Ukarumpa kutsuu taas

Maria ja Mikko Vuorma palaavat puolen vuoden tauon jälkeen maailman suurimmalle lähetysasemalle Papua-Uuteen-Guineaan. Pienessä Ukarumpan kylässä itäisellä Papualla sijaitsee Summer Institute of Linguistics (SIL) -järjestön lähetysasema. Keskuksessa työskentelee noin 600 ulkomaalaista ja 300 paikallista henkilöä raamatunkäännöstyön parissa. Keväällä 2013 tiimiin liittyivät Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Maria ja Mikko Vuorma. Ennen varsinaisen työn alkamista Vuormat lähetettiin kolmen kuukauden…

vuormat1Maria ja Mikko Vuorma palaavat puolen vuoden tauon jälkeen maailman suurimmalle lähetysasemalle Papua-Uuteen-Guineaan.

Pienessä Ukarumpan kylässä itäisellä Papualla sijaitsee Summer Institute of Linguistics (SIL) -järjestön lähetysasema. Keskuksessa työskentelee noin 600 ulkomaalaista ja 300 paikallista henkilöä raamatunkäännöstyön parissa. Keväällä 2013 tiimiin liittyivät Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Maria ja Mikko Vuorma.

Ennen varsinaisen työn alkamista Vuormat lähetettiin kolmen kuukauden viidakkokoulutukseen. Jakso alkoi leirikeskuskoulutuksessa, mutta loppuvaiheessa he siirtyivät viideksi viikoksi paikallisen kyläyhteisön pariin.

– Arki meni pelkästään hengissä selviytymiseen: siihen, että sai pyykit pestyä, ruuan tehtyä ja puhdasta vettä juotavaksi. Jakson aikana oppi huomaamaan, ettei meistä valkoihoisista naisista ole papualaisten naisten töihin. Me kävimme muutaman kerran heidän kanssaan peltotöissä, mutta totesimme, ettei se meidän lihaksillamme onnistu, Maria Vuorma kertoo hymyillen.

Jakson aikana he kuitenkin oppivat paikallista elämänmenoa sekä tok pisinin kielen, jota ymmärretään suurimmassa osassa papualaisia kyliä.

– Kaksi ensimmäistä viikkoa olivat kyllä aika vaikeita, kun kylässämme kukaan ei puhunut englantia. Mutta kolmannen viikon aikana huomasimme, että aloimme ymmärtää tok pisiniä, Maria sanoo.

Elämä Ukarumpan lähetysasemalla ei ole yhtä vaativaa kuin viidakossa, muttei myöskään niin mutkatonta kuin Suomessa. Terveyspalvelut ovat saatavilla, kodissa on sähköt, jääkaappi ja kaasuhella, mutta ruokakaupasta ei saa kaikkea haluamaansa. Sähkökatkot ovat yleisiä, ja viime kesänä katkesi myös kylään johtava silta. Internet toimii, mutta yhteydet ovat huomattavasti suomalaisia yhteyksiä hitaampia.

vuormat_ukaruma
Ukarumpa on ”uskovaisten kaupunki”. Kaikki lähetysasemalla asuvat ovat jollain tavalla mukana lähetystyössä.

Osana ihmeellistä palapeliä

SIL:n lähetysasema on keskittynyt raamatunkäännös-, lukutaito- ja kielenkehitystyöhön. Maria ja Mikko Vuorma työskentelevät raamatunkäännöstyön tukitehtävissä. Maria opettaa kansainvälisessä koulussa esikoululaisia ja pitää tietotekniikkaa alakoululaisille. Oppilaat ovat lähetystyöntekijöiden ja paikallisten lapsia. Mikko työskentelee tietokoneiden parissa: korjaa rikkimenneitä laitteita ja auttaa teknisissä ongelmissa.

– Minulla kesti pitkän aikaa havahtua siihen, että minunkin taidoistani voi olla hyötyä lähetystyössä. En arvostanut omia taitojani ollenkaan, ennen kuin tutustuimme lähetystyöhön Etiopiassa vuonna 2008. Siellä aloin huomata, että taidoista on iso apu niille, jotka eivät ole päteviä korjaamaan tietokonetta, Mikko sanoo.

– Tietokone on Raamatun jälkeen tärkein työkalu Raamatun kääntämisessä. Ilman sitä projektit eivät etene, Maria lisää.

Raamatun kääntäminen olisi hidasta ja vaivalloista, jos työssä ei olisi mukana eri alan ammattilaisia opettajista it-asiantuntijoihin ja putkimiehistä automekaanikkoihin.

– Ukarumpan kansainvälinen koulu mahdollistaa sen, että lähetystyöntekijäperheiden lapset saavat sellaisen koulutuksen, että he voivat myöhemmin jatkaa koulunkäyntiä kotimaassa. Ilman kansainvälistä koulua ainoa vaihtoehto olisi pitää lapsille kotikoulua, Maria toteaa.

– Ukarumpa on kuin iso palapeli.Meidän työmme on vain yksi pieni palanen jossain suhteellisen värittömällä alueella. Mutta palapelin kokonaisuus on henkeäsalpaavan kaunis, Maria jatkaa.

vuormat_eskari
Maria Vuorma opettaa Ukarumpan kansainvälisessä koulussa ja Mikko työskentelee lähetysaseman teknisellä osastolla. KUVAT: VUORMIEN ARKISTO

Työsarkaa riittää

Papua-Uudessa-Guineassa puhutaan yli 800 eri kieltä, joista puolelle Raamattua ei ole vielä edes alettu kääntää. Työsarkaa on siis valtavasti.

– Kääntäjät kamppailevat usein sen kanssa, että työ etenee hitaasti tai asiat eivät suju niin kuin on suunniteltu. Mutta kun näkee sen ilon, kun raamatunkäännös on saatu valmiiksi ja mikä siunaus sillä on pitkällä tähtäimellä, vaikeudet unohtuvat. Koko paikallinen yhteisö tulee mukaan juhlistamaan uutta käännöstä, Vuormat kertovat.

Papua-Uusi-Guinea on suurimmaksi osaksi kristitty maa, mutta paikallinen animismi on monin paikoin sekoittunut kristinuskoon.

– Jumalanpalvelukset ovat usein kielillä, joita ihmiset eivät ymmärrä. Raamatun kertomuksia on myös vaikea ymmärtää, kun ei ole Raamattua omalla äidinkielellä. Syntyy myös isoja väärinymmärryksiä, kun ei voi tarkistaa itse, mitä Raamattu oikeasti sanoo, Maria Vuorma kertoo.

Vuormat ovat olleet viime lokakuusta asti Suomessa ja vierailleet seurakunnissa ja kouluissa kertomassa työstään. Lentoliput Papua-Uudelle-Guinealle on varattuna 3. maaliskuuta. Paluuta he odottavat innolla.

– Meillä on mahdoton ikävä omaa kotia, ystäviä ja työtämme Ukarumpassa. Tuntuu, että siellä me olemme sillä paikalla, johon Jumala on meidät kutsunut ja johon hän on lahjat antanut, Maria toteaa.

Raamatunkäännöstyö kysyy pitkäjänteisyyttä

Raamatunkäännöksen valmistuminen uudelle kielelle vaatii monien ihmisten panoksen ja ­vuosikymmenien työn. Uuden testamentin käännöksen valmistumiseen menee noin 10–20 vuotta. ATK-laitteiden ja ohjelmistojen ansiosta käännöstyö on kuitenkin viime aikoina nopeutunut.

Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyössä on saatu valmiiksi seitsemän Uuden testamentin käännöstä. Vanhan testamentin käännöstyötä on meneillään kolmella eri kielellä. Lisäksi on laadittu kielioppeja ja sanakirjoja sekä kirjasia eri elämän alueilta. Myös paikallisille kielille käännetyt Jeesus-filmit ovat tuoneet evankeliumin sanoman lukutaidottomien ulottuville.

Näkynä on saada käännetyksi Raamattua mahdollisimman monelle maailman vähemmistökielistä. Kieliä lasketaan olevan maailmassa 6000–7000. Yhtyneiden Raamattuseurojen tilastojen mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä vähintään yksi kokonainen raamatunkirja oli käännetty 2 551 kielelle. Uusi tai Vanha testamentti on saatavissa 1257 ja koko Raamattu 491 kielellä.

Kansanlähetyksen yhteistyökumppani on ollut pääasiassa Suomen Wycliffe Raamatunkääntäjät -järjestö.

  • ETIOPIA Mirjami Uusitalo on ollut kääntämässä Raamattua Etiopiassa konson kielelle. Uusi testamentti valmistui vuonna 2002. Vuonna 2005 alkoi Vanhan testamentin käännösurakka. Nyt hän kääntää Uutta testamenttia etiopialaiselle diraitan kielelle. Etiopiaan on lähetetty uusi lähetti Anna Vähäkangas käännöstyön neuvonantajaksi.
  • PAPUA-UUSI-GUINEA Papua-Uudessa-Guineassa on saatu käännettyä Uusi testamentti neljälle eri vähemmistökielelle: burum-mindik, borong, mape ja mende. Pisimmin siellä vaikuttivat Soini ja Kaija Olkkonen sekä Tarja Ikäheimonen.
  • KAAKKOIS-AASIA Vuonna 2005 saatiin valmiiksi Kaakkois-Aasiassa Uusi testamentti durin kielellä. Myös Vanhan testamentin käännös etenee. Susanne ja Kari Valkama ovat työskennelleet Kaakkois-Aasian kielten parissa.
  • VENÄJÄ Ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991 alkanut murroskausi avasi mahdollisuuksia käännöstyöhön Venäjän vähemmistökielten parissa. Lähiaikoina on valmistumassa monen vuoden työn tuloksena koko Raamatun käännös eräälle näistä kielistä. Kansanlähetys on tukenut Raamatun kääntämistä mordva-ersän kielelle. Tämä hanke on Raamatunkäännösinstituutin hanke.