Uskonto ja moraali erottavat Itä-Euroopan jyrkästi lännestä

Itä-Euroopassa ja itäisessä Keski-Euroopassa ihmiset ovat uskonnollisempia, moraalisesti konservatiivisempia ja kansallismielisempiä kuin Länsi-Euroopassa. Tämän tiedon, jota ei voitane pitää kovin yllättävänä, kertoo yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen uusi selvitys, johon haastateltiin ihmisiä miltei kaikissa Euroopan maissa.

Jako idän ja lännen välillä noudattaa pääasiassa kylmän sodan rintamalinjaa. Poikkeuksina ovat Kreikka, joka kuuluu arvoiltaan osaksi Itä-Eurooppaa, ja Tšekki, joka muistuttaa enemmän länttä. Myös Viro on maallistuneempi kuin muut Itä-Euroopan maat.

Suomi sijoittuu Länsi-Euroopan sisällä yleensä keskikastiin. Kahteen tärkeään moraalikysymykseen – avioliittoon ja aborttiin – suomalaiset kuitenkin suhtautuvat silmiinpistävän vastakkaisin tavoin.

Sukupuolineutraalia avioliittoa näet vastustaa 26 prosenttia suomalaisista ja kannattaa 64 prosenttia (loput 10 prosenttia ei osaa sanoa). Luvut ovat Länsi-Euroopan kolmanneksi konservatiivisimmat Italian ja Portugalin jälkeen, ja samaa tasoa kuin Tšekissä. Abortin hyväksyy 87 prosenttia suomalaisista, mikä on kuitenkin kolmanneksi korkeinta koko Euroopassa heti Ruotsin ja Tanskan jälkeen.

Pew’n kysymyksenasettelu abortista koski spesifisesti lainsäädäntöä, kun taas kuukauden takainen Ylen gallup (5.10.) kysyi yleistä moraalista näkemystä (71 prosenttia hyväksyy).

Idässä myös nuoret konservatiiveja

Eri kysymyksistä avioliitto jakaa Euroopan jyrkimmin kahtia. Tämä koskee myös nuorempaa ikäpolvea. Jokaisessa Itä-Euroopan maassa paitsi Tšekissä ja Slovakiassa enemmistö alle 35-vuotiaista vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa. Suomessa luku on 12 prosenttia, ja ero nuoremman ja vanhemman polven välillä Länsi-Euroopan suurimpia.

Kansallismielisyyttä Pew tutki muun muassa kysymyksellä, ovatko perhesiteet kantaväestöön tärkeitä, jotta ihminen kuuluisi ”oikeasti osaksi maan kansaa”. Itä-Euroopassa näin ajattelee 55–90 prosenttia ihmisistä. Lännessä prosentti on Portugalia ja Italiaa lukuun ottamatta 35–65, Suomessa 51.

Ylivoimaisesti radikaaleimman tapauksen muodostaa Ruotsi, jossa vain 22 prosenttia pitää perhesiteitä kantaväestöön tärkeinä. Tältä osin Ruotsi eroaa siis yhtä paljon muusta Länsi-Euroopasta kuin länsi idästä.

Uskonnon osalta idän ja lännen jako jää epäselväksi, sillä monissa entisissä kommunistimaissa kristinusko on menettänyt käytännön merkityksensä ihmisille. Esimerkiksi Venäjällä kirkossa käynti ja rukoileminen ovat länsieurooppalaisella tasolla.

Toisaalta Puolassa 61 prosenttia ja Romaniassa 50 prosenttia käy kirkossa kuukausittain. Monessa Itä-Euroopan maassa noin kolmannes ihmisistä myös rukoilee päivittäin.

Avoimella ateismilla mitattuna koko Euroopan maallistunein maa on Tšekki, jossa vain 29 prosenttia uskoo Jumalaan ollenkaan. Muuten itä erottuu jälleen kerran selvästi lännestä. Geor­giassa Jumalaan sanoi uskovansa 99 prosenttia ihmisistä ja Venäjälläkin 75 prosenttia. Suomessa luku on 58 prosenttia, mikä ylittää niukasti Länsi-Euroopan keskiarvon.

Kokonaisuutena arvioituna Euroopan maallistunein maa on Ruotsi.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!