Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Lomalla voi rentoutua mökin laiturilla, kierrellä kesäjuhlissa, tehdä vapaaehtoistyötä tai matkustaa toiselle puolelle maailmaa. Uskonelämä raikastuu vaikka katselemalla pieniä ihmeitä luonnossa.

– Jos on kylmä, otan laiturille patjan ja paljon vaatteita, Pirkko Alanen kertoo.

Hän matkaa miehensä Seppo Alasen kanssa mökille säällä kuin säällä. Mökki sijaitsee Kihniöllä, Nerkoon järven rannalla, vain vähän yli tunnin ajomatkan päästä heidän kodistaan, joten sinne voi hurautella vaikka vain illaksi uimaan. Poutasäästä he nauttivat eniten, mutta sateellakin voi istua rauhassa sisällä lukemassa ja saunoa.

– Mökillä pääsee lähelle luontoa ja veden ääreen. Saa löntystellä niin kuin haluaa, Alanen iloitsee.

Ihmeitä laiturilla

Kun pariskunta kuusi vuotta sitten hankki mökin, siellä ei ollut mitään turhuuksia, joiksi Pirkko Alanen sähköä, huussia ja vettä hymyssä suin kuvailee. Vieläkään se ei ole huvila, mutta pieni ja ihana paikka, jossa nykyään myös perusmukavuudet ovat kunnossa.

– Maaliskuusta lokakuulle asti vietämme siellä melkein kaikki yhteiset viikonloput. Viime vuonna pidin kirjanpitoa, jonka mukaan olin siellä 40 yötä, Alanen valaisee.

Laiturin nokasta hänellä riittää muistoja tähtien katselusta ahvenystäviin.

– Kun ahvenia tuijottaa, ne alkavat tuijottaa takaisin. Yhtenä kesänä minulla oli sisiliskokaveri, mutta kun kerran melkein astuin sen hännälle, se loukkaantui, eikä sitä enää näkynyt. Västäräkkien kanssa keskustelen, onko laituri niiden vai puut.

Mieleenpainuvin laiturikokemus Alasella on toissa vuodelta.

– Oli täysin tyyntä. Kuutamo oli edessä, ja yhtäkkiä kuusta lähti joutsen lentämään minun tyköni. Se kiersi lenkin lahdella takanani ja palasi takasin kuuhun. Hetki oli aivan mieletön, tuntui, etten voi liikkua mihinkään tai jotain särkyy.

Alasen mielestä hiljaisuudessakin tapahtuu paljon, mutta välillä silti mökillä pidetään ääntä. Ystävät poikkeavat kahville ja saunaan, tai lapset tulevat käymään. Pikkuneidiksi kutsuttu 5-vuotias lapsenlapsikin on päässyt polskimaan rantaveteen. Kun liikunnan kaipuu yllättää, Alaset tekevät pyöräretkiä lähikuntiin.

– Joskus lähdemme myös veneilemään, hän selittää.

Rukoile kiitoksen kanssa

Jos kesällä suuntana ei ole mökki, Pirkko Alanen lähtee kristillisille kesäjuhlille. Hänestä on mukava kierrellä eri juhlissa kyläilemässä.

– Se virkistää. Ei tarvitse aina ajatella, että kuulun tänne ja tänne, koska Jumala puhuu muuallakin kuin omassa seurakunnassa.

Hänelle kesä on valon ja voimien keräämisen aikaa, vaikka hän tunnustaakin, että Raamatun luku saattaa jäädä silloin jopa vähemmälle, koska kaunis sää vetää kotisohvalta ulos liikkumaan. Mutta ulkona rukouselämä usein virkistyy, kun pääsee tuulettumaan.

– Olen opetellut rukousta kiitoksen kanssa. Herraa voi kiittää siitä, että hän kuulee pienimmätkin rukoukset. Jumalan tahdon mukaiset rukoukset toteutuvat, ja joskus ei-vastaus on myös oikea, vaikka tässä elämässä sitä ei ymmärtäisi. Kun ei-vastauksia tulee, lapsellisesti ajattelee, että ei halua uskoa Jumalaan. Ihminen on ihminen, ja kyllä Jumala sen kestää. Helpompaa on kiittää ja iloita asioista, jotka ovat hyvin. Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan ja ojentautuminen sen mukaan, mitä ei näy.

Loppujen lopuksi aika pieni

Joillekin kesä saattaa olla uskon erämaakausi. Seurakunnan toiminta hiipuu silloin monilla paikkakunnilla ja hengellinen elämä on vaarassa unohtua. Pirkko Alanen kuitenkin muistuttaa, että Jumalan ote ei lipsu, vaikka oma ote lipsuisi.

– Sydämen usko ei huku minnekään itsekseen. Luota siihen ja luota, että Jumalalle voi puhua pienistäkin asioista. Kun tietää, mitä Jeesus ja hänen sovitustyönsä merkitsee itselle, se kantaa. Minulle Jeesus on elämän perusturva. Tämä elämä on kuin tuulikaappi, jossa pyyhitään jalat matkalla ikuiseen elämään.

– Uskosta luopuminen on eri asia ja se vaatii hyviä perusteluja. Jos yhden keskustelun perusteella esimerkiksi eroaa kirkosta, aika vähän on itse asiaa miettinyt.

Kesällä uskonelämään voi löytää jopa uutta perspektiiviä. Luonnon helmassa pääsee ihailemaan Jumalan häikäisevää luomakuntaa.

– Ota vaikka reppuun eväät ja kiipeä tunturiin. Nauti luonnon eri väreistä. Valojen ja varjojen vaihtelut ovat illalla suurimmat. Kesäöisin taivaan toinen puoli on ihan erilainen kun toinen. Ukkosmyrsky saattaa olla väreiltään mielettömän upea. Tai sitten kaamos. Välillä pilvissä näkee tosi hienoja juttuja. Kannattaa katsella ylös, alas ja suoraan. Silloin tajuaa olevansa loppujen lopuksi aika pieni, Alanen hymyilee.

Lue rohkaisevia juttuja uskosta ja elämästä joka viikko Uusi Tie -lehdestä. Tilaa lehti tästä.