445 vuorokautta vankilassa

Vainottujen kristittyjen auttajasta Petr Jašekista tuli vanki ja vainottu. Miten hän selviy­tyi ylivoimaisen taakan alla järjissään?

Tämä tarina alkaa entisessä Tšekkoslovakiassa 56 vuotta sitten. Petr Jašek varttui protestanttisen pastorin poikana. Jašekin lapsuutta ja nuoruutta leimasi painostus, jota kommunistisen vallan alla elävät kristityt joutuivat kokemaan. Jašekin isä oli virallisen evankelisen kirkon pappi. Valtion hallinnon kontrollissa toimivan kirkon papeista monet työskentelivät salaiselle poliisille. Raamattuun uskovat ja sitä rohkeasti julistavat papit joutuivat vaikeuksiin ja useimmiten heidät pakotettiin luopumaan viroistaan.

Jašekin äiti maksoi vakaumuksestaan menettämällä mahdollisuuden toimia esikoulun opettajan virassa, koska hän ei suostunut allekirjoittamaan kommunistiseen puolueen ohjelmaa.

Petr Jašekin vanhemmat kokivat, että heidän tuli vastata ihmisten todellisiin hengellisiin tarpeisiin. Niinpä he aloittivat maanalaisen palvelutyön lasten ja nuorten parissa. He ottivat myös vastaan kristillistä kirjallisuutta, jota maahan salakuljetettiin lännestä.

Jumalan valtakuntaan mennään ahdingon kautta

Yhtenä päivänä koulun jälkeen 15-vuotias Petr Jašek tajusi, että perheen vanhemmat olivat kateissa. Kävi ilmi, että heidät oli vangittu maanalaisen toiminnan takia. Muutamaa kuukautta aiemmin Jašek oli ollut Itä-Saksassa kesäleirillä, missä nuorille opetettiin salaa Raamattua. Leirin aikana Jašek antoi elämänsä Jeesukselle.

Olimme innoissamme, koska uskoimme myös kristittyjen vainojen loppuvan. Kuinka väärässä olimmekaan!

Ennen kuin Jašekin vanhemmat vangittiin, perheen isä – kuin vangitsemisensa aavistaen – antoi pojalleen luet­tavaksi juutalaissyntyisen, luterilaisen pastori Richard Wurmbrandin kirjoja. Niissä hän kertoo esimerkiksi 1940–1950-luvuilla 14 vuotta kestäneestä vankeusajasta, joka sisälsi kidutusta ja aivopesua romanialaisessa vankilassa.

– Joku voisi luulla, että kirjat olisivat lannistaneet minua, mutta ne sytyttivät uskossa ja ymmärsin, miksi jokainen kristitty voi joutua vainottavaksi Kristuksen nimen tähden, Jašek todistaa ja muistuttaa apostoli Paavalin sanoista: ”Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta” (Apt. 14:22).

Samettivallankumouksen lapsi

Marraskuussa tulee kuluneeksi kolmekymmentä vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Marraskuussa juhlitaan myös Tšekin tasavallassa, koska Berliinin tapahtumista lähti liikkeelle niin kutsuttu samettivallankumous, jonka seurauksena kommunistihallinnon yksinvalta päättyi verettömästi. Tšekkoslovakia jaettiin lopulta kahteen erilliseen valtioon: Tšekin tasavallaksi ja Slovakiaksi.

– Olimme innoissamme, koska uskoimme myös kristittyjen vainojen loppuvan. Kuinka väärässä olimmekaan! Jašek huudahtaa.

Jašek luettelee valtioita, jotka ovat kristityille vaarallisimpia, ja lukuja, jotka todistavat vainoista modernissa maail­massamme. Marttyyrien Ääni -järjestön kansainvälinen lähettiläs on kartalla siitä, mitä maailmalla tapahtuu ja hänellä on omakohtaista kokemusta myös äärimmäisestä vainosta.

– Kokemamme vaino kommunistisessa maassa opetti meitä tukemaan muita vainottuja. Olojen vapauduttua Marttyyrien ääni -järjestö tuli maahamme, ja vuodesta 1992 olen tehnyt järjestön kanssa yhteistyötä. Aluksi vein Raamattuja muun muassa Iraniin ja Nigeriaan. Oli huikeaa saada olla salakuljettamassa Jumalan sanaa. Sain toteuttaa Jeesuksen sanoja, joiden mukaan on autuaampaa antaa kuin ottaa, Jašek kertoo.

Petr Jašek oli valmistunut yliopistosta ja 2000-luvun alkuun mennessä hänellä oli takanaan kaksi vuosikymmentä työtä terveydenhuollon hallinnossa kotimaassaan.

Sitten tuli kutsu täysiaikaiseen työhön vainottujen kristittyjen hyväksi. Hän työskenteli muun muassa Afrikassa ja Lähi-idässä. Vuodesta 2011 Jašek keskittyi enää ”vain” 27 Afrikan maahan. Sudanissa hän ehti käydä 15 kertaa, ennen kuin maa jakautui lopullisesti pohjoiseen Sudaniin ja Etelä-Sudaniin vuonna 2011.

Sudanin salainen poliisi yllätti

Aluksi Petr Jašek oli tehnyt avustustyötä Etelä-Sudanissa. Vuodesta 2006 työn painopiste siirtyi pohjoiseen, koska kristittyjen vaino oli siellä voimakasta.

– Monet sudanilaiset tuttavani ovat joutuneet usein vangituiksi. He ovat kristittyjä, joiden ainoa ”rikos” on, että he pitävät esillä evankeliumia hyvin aktiivisesti. Vangitsemista seuraa hidas ja oikukas oikeustoimien sarja, hän sanoo.

Alkuvuodesta 2015 Petr Jašek lähti rutiinikäynnille maahan. Hänen oli tarkoitus olla Sudanissa vain neljä vuorokautta. Jašekin suunnitelmissa oli lentää Khartumista Nairobiin. Ennen passintarkastusta poliisit tulivat ja vetivät miehen sivuun. Jašek arveli ensin kyseessä olevan jonkinlainen rutiinitarkastus. Olihan näitä ennenkin ollut.

Salainen poliisi yllätti: Jašekilta lähtivät kaikki henkilöllisyyspaperit, rahat, kamera, muistikortit ja tietokone.

– Olin shokissa. Ensimmäiset neljä kuukautta olin vankilassa, sitten minut vietiin tuomarin eteen. Paikalla oli yksi tuomari, tulkki ja minä polvillani. Minua syytettiin useista rikoksista, mutta vakavimmat syytökset olivat vakoilu ja kapina Sudanin valtiota vastaan.

Näistä rikoksista langetettiin kuolemantuomio. Miten sitten Petr Jašek on yhä hengissä?

Sellitovereina kuusi Isis-soturia

– Luonani kävi Kairosta asti suurlähettiläs Tšekin tasavallasta. Kaikki uskoivat, että pääsen nopeasti vapaaksi. Itse ”tunsin luissani”, että minua pidetään pahimpana mahdollisena rikollisena, Petr Jašek kertoo.

Tieto miehen vangitsemisesta levisi nopeasti, ja kristityt allekirjoittivat vetoomuksia Sudanin hallitukselle. Jašekin kotona luettiin palavia rukouksia: hänen vaimonsa ja kaksi aikuista lasta murehtivat aviomiehen ja isän kohtaloa. Tällä välin Petr Jašek joutui jakamaan sellin sudanilaisessa vankilassa kuuden Isis-taistelijan kanssa kahden kuukauden ajan. Miehet halveksivat kristittyä sellitoveriaan ja määräsivät tämän tiskaamaan tiskit, pesemään pyykit ja puhdistamaan sellin vessanpöntön paljain käsin.Jašekia kutsuttiin nimellä ”likainen sika”.

– Musliminuorukaiset pitivät tiukasti kiinni islamin rukoushetkistä, ja sainkin aina ”nauttia” aamuyön ensimmäisestä rukoushetkestä joka yö kello 2.30. Minä saastutin heidän rukoushetkensä, joten yritin perääntyä nukkumaan mahdollisimman kauas heistä, Jašek muistelee hirtehisesti.

Petr Jašek kertoo, että kaikki kuusi nuorta Isis-taistelijaa olivat korkeasti koulutettuja. Joukossa oli muun muassa insinööri, eri alojen tohtoreita ja imaami. Lähes jokaisella oli loppututkinto myös eurooppalaisesta yliopistosta. Joukossa oli muun muassa libyalainen, egyptiläinen, jemeniläinen ja pakistanilainen mies.

– Mietin tietysti, miksi he olivat näin voimakkaasti radikalisoituneet. Erityisen uhkaavasti käyttäytyi miekkamieheksi kutsuttu nuori mies. Hänen silmänsä paloivat vihaa ja pitelemätöntä raivoa. Hän näytti minullekin elekielellä, miten hän aikoo vielä tappaa minut, Jašek muistelee.

Ylistyksen mukana virtasi rauhaa

Sellikaverit löivät ja potkivat Petr Jašekia säännöllisesti, ja siksi miehelle tuli sisäisiä verenvuotoja, joihin hän onnistui lopulta saamaan hoitoa. Kolmen ensimmäisen vankeuskuukauden aikana mies menetti 25 kiloa painostaan.

– Pahinta oli kuitenkin vaino uskon tähden. Minulla ei ollut lohtunani edes Raamattua, kun taas muslimitoverini resitoivat Koraania lähes lakkaamatta. Lopulta pelkäsin menettäväni järkeni.

Tällä välin kotona Tšekissä kotiseurakunnan pastori oli haastanut seurakuntalaiset paastoamaan ja rukoilemaan Petrin puolesta. Joku seurakuntalaisista oli aina rukoilemassa kello yhdeksältä illalla Sudanin aikaa. Jašek puolestaan ihmetteli, miten hän joka ilta nukahti syvään uneen kello yhdeksältä illalla ja nukkui aina yölliseen rukoushetkeen saakka.

Aloin miettiä, että miksi en olisi vankilassa, jos voin jakaa iankaikkisen evankeliumin siellä.

– Pyhä Henki myös muistutti minua siitä, miten Ilmestyskirjassa pyhät ovat jatkuvasti Jumalan valtaistuimen edessä ja laulavat ylistystä. Mietin, miksen minäkin voisi hiljaa mielessäni laulaa ja ylistää.

Jašek alkoi ylistää Jumalaa, ja kun hän oli jatkanut sitä viikon ajan, tilanne muuttui. Ylistäessään Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä, hän tunsi syvää rauhaa, vaikka tuli pahoinpidellyksi.

– Vainoojieni asenne tuli entistä kovemmaksi ja ilkeämmäksi. Vartijat sallivat heidän hakata minua, koska he pelkäsivät miehiä. Vartijoita myös peloteltiin kostolla, siksi he eivät puuttuneet vankilaväkivaltaan.

”Verinen, likainen kylmäselli oli turvapaikkani”

Noin vuoden kestäneen vankeuden jälkeen Petr Jašekin vainoojien mielivalta yltyi. Sitten yllättäen Jašekia alettiin mielivaltaisesti syyttää jostakin ja hänet siirrettiin eristyksiin kylmäselliin kahdeksi kuukaudeksi.

– Koin, että verinen, likainen kylmäselli oli turvapaikkani. Rukoilin ja lauloin kaksi kuukautta vapaasti. Etenkin Isis-vankitoverit kiristelivät hermojaan, kun ylistin Jeesusta, sanoo Jašek hymyilee.

Jašekin ”selliralli” jatkui seuraavaksi viidenkymmenen hengen ahtaaseen yhteisselliin. Hän kuitenkin oivalsi Jumalan tarkoituksen: Sellissä oli 12 eritrealaista nuorta miestä, jotka olivat matkalla Libyan kautta Eurooppaan. Jašek koki, että Pyhä Henki kehotti todistamaan näille Jeesuksesta.

– He kaikki halusivat kuulla evankeliumin ja vastaanottaa Jeesuksen elämäänsä. Aloin miettiä, että miksi en olisi vankilassa, jos voin jakaa iankaikkisen evankeliumin siellä.

Lopulta vartijat hermostuivat evankelista-vankiin. Jašek eristettiin jälleen. Tälläkin kertaa Jumala käänsi tilanteen voitoksi: Jašek sai Raamatun ja luki sen läpi kolmessa viikossa.

– Raamattu puhui minulle uudella tavalla. Intensiivinen lukutahti oli täysin uusi kokemus. Se oli kuin puhdasta, raikasta lähdevettä nääntyvälle, hän kuvailee.

Jašek kehottaa olemaan avoin Jumalan sanalle ja lukemaan sitä.

– Ei kaikkien tarvitse joutua vankilaan janotakseen Raamattua, hän hymähtää.

Jašek sai muutaman kuukauden ajan hengähtää Raamatun äärellä.

Jumalan salattu suunnitelma paljastuu

Espanjalainen kristillinen voittoa tavoittelematon järjestö keräsi noin 500 000 allekirjoitusta vetoomukseen, joka lähetettiin Sudanin viranomaisille. Vetoomuksessa vaadittiin Petr Jašekin välitöntä vapauttamista. Ilmeisesti sen tuloksena mies sai siirron Al-houdan vankilaan puoleksi vuodeksi. Matkan varrella kuolemantuomio muuttui elinkautiseksi.

Al-houdan vankilassa oli tuhansia ihmisiä, myös erittäin vaarallisia vankeja. Monet vangit kuolivat tauteihin tai väkivaltaan.

– Vankilassa oli kappeli, minne ihmeekseni saimme pienellä joukolla kokoontua. Minäkin sain saarnata useita kertoja viikossa näille toivottomille. Tämä aika oli paras vaihe koko vankeusaikanani. Al-houdassa ymmärsin, miksi olin saanut lukea Raamattua rauhassa.

Jašekin ”seurakunnassa” oli lopulta noin kaksisataa henkeä. Monet ex-muslimit ja ex-ateistit saivat iloita nyt evankeliumin vapaudesta. Jašek oivalsi, että vaikka hän oli vankina, Jumalan sana on aina vapaa.

Jašekin vapautumisesta tehtiin päätös 29.1.2017, ja maaliskuussa samana vuonna hän lensi kotiin.

Entä mitä tapahtui noille kuudelle Isis-soturille?

– En tiedä heidän myöhemmistä vaiheistaan mitään. Toivon heille kuitenkin monia esirukoilijoita. Vankeusaikanakin minua riipaisi se, että yön hetkinä nuo nuoret miehet itkivät ikäväänsä ja huusivat Jumalan puoleen. Se laittoi minut rukoilemaan heidän puolestaan, vaikka he rääkkäsivätkin minua. Opin, että meidän tulee rakastaa myös vihollisiamme. Omassa voimassamme emme siihen pysty, mutta Jumalan kannattelemana se on mahdollista, Jašek todistaa.

Puhutteliko artikkeli? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!