Pitäisikö kirkon asemaa muuttaa Suomessa? Sopivatko uskonto ja politiikka yhteen? Näin presidenttiehdokkaat vastaavat

Uusi Tie esitti presidenttiehdokkaille uskontoon liittyviä kysymyksiä. 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asemasta valtiossa ehdokkaiden mielipiteet ovat melko yksimielisiä. Joukosta erottui vasemmistoliiton Merja Kyllönen todetessaan, ettei millään kirkkokunnalla pitäisi olla erityisasemaa.

Keskustan Matti Vanhanen katsoo, että kirkolla on tärkeä tehtävä esimerkiksi yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun osallistujana ja vaikeuksissa olevien auttajana.

Myös vihreiden Pekka Haavisto mainitsee kirkon roolin auttajana eli diakoniatyön. Lisäksi hän haluaa vaalia kristillistä perintöä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ja kirkkomaita.

– Tämän vuoksi en muuttaisi verotuskäytäntöä.

Haavisto puolustaa lestadiolaisia

Toteutuuko Suomessa uskonnonvapaus hyvin? Jotkut ehdokkaista näkevät puutteita tai uhkia. Yksi sellainen on maahanmuutto.

– Joissakin uskontokunnissa on tapana hyväksyä itse johtajaksi julistautuvia uskonnollisia johtajia. Hollannissa tätä ongelmaa on ratkaistu edellyttämällä, että kaikilla uskonnollisilla johtajilla on akateeminen pätevyys. Tällaista mallia pitäisi myös Suomessa harkita, ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds ehdottaa.

Samoin Pekka Haavisto nostaa esiin maahanmuuttajat. Hänestä uskonnonvapauden esteenä voi olla esimerkiksi tilojen puuttuminen uskonnon harjoitusta varten.

Haavisto kertoo myös käyneensä kesällä vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa.

– Siellä tuli esiin ongelma, että uskonnollisia ryhmiä saatetaan leimata esimerkiksi lapsiin kohdistuvissa väärinkäytöstapauksissa niin, että koko ryhmä leimataan rikokseen syyllistyneiden sijaan. Tällainen uskonnollinen leimaaminen ei ole oikein.

Merja Kyllönen pohti uskonnonvapauskysymyksen kohdalla koulumaailmaa.

– Saan säännöllisesti palautetta vanhemmilta, että koulujen osalta asiaa pitää kehittää.

Hän puoltaa elämänkatsomustiedon opettamista kaikille uskonnonopetuksen sijaan.

Uskonnolliset symbolit saavat näkyä

Ranskassa uskonnonopetuksesta onkin luovuttu, mikä on osa maassa vallitsevaa laïcité-periaatetta. Myöskään uskonnolliset symbolit ja tunnukset eivät ole sallittuja kaikkialla. Pitäisikö Suomessa vahvistaa tai lieventää uskonnon näkymistä julkisessa tilassa?

– Suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa on vahva kristillinen pohja, minkä vuoksi kristinuskon näkymiselle kouluissa ja muissa julkisissa tiloissa on perusteita. Kristinuskon tulee kuitenkin näkyä julkisissa tiloissa hienovaraisesti, valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen vastaa.

Perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari näkee, että kristilliset tavat ja symbolit kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin ja kouluun.

– Uskonnon näkymistä ei tulisi ainakaan lieventää, vahvistaa voisi, hän sanoo.

Kukaan vastanneista ehdokkaista ei karsisi uskonnon näkymistä julkisessa tilassa.

”Suvivirren ei pitäisi pahoittaa mieltä”

Entä pitäisikö Suomen kouluissa ja päiväkodeissa lisätä tai vähentää kasvatuksen ja opetuksen kristillisiä sisältöjä?

– Mielestäni päiväkodeissa ja kouluissa voidaan esimerkiksi laulaa yhä Suvivirttä, Matti Vanhanen antaa esimerkin.

Pekka Haavisto on samoilla linjoilla ja korostaa, ettei kenenkään pitäisi pahoittaa mieltään Suvivirrestä. Hänestä oman kulttuurimme esilletuomisen rajoittaminen tai kieltäminen ei johda mihinkään.

Laura Huhtasaaren mukaan kristillistä sisältöä voisi lisätä takaisin.

– Se on yleissivistävää, hän perustelee.

Matti Vanhanenkin puoltaa kristillisiä sisältöjä, mutta niin, että oppilailla on omantunnonvapaus päättää osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Paavo Väyrynen pitää nykyistä määrää sopivana, samoin kuin Nils Torvalds.

Luomisoppi kouluihin?

Laura Huhtasaari on ollut julkisuudessa esillä siitä, että hän uskoo kreationismiin. Tulisiko hänen ja muiden ehdokkaiden mielestä kouluissa opettaa krea­tionismia evoluutioteorian rinnalla? Osa ehdokkaista vastustaa ajatusta, toiset näkevät kreationismin opetukselle oman paikkansa.

– Luomisuskoa tulee koulussa käsitellä, kuten ­kaikkien muidenkin uskontojen alkukertomuksia. Paras paikka näiden opettamiselle olisi kaikille yhteinen maailmankatsomustiedon oppiaine, Haavisto vastaa.

– Uskontotunneilla puhutaan Raamatusta, ja biologiantunnilla opetetaan biologiaa, mikä perustuu naturalismille. Biologiantunnilla ei tule käsitellä uskonasioita, Huhtasaari kommentoi.

– Kreationismia ei pitäisi opettaa kirjaimellisesti, mutta oppilaiden tulisi oppia se uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen osana, Väyrynen näkee.

Sopiiko uskonto politiikkaan?

Kysyttäessä, sopivatko uskonto ja politiikka yhteen, vastaukset vaihtelivat. Paavo Väyrynen ja Merja Kyllönen olivat ainoat, jotka vastasivat kieltävästi.

Matti Vanhanen katsoo, että vakaumus vaikuttaa erityisesti arvokysymyksissä, esimerkiksi avioliiton asemassa.

– Suomalainen uskonnollisuus on keskimäärin varsin maltillista. Politiikan ja uskonnon suhde on terveellä pohjalla.

Pekka Haaviston mielestä politiikassa voi toimia monenlaisilla maailmankatsomuksilla.

– En kuitenkaan pidä sellaisesta keskustelutyylistä, jossa keskustelijoita lyödään ”Raamatulla päähän”.

Haavisto, Niinistö ja Kyllönen kannattavat eutanasiaa

Eutanasia-keskustelu on pinnalla. Kansalaisaloitteen käsittely on kesken. Vastanneista vain Pekka Haavisto ja Merja Kyllönen puoltavat eutanasiaa. Kyllönen antaa ehdoksi sen, että ”kaikki mahdollinen on tehty hengen ja terveyden pelastamiseksi”. Haaviston mukaan pitää todistaa ihmisen oma tahto eutanasiaan.

– Ymmärrän hyvin huolen, joka esimerkiksi eri vammaisryhmillä on. Eutanasialainsäädäntöä kiireellisempi asia on myös saattohoitolaki, joka antaisi kaikille oikeuden laadukkaaseen saattohoitoon.

Paavo Väyrynen ei voisi hyväksyä asiaa periaatesyistä. Matti Vanhanen katsoo, ettei lain säätäminen eivätkä rajanvedot olisi yksinkertaisia.

Nils Torvalds painottaa, että yksilön tahdon ja kyvyn arvioiminen oikein on äärimmäisen vaikeaa.

– Olisin siis hyvin, hyvin varovainen kuolinavun suhteen.

Presidentti Sauli Niinistö ei vastannut Uuden Tien esittämiin kysymyksiin aikataulusyihin vedoten. Sosiaalidemokraattien ehdokasta Tuula Haataista ei tavoitettu. Heiltä on kuitenkin kysytty muun muassa kantaa eutanasiaan muualla. Niinistö kannattaa sitä, ja Haatainen ei ole päättänyt kantaansa.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!