Vallankumous, joka muovasi läntisen maailman

"Tämä mullistava käänne asetti orjan ja keisarin samalle viivalle Jumalan edessä", kirjoittaa Santeri Marjokorpi pääkirjoituksessaan.
Santeri Marjokorpi hymyilee. Hänellä on puvun paita ja puvun takki päällään.

Santeri Marjokorpi on Uuden Tien päätoimittaja.

Mihin sellaiset tärkeät periaatteet kuin tasa-arvo, ihmisarvo ja myötätunto perustuvat? Brittiläinen historioitsija Tom Holland väittää kirjassaan Dominion: The Making of the Western Mind, että näiden arvojen taustalla on kristinuskon vaikutus. Hänen mukaansa kristinusko on maailmanhistorian merkittävin vallankumous, joka on muovannut länsimaista ajattelua ja yhteiskuntia perustavanlaatuisella tavalla.

Holland korostaa, että kristinusko käänsi koko antiikin arvojärjestyksen päälaelleen. Antiikin maailmassa moraali ja oikeudet olivat vahvasti sidoksissa yksilön valtaan ja yhteiskunnalliseen asemaan. Yläluokkaiset, miehet ja vapaat ihmiset olivat arvokkaampia kuin orjat, naiset ja köyhät.

Kristinusko toi ajatuksen ihmisestä Jumalan kuvana ja siksi äärettömän arvokkaana. Tämä mullistava käänne asetti orjan ja keisarin samalle viivalle Jumalan edessä. Se loi myös pohjan käsitykselle universaalista ihmisarvosta. Hollandin mukaan ilman kristinuskoa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kaltaiset ajatukset eivät olisi kehittyneet länsimaissa. Orjuuden vastustamisen ja naisten oikeuksien kehityksen juuret ovat näin syvällä kristillisessä vallankumouksessa.

Ihmisarvon lisäksi kristinusko toi uudenlaisen näkökulman heikompien ja vähempiosaisten kohteluun. Antiikissa myötätunto oli harvinaista. Ihmisiä autettiin, jos siitä saatiin itse hyötyä. Heikot, köyhät ja sairaat nähtiin usein taakkana ja jumalten hylkääminä. 

Rooman valtakunnassa ristiinnaulitseminen oli kaikista häpeällisin ja hirvittävin rangaistus orjille ja rikollisille, mutta kristityt ryhtyivät palvomaan ristiinnaulittua miestä. Tämä johti ajatukseen siitä, että Jumala on lähellä heikkoja ja kärsiviä. Jeesuksen opetukset korostavat heikkojen auttamista ilman palkkion odotusta. 

Varhaiskristilliset yhteisöt tunnettiinkin heikkojen auttamisesta: kristityt perustivat ensimmäiset sairaalat 300-luvulla ja huolehtivat leskistä, orvoista ja köyhistä. Tämä loi perustan länsimaiselle hyväntekeväisyyskulttuurille, joka johti sairaanhoidon institu­tionaaliseen järjestämiseen, hyvinvointivaltioihin ja maailmanlaajuisiin avustusjärjestöihin. 

Monet muutkin tunnustamamme arvot ovat voimakkaasti sidoksissa kristilliseen maailmankuvaan. Esimerkiksi ajatus henkilökohtaisesta vastuusta ja omastatunnosta, joka ohjaa päätöksiämme, on kristinuskon perintöä. Samoin käsitys historiasta kehityksenä kohti parempaa tulevaisuutta juontaa juurensa kristillisestä pelastushistoriasta.

Jos kristinuskosta luovutaan, on vaarana menettää kaikki nämä hyvät arvot. On helppo ajatella, että ne ovat ikään kuin itsestäänselvyyksiä, jotka väistämättä seuraavat mukanamme. Todellisuudessa niin ei ole, vaan ne nousevat Kristuksen maailmaan tuomasta sanomasta. 

Siksi kutsunkin sinua tutustumaan tähän sanomaan, joka on peruuttamattomasti muovannut maailmaa, jossa elämme. Yhä edelleen se sanoma tarjoaa vastauksia elämän suuriin kysymyksiin.

Piditkö artikkelista? Lue myös edellinen pääkirjoitus täältä.