Tätä et tiennyt Pohjois-Koreasta

Joka viikko pohjoiskorealaiset kokoontuvat tilaisuuksiin, joita he kutsuvat itsekritiikkikokouksiksi. Niitä järjestetään Kim Il-sungin tutkimuskeskuksissa, joita on jokaisessa Pohjois-Korean kaupungissa ja kylässä. He laulavat lauluja, joissa he ylistävät maan johtajaa.

Sitten luetaan Kim Il-sungin, ”Suuren Johtajan”, pyhiä kirjoituksia. Niissä opetetaan muun muassa kymmentä periaatetta, joista ensimmäinen kuuluu: Älä anna millekään suurempaa kunniaa kuin Kim Il-sungille. Kirjoitusten lukemisen jälkeen kuullaan saarna.

Kuulostaako tutulta? Samankaltaisuus kristittyjen jumalanpalveluksen kanssa ei ole sattumaa.

– Pohjois-Korea on ainut maa, joka on rakennettu vääristetyn kristinuskon perustalle, väittää viime viikolla Suomessa vieraillut pastori ja ihmisoikeusaktivisti Eric Foley.

Yleisesti ajatellaan, että Pohjois-Korea on sekulaari kommunistinen valtio. Foleyn mukaan valtion Juche-ideologia on kuitenkin syvästi uskonnollinen. Ja se uskonnollisuus rakennettiin kristinuskon pilareiden pohjalle.

Pohjois-Korean ensimmäinen hallitsija Kim Il-sung kasvoi kristityssä kodissa. Hän kävi äitinsä mukana kirkossa. Poika ihmetteli, kun äiti aina nukkui siellä. Äidin mukaan se oli ainoa paikka, missä hän sai nukuttua.

– Kim Il-sungin mukaan kristillisyyden ongelma oli se, että se sai heidät nukkumaan. Ainoa oikea uskonto taas oli se, joka herättää pohjoiskorealaiset, Eric Foley sanoo.

Niin Kim Il-sungin ympärille luotiin henkilökultti. Juche-ideologiassa ”Suuri Johtaja” otti Jumalan paikan. Hän on edelleen virallisesti Pohjois-Korean presidentti, vaikka hän kuoli vuonna 1994.

– Jucheen kuuluu jopa kolminaisuus: Kim Il-sung, hänen vaimonsa ja hänen poikansa Kim Jong-il. Maassa on arviolta 40 000 Kim Il-sungin ja Kim Jong-ilin patsasta. Noin neljäkymmentä prosenttia maan bruttokansantuotteesta käytetään henkilökultin ylläpitoon, Foley kertoo.

Ihmisarvo riippuu sosiaaliluokasta

Eric Foleyn mukaan on tärkeä tuntea Pohjois-Korean Juche-ideologian juuret, jotta voidaan ymmärtää, miksi kristityt kohtaavat maassa ankaraa vainoa. Pohjois-Korea on pitkään luokiteltu pahiten kristittyjä vainoavaksi valtioksi maailmassa.

Arviolta 100 000 kristittyä elää maan alla. Kristinuskon harjoittaminen on ankarasti kiellettyä, ja siitä voi seurata vangitseminen, kidutus tai jopa teloitus. Foleyn mukaan kaikki Pohjois-Korean poliittiset vangit ovat kristittyjä.

– Jos kristinusko leviäisi maassa, se osoittaisi Juche-ideologian vääräksi, koska kristinusko on ainoa ääni, joka opettaa, että kaikki on luotu tasa-arvoisiksi.

Pohjois-Koreassa ajatus siitä, että kaikilla olisi yhtäläinen ihmisarvo, on radikaali. Kun länsimaissa jokaisella ihmisellä on oma sosiaaliturvatunnus, Pohjois-Koreassa ihmisillä on numero, joka kuvaa, mihin sosiaaliluokkaan he kuuluvat. Sosiaaliluokkia on 53, ja niihin kuuluminen määräytyy sen mukaan, kuinka lojaali henkilö on Kimin hallitusta kohtaan.

– Ne, jotka kuuluvat korkeimpiin sosiaaliluokkiin ja asuvat pääkaupunki Pjongjangissa tai muussa isossa kaupungissa, elävät itse asiassa kohtuullisen mukavaa elämää. Tällaisella henkilöllä voi olla iPad, älypuhelin ja nykyaikainen asunto. Hän voi käydä ostoksilla ympärivuorokautisesti ja päästä hiihtokeskuksiin ja huvipuistoihin, Foley kertoi.

Alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvilla taas ei ole ihmisarvoa, eivätkä heidän kohdallaan ihmisoikeudet toteudu. Heidän terveys- ja ravitsemustilanteensa on heikko. Pohjois-Korean nälänhädät eivät johdu ruoan puutteesta, vaan siitä, että ruoka ei tavoita heikompia sosiaaliluokkia. Ken ei ole lojaali hallitusta kohtaan, sen ei syömänkään pidä.

Sosiaalista luokitusta ei ole helppo kohottaa, mutta siinä on helppo valua alaspäin. Jos isä tekee rikoksen, hänen sosiaalinen luokituksensa laskee. Mutta ei vain hänen, vaan myös hänen lastensa ja lastenlastensa. Jokainen pohjoiskorealainen on myös velvollinen vakoilemaan naapuriaan.

– Olet vastuussa ovinaapureistasi. Jos naapurisi syyllistyy rikokseen, etkä raportoi siitä, myös sinun luokitusnumerosi laskee, Foley avaa.

– On hyvin epätodennäköistä, että Pohjois-Koreassa voisi koittaa ”arabikevät”, koska yhteiskuntaa hallitsee pelko sosiaalisen luokituksen alenemisesta. Sosiaalinen luokitus kertoo arvostasi Kimin perheelle.

Vain evankeliumi voi tuoda muutoksen

Oikea tieto pohjoiskorealaisesta järjestelmästä on Eric Foleyn mukaan tärkeää, jotta maata voitaisiin avustaa oikealla tavalla. Ruoka- tai lääkeavun lähettäminen ei hyödytä hädänalaisia, koska valtio ohjaa avustuksen vain ylempiin sosiaaliluokkiin kuuluville.

Monet ulkomaiset järjestöt, mukaan lukien kristilliset järjestöt, toimivat yhteistyössä Pohjois-Korean hallituksen kanssa. Ongelma tällaisessa toiminnassa on Foleyn mukaan kuitenkin se, että valtio osaa taitavasti valjastaa ulkomaisten läsnäolon valtion propagandan tarkoituksiin. Kansalle kerrotaan, että ulkomaiset vieraat ovat tulleet osoittamaan kunnioitustaan maan hallitsijalle.

Voisivatko kristityt avustustyöntekijät sitten vaikuttaa viranomaisiin ja kertoa evankeliumia heille?

– Kaikki, jotka ovat olleet länsimaisten ihmisten kanssa tekemisissä, menevät jälkikäteen debriefing-tilaisuuksiin, jossa heidän kokemuksensa puretaan. Näin varmistetaan, että he säilyttävät ideologisen puhtautensa.

Ainoastaan pohjoiskorealaisten mielenmuutos voi tuoda yhteiskunnallisen muutoksen.

– Paras mahdollinen apu on evankeliumi. Minne tahansa evankeliumi meneekin, se muuttaa käsityksen ihmisarvosta. Ihmiset alkavat katsoa naapuriaan toisella tavalla.

– Siksi me lähetämme joka yö 90 minuuttia radio-ohjelmaa. Esitämme evankeliumin tavalla, jota pohjoiskorealaiset voivat ymmärtää. Joka vuosi myös lähetämme 30 000 Raamattua Pohjois-Koreaan ilmapallojen avulla. Vain evankeliumilla voidaan saada pohjoiskorealaisten ajattelutapa muuttumaan, Eric Foley uskoo.

Luotettavan tiedon saaminen on vaikeaa

Yhdysvaltalainen Eric Foley näki reilut 15 vuotta sitten unen, jossa hän koki Jumalan kutsun palvella Pohjois-Korean kristittyjä. Hän muutti eteläkorealaisen vaimonsa kanssa Etelä-Koreaan, jossa hän työskentelee nyt Marttyyrien Ääni -järjestön Etelä-Korean johtajana.

Maailman suljetuimpana valtiona Pohjois-Koreasta on vaikea saada luotettavaa tietoa. Eric Foleyn mukaan suurin osa kuulemistamme uutisista perustuu vain yhteen tietolähteeseen. Kuva jää näin helposti yksipuoliseksi tai vääristyy kokonaan. Lisäksi Pohjois-Korea tiedottaa itse aktiivisesti, mutta se tieto on hyvin värittynyttä.

Eric Foley sanoo, että hänen järjestöllään on yli 24 toisistaan riippumatonta tietolähdettä. Näistä saatava informaatio kerätään yhteen ja analysoidaan. Näin voidaan saada huomattavasti luotettavampi kokonaiskuva.

– Jotkut pohjoiskorealaiset ovat kirjoittaneet kirjoja, jotka eivät anna todellista kuvaa. Esimerkiksi Shin Dong-hyuk, joka kirjoitti muutama vuosi sitten kuuluisan kirjan Leiri 14, on hiljattain tunnustanut, että kaikki kirjan tiedot eivät olekaan totta, Foley kertoo.

Oleellisia tietolähteitä Foleyn järjestölle ovat Koillis-Kiinassa toimivat kristittyjen opetuslapseuskoulut ja Pohjois-Koreasta Etelä-Koreaan siirtyneet pakolaiset, joita on noin 30 000. Lisäksi Marttyrien Ääni tekee tutkimustyötä Siperiaan, Mongoliaan, Lähi-itään ja Kaakkois-Aasiaan lähetettyjen pohjoiskorealaisten työntekijöiden parissa.