Jumala-sanan kirjoitusasu vaihtelee lehdissä

Kielitoimiston mukaan kristinuskon Jumala kuuluu kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Yle ja Ilta-Sanomat kommentoivat, miksi heidän jutuissaan Jumala välillä kirjoitetaan pienellä.

Jumala-sanaa ei kirjoiteta medioissa johdonmukaisesti: välillä sana alkaa isolla alkukirjaimella, välillä pienellä. Kielitoimiston säännön mukaan puhuttaessa kristinuskon, juutalaisten ja islamin Jumalasta Jumala katsotaan erisnimeksi, ja sana pitäisi siksi kirjoittaa isolla alkukirjaimella.

Pienellä jumalan voi taas kirjoittaa, kun tarkoitetaan persoonallisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan esimerkiksi luonnonvoimia ja ihmisten kohtaloita. Tällaisia jumalia ovat muun muassa muinaissuomalaisten jumalat, sodan jumala ja ylijumala. Jumala kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella myös kuvallisissa ilmauksissa, kuten ”kirjailijoista Dostojevski on hänen jumalansa” ja sanonnoissa ja huudahduksissa, kuten ”jumalan selän takana” ja ”voi hyvä jumala!”.

– Rajankäynti on horjuvaa ison ja pienen alkukirjaimen välillä, myös lehtien kirjoituksissa. Aina ei ole helppo ratkaista, pitäisikö tekstissä käyttää erisnimeä eli Jumalaa vai yleissanaa eli jumalaa. Kyse ei monestikaan ole oikeinkirjoitustaidon tai arvostuksen puutteesta, Raija Moilanen toteaa Kielitoimiston neuvonnasta.

Kielitoimistossa on havaittu, että lehdissä Jumala on toisinaan kirjoitettu väärin, mutta asiaan ei ole otettu kantaa.

– Toimittajien koulutuksissa on varmaan tuokin asia tullut esille, ja ohjeistuksessa noudatetaan Kielitoimiston suosituksia. Erikseen ei ole ollut tarpeen huomauttaa asiasta.

Muitakin hengellisiä sanoja tulee kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Moilanen ottaa esimerkeiksi Raamatun ja Vapahtajan. Saatana-sanaa ei yleensä ole tulkittu erisnimeksi, joten se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Yleisöpalaute vaikuttaa Ylellä

Uusi Tie kysyi kahdelta suurmedialta, Ilta-Sanomilta ja Yleltä, miksi heillä välillä Jumala kirjoitetaan pienellä. Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Sanna Mattila kertoo, että kyse on vain kirjoitusvirheestä.

– Virheitä pääsee välillä menemään läpi.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö Juha Vuohelainen on samoilla linjoilla Mattilan kanssa. Kielitoimiston sääntöjä pyritään noudattamaan, mutta juttutuotannon volyymin huomioon ottaen virheet ovat mahdollisia. Hän kuitenkin myös valottaa, että joskus Ylelle tulee aiheesta yleisöpalautetta, jolla voi olla vaikutusta kirjoitusasuun.

– Olemme sitten erikseen arvioineet, mikä on milloinkin sopivin kirjoitusasu, Vuohelainen selittää.

Entä pitääkö Vuohelainen mahdollisena sitä, että toimittajat tarkoituksellisesti päättäisivät kirjoittaa kristinuskon Jumalan pienellä?

– Luotan siihen, että toimittajamme pohtivat kielensä oikeellisuutta aina sanavalintojaan tehdessään, sisältöpäällikkö vakuuttaa.

Esimerkiksi viime kuussa käytyjen Rion olympialaisten aikaan Ylellä oli juttu, jossa kristinuskon Jumalaan viitatessa oli käytetty pientä alkukirjainta. Naisten 10 000 metrin voittaja Almaz Ayana antoi kiitosta Jumalalle suorituksestaan. Yle kirjoitti (12.8.) lainauksen seuraavasti verkkosivuillaan: ”Ylistän jumalaa. Hän antaa minulle kaiken.”