Välivuodesta sisältövuosi

Moni nuori viettää elämänsä taitekohdassa välivuoden kristillisessä opistossa. Siitä muodostuukin monelle muistorikas jakso. Syksyn uudet opiskelijat ovat toista viikkoa Kansanlähetysopistolla Ryttylässä. Opiskelijoita on tällä hetkellä kuusikymmentä, mikä on keskimääräistä vähemmän. Rehtori Niilo Räsäsen mukaan tämä selittyy osittain sillä, että tänä vuonna tietyt linjat jäävät välistä. Lähetyslinjaa, Englanninkielistä linjaa ja Maahanmuuttajalinjaa ei tällä kertaa järjestetä. Suurin…

Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen pitää opiston vahvuutena raamatunopetuksen keskeisyyttä. KUVA: JENNIINA NUMMELA

Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen pitää opiston vahvuutena raamatunopetuksen keskeisyyttä.  KUVA: JENNIINA NUMMELA
Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen pitää opiston vahvuutena raamatunopetuksen keskeisyyttä. KUVA: JENNIINA NUMMELA

Moni nuori viettää elämänsä taitekohdassa välivuoden kristillisessä opistossa. Siitä muodostuukin monelle muistorikas jakso.

Syksyn uudet opiskelijat ovat toista viikkoa Kansanlähetysopistolla Ryttylässä. Opiskelijoita on tällä hetkellä kuusikymmentä, mikä on keskimääräistä vähemmän. Rehtori Niilo Räsäsen mukaan tämä selittyy osittain sillä, että tänä vuonna tietyt linjat jäävät välistä. Lähetyslinjaa, Englanninkielistä linjaa ja Maahanmuuttajalinjaa ei tällä kertaa järjestetä.

Suurin linjoista on Kansainvälisyyslinja, jolla on tällä hetkellä 26 opiskelijaa. Suurin osa heistä on kohdemaissa, mutta reilut kymmenen on valmennusjaksolla Ryttylässä. Linja on ollut vuosi vuodelta kasvussa, mihin on monta syytä.

– Nuoret ovat entistä kiinnostuneempia kansainvälisyydestä ja heidän kielitaitonsa on parempaa. Matkustaminen on helpompaa ja edullisempaa. Maailma on myös pienentynyt kommunikaatiovälineiden osalta. Ei ole niin iso asia lähteä vaikkapa johonkin Afrikan maahan, koska sieltä pystyy pitämään yhteyksiä. Ei tule välttämättä niin äkkiä koti-ikävä, Niilo Räsänen pohtii.

Kansainvälisyyslinja on myös monelle tapa kokeilla soveltumista lähetystyöhön.

– Se on monille askel lähetystyön suuntaan. Linjan kautta voi kokeilla siipiään ja testailla, miten ulkomailla oleminen sujuu. Jotkut ovat myös lähetystyökohteissa, ja he näkevät sitä arkea sisältäpäin.

”Haluamme keskittyä Raamattuun”
Monet pitävät lukion tai ammattikoulun jälkeen niin sanotun välivuoden lyhytaikaisen työsuhteen tai ulkomaanjakson merkeissä. Toisille välivuosi tarkoittaa opiskelua kansanopistossa. Niilo Räsänen puhuu mieluummin sisältövuodesta kuin välivuodesta.

– Minusta ihmisten pitäisi varata aikaa, jolloin rakentaa elämäänsä sisältöä. Tällainen opistovuosi on monelle sellainen. Opiskelijoilta keräämässämme palautteessa usein todetaan: ”tämä on ollut elämäni parasta aikaa”.

Räsäsen kokemuksen mukaan opiskelijat eivät tulekaan opistolle vain lepäämään laakereillaan, vaan opiskelijaväki on erittäin motivoitunutta.

Suomessa on noin 30 nimensä perusteella kristillistä kansanopistoa. Mikä tekee Kansanlähetysopistosta ainutlaatuisen?

– Me haluamme tietoisesti keskittyä Raamattuun. Sloganimme on ”Kiinnostaako Raamattu?” Moni kristillinen opisto opettaa kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, eikä opintolinjoilla ole mitään niin erityisen kristillistä.

– Me lähdemme liikkeelle kansanlähetysnäystä, jossa Raamattu, lähetys ja evankeliumin esillä pitäminen ovat tärkeitä. Kaikilla linjoilla raamatunopetus on tavalla tai toisella keskeistä, Niilo Räsänen vastaa.
Armon ja vapauden ilmapiiri

Myös Suomen Raamattuopisto panostaa nimensä mukaisesti Raamatun opettamiseen. Se on myös keskeinen syy tulla Raamattuopistolle.

– Suurin osa tahtoo saada raamatunopetusta. Monet etsivät ja kaipaavat uskovia ystäviä. Jotkut pitävät välivuotta ja käyttävät sen näin viisaasti hyödykseen. Yhdet etsivät paikkaansa maailmassa, toiset tahtovat saada valmiuksia tuleviin opintoihin ja sisäänpääsykokeisiin, Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja kertoo.

Opiston yhteydessä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu, jossa on tällä hetkellä noin 160 opiskelijaa. Kansanopiston puolella syksyn aikana on noin 115 pitkälinjalaista sekä joitain etäopiskelijoita. Lisäksi opiskelijoita on monimuotolinjoilla, jotka toteutetaan viikonloppukursseina.

Suosituin linja on viime vuosina ollut Musiikkilinja, jonka kylkiäisenä alkaa tänä syksynä Missiomusalinja, johon sisältyy musiikin lisäksi evankeliointia ja lähetystä. Toinen uusi linja opistolla on Modernin evankelioimisen linja.

Juha Vähäsarja mainostaa oppilaitoksensa kannustavaa ja vapaata ilmapiiriä, mutta myös selkeää kristillistä identiteettiä.

– Ketään ei painosteta, uskoa ei edellytetä, mutta evankeliumia ei myöskään pidetä piilossa, vaan se on itsestään selvänä kaikessa mukana. Parasta palautetta on, kun joka vuosi joku kertoo löytäneensä armon evankeliumin. Siksi me olemme olemassa, siitä me elämme ja hengitämme.

Myöhäinenkin ehtii vielä tälle syksylle
Iitissä toimivan Perheniemen evankelisen opiston pitkiin koulutuksiin osallistuu tänä syksynä runsaat kaksisataa opiskelijaa. Osallistujamäärältään suurimmaksi on muodostumassa Lähellä ihmistä -kriisiterapian ja sielunhoidon monimuotokoulutus. Sielunhoidon ja terapiakoulutuksen lisäksi Perheniemessä panostetaan evankelioimisen ja lähetystyön koulutukseen.

Sekä Kansanlähetysopistolle, Raamattuopistolle että Perheniemelle mattimyöhäisten on vielä mahdollista päästä opiskelemaan täksi syksyksi. Linjojen ja pitkien koulutusten lisäksi opistot järjestävät lyhyempiä kursseja. Kansanlähetysopistolla viikon opiskelu täysihoidolla maksaa 85 euroa. Perheniemellä hinnat riippuvat koulutuksesta, mutta päätoimisessa opiskelussa maksu on noin 65 euroa viikolta. Raamattuopistolla täyspäiväinen opiskelu täyshoidolla maksaa 354–495 euroa per kuukausi.