia: 62 prosenttia oli sitä mieltä, että se edistää oppimista. Kyselyyn vastasi 607 opettajaa ja rehtoria.
Ylen kyselyssä opettajia huolestutti eniten se, että oppilaiden väliset tasoerot kasvavat. Uusien apuvälineiden käyttö koettiin välillä häiritseväksi ja kovaa arvostelua sai myös se, että lapsilta vaaditaan liikaa itseohjautuvuutta, vaikka heillä ei ole siihen kykyjä.
AlfaStudio on asia- ja ajankohtaisohjelma, joka esitetään AlfaTV:llä torstaisin kello 19. Uuden Tien toimittamat AlfaStudiot on katsottavissa jälkikäteen Uuden Tien YouTube-kanavasta ja Uuden Tien kotisivuilta.
