Tuulan uskovana tunnettu aviomies paljastui väkivaltaiseksi

Ahhdingossani minä huusin Herraa. Hän kuuli ja avasi tien. – – Minä en kuole, vaan elän ja kerron Herran teoista. (Psalmi 118: 5, 17)

Tuula syntyi laajaan herätyskristilliseen sukuun, jonka keskellä hän imi itseensä perhearvot. Niistä yksi oli ylitse muiden: avioliitto oli rikkomaton. Lapsuudessa syntyi tulevaisuuden unelma onnellisesta perheestä.

Valmennusta tuohon tehtävään Tuula sai jo pienestä pitäen, sillä lyhyessä ajassa isoksi kasvaneen sisarusparven vanhimpana hän toimi pikku-äitinä nuoremmille siskoilleen. Jälkeenpäin Tuula arvelee, että niissä olosuhteissa hän joutui kantamaan liian suurta vastuuta.

Herätysliikkeen tapahtumissa Tuula tutustui komeaan, toisella paikkakunnalla asuvaan nuoreen mieheen. Nuoret seurustelivat kirjeitä kirjoitellen vuoden verran ja sen jälkeen Tuula muutti ensirakkautensa perässä tämän kotipaikkakunnalle. Ympärillä vaikuttava uskovien yhteisö odotti vain, milloin nuoripari avioituu.

– Mietin, onko meillä riittävästi yhteistä ja pärjäisimmekö taloudellisesti. Mutta yhdestä asiasta olin varma, siitä, että mies olisi minulle kiltti.

Miten väärässä Tuula olikaan.

Persoonan karmiva toinen puoli

Vain parikymppisenä Tuula asteli luottavaisena avioliittoon, joka pian paljastui kauhukertomukseksi.

– Perhehelvetti alkoi saman tien.

Se oli hirvittävää vuoristorataa, jossa oli koko ajan oltava varpaillaan.

Tuula huomasi avioituneensa miehen kanssa, joka oli arvaamaton. Hän sai raivokohtauksen mitättömistäkin syistä.

– Se oli hirvittävää vuoristorataa, jossa oli koko ajan oltava varpaillaan.

Muille mies ei paljastanut tätä puolta, ja hän osasi olla myös mitä hurmaavin ja huomaavaisin. Tuula oppikin kehittämään sosiaalisesti aktiivisen elämän, sillä kun ympärillä oli muita, elämä oli helpompaa.

Mutta kun vieraat olivat poistuneet, mies saattoi päästää valloilleen toisen puolensa. Pahinta oli seksuaalinen väkivalta ja toistuvat raiskaukset.

– Hän nautti ottaessaan väkisin sen, minkä olisi saanut myös hyvällä, Tuula kuiskaa kyynelten valuessa poskilla.

”Mene äiti kolistelemaan astioita”

Samaan aikaan pariskunta osallistui herätysliikkeen tapahtumiin. Perheen ensimmäinen lapsi syntyi vuosi häiden jälkeen ja myöhemmin lapsia syntyi lisää. Muilla ei ollut aavistustakaan, mitä tämän ulkonaisesti aktiivisen uskovan perheen kulissien takana tapahtui.

Tuulan oli vaikeaa myöntää totuutta edes itselleen. Hän halusi pitää kiinni unelmastaan onnellisesta perheestä, mutta kun häistä oli kulunut kaksi vuotta, hän joutui katsomaan totuutta silmiin: hän oli väkivallan uhri.

Häpeä ja pelko lamauttivat. Tuula syytti itseään tilanteesta.

– Rukoilin vuosien ajan, että Jumala parantaisi mieheni.

Samalla Tuula piti yllä kulisseja, jopa itselleen.

– Meillä oli myös hyviä kausia ja niiden aikana sain kokea välähdyksiä siitä, mitä meillä olisi voinut olla. Silloin uskottelin itselleni, että nyt rukouksiini on vastattu. Ulkoisesti näytimme aina täydelliseltä perheeltä.

Lapsia varjellakseen Tuula tasapainoili niin, ettei arvaamaton mies raivostuisi heille, mutta joskus maitopurkki kaatui ruokapöydässä ja mies suuttui silmittömästi.

Hän uhkaili itsemurhalla, jos kertoisin elämästämme kenellekään.

– En missään tapauksessa halunnut, että lapset ymmärtäisivät, mitä hän teki minulle.

Silti lapset aistivat, ettei kaikki ollut kohdallaan.

Kerran peitellessään kolmevuotiasta unille, tämä pyysi: ”Mene äiti keittiöön kolistelemaan astioita”. Lapsi koki keittiössä kolistelevan äidin olevan turvassa, sillä isommaksi kasvettuaan sama lapsi kertoi tienneen jo varhain, että isä teki äidille pahaa makuuhuoneessa.

Irti rimpuilua

Tuulan pyynnöstä pariskunta kävi vuosien varrella kahteen otteeseen pariterapiassa. Ensimmäinen terapeutti lumoutui miehen eleganssista, toinen puolestaan oivalsi ensi tapaamisella, että hänen edessään istui pari, jonka suhde oli alistava. Tämän terapeutin vastaanotolle mies ei suostunut toista kertaa.

Vuosien mittaan Tuula koetti kahdesti lähteä, mutta mies onnistui lupauksillaan saamaan hänet jäämään. Lopulta Tuula pysyi kodissa kaksikymmentäviisi vuotta. Kun hän vihdoin lähti, hän oli ihmisraunio. Ainoa syy, joka piti hänet elämän puolella, olivat lapset.

– Lähdin liian myöhään, mutta lähdin, kun pystyin siihen, hän sanoo nyt.

Mukaansa Tuula otti vain muutaman muovipussin verran vaatteita ja tavaraa.

– Olin helpottunut ensimmäiset kaksi viikkoa, kun sain olla rauhassa. Sitten mies alkoi manipuloida lapsia minua vastaan ja kiersi kaikki sukulaiset läpi kertoen, että minä olin hylännyt perheen.

Laajasta ystäväpiiristä suurin osa asettui miehen puolelle, vain oma perhe ja muutama ystävätär tukivat Tuulaa.

Myös sukulaiset järkyttyivät, olihan Tuula suvun ensimmäinen eronnut.

– Pahinta, mitä olen joutunut kertomaan vanhemmilleni, oli erosta puhuminen. Tätä on vaikea ymmärtää, jos ei ole kasvanut sellaisessa ympäristössä, mutta häpeä oli niin musertava.

Tuula roikkui kiinni Jeesuksen viitanliepeestä ja uskoi, että kaikesta huolimatta hän on pelastettu. Toisaalta sisintä piinasi hirvittävä syyllisyys: hän oli joutunut tekemään ratkaisun; hän oli avionrikkoja.

– Olin myös katkera Jumalaa kohtaan, sillä onnellinen perhe oli ainoa asia, jota halusin, enkä saanut sitä.

Päivät kuluivat täysin voimattomana. Tuula makasi sohvalla sisin rikki revittynä ja itki päivän toisensa perään.

Jäät räsähtelevät rikki

Etsiessään apua itselleen, Tuula osallistui eronneille suunnatulle kristilliselle kurssille. Kurssilla eräänä yönä Tuula ei pystynyt nukkumaan, sillä hän tunsi, ikään kuin hänen rintakehänsä ympärillä olisi vanne, joka alkoi räsähdellä rikki. Kokemus oli erikoinen, sillä hän ei ollut kokenut mitään sen kaltaista aiemmin.

Seuraavana päivänä kurssilla käsiteltävä tunne oli viha. Väsynyt Tuula pötkötteli patjalla, kun hän sanoi toisille, että hänessä tapahtuu jotakin. Kurssilaiset kysyivät, saisivatko he rukoilla Tuulan puolesta. Tuulalla ei ollut kokemusta vapaasta rukouksesta, mutta hän antoi luvan.

– Tunsin tuskanpuuskia kehossani, ja samalla koin olevani kuin pumpulissa, Jumalan kämmenellä. Tuntui kuin jäät olisivat murtuneet ja vedet lähtivät virtaamaan.

Tuula huusi tuskaansa: Hyvä Jumala, mitä minulle on tehty! Voi minun lapsiani!

– Tunsin, kuinka oikeasta jalastani nousi virtaus ylös ja kierteli alavatsan alueella ja sydämen kohdalla. Tuo virtaus tuntui voimakkaana ja se kesti kolmatta vuorokautta. Koin, että Jumala hoiti naiseuttani.

Muutakin erikoista tapahtui. Vaikka ulkona oli synkkä, pilvinen päivä, Tuula näki, kuinka huone tulvahti täyteen valoa.

– Osa muistakin näki saman.

”Jouduin käymään ihmisen tien toipumisessa”

Yhteisö, jossa hän oli kasvanut, oli puristanut naiseuden ahtaaseen muottiin, ja juuri naiseuden ja seksuaalisuuden aviomiehen väkivalta murskasi. Kun Jumala alkoi hoitaa Tuulaa, työ aloitettiin siitä, mikä oli pahiten rikki: naiseudesta ja seksuaalisuudesta.

Tuula ei uskonut ihmeisiin, vaikka olikin niistä Raamatusta lukenut. Tuossa tilanteessa hän kuitenkin koki kouriintuntuvasti Jumalan parantavaa läsnäoloa. Se oli jotain, mitä hän ei ollut osannut edes pyytää.

Minun käy sääliksi sitä nuorta miestä, johon rakastuin. Hän ei tiennyt, että hänen sisällään asui tällainen hirviö.

– Kahdenkymmenenviiden vuoden ajan olin kokenut, ettei Jumala kuule rukouksiani. En kokenut ansaitsevani Jumalalta mitään, sillä olin niin katkera, ja silti hän kohtasi minut rakkaudella.

Jumalan hoitavassa läsnäolossa tunteita alkoi nousta pintaan, ja Tuula ymmärsi, että hän oli elänyt viimeiset vuodet täysin turtuneena, kuin elävältä kuolleena. Nyt sydän alkoi sulaa.

Kokemus oli ihmeellinen ja rakkaudentäyteinen, ja Tuula pakkasi laukkunsa uudistuneena ja ylistysmielellä. Ahdistus iski kotimatkalla.

– Jouduin käymään ihmisen tien masennuksesta toipumiseen, mikä vei aikaa ja vaati ammattiapua. Silti tuo kokemus kurssilla on ollut minulle tärkeä. Se muistuttaa edelleen, että Jumala rakastaa aivan valtavasti.

Voiko antaa anteeksi?

Eron jälkeen Tuula kuuli tuttaviltaan hyvää tarkoittavia neuvoja, joissa kehotettiin suhtautumaan puolisoon palvelumielellä, antaen mitä hän haluaa ja tarvitsee.

– Normaalissa parisuhteessa tällaiset neuvot toimivat, mutta ei siinä tilanteessa missä olimme.

Eroprosessi oli raskas ja lasten huoltajuudesta jouduttiin käymään oikeutta. Isä onnistui manipuloimaan lapsia äitiään vastaan, mikä oli musertavaa Tuulalle, sillä hänen identiteettinsä oli rakentunut vahvasti äitiyden varaan.

Kaiken kiusanteon ja julmuuden jälkeen Tuula on pystynyt antamaan anteeksi ex-miehelleen.

– Minun käy sääliksi sitä nuorta miestä, johon rakastuin. Hän ei tiennyt, että hänen sisällään asui tällainen hirviö. Satuttaessaan minua hän satutti lopulta myös itseään. Anteeksianto syntyi, kun ymmärsin sydämen tasolla, että hän oli omien traumojensa uhri. Kaiken tapahtuneen jälkeen jäljelle jäi suru siitä, että kahden nuoren unelma päättyi näin.

Jumalan kämmenellä

Kun tapahtumista on kulunut jo vuosia, Tuula ymmärtää, että kyllä Jumala puhui myös vaikeiden avioliitovuosien aikana tunteiden kautta, jotka huusivat sisällä, että satuttaminen on väärin.

– En ollut silloin valmis kuulemaan, koska avioliitto oli minulle niin vahvasti sisäistetty arvo. Ehkä siihen vaikutti myös jumalakuvani, joka oli syyllisyyden sävyttämä ja ankara.

Pikkuhiljaa luottamus Jumalan rakkauteen on kasvanut ja kokemus armosta on huikaiseva. Toipumisessa ovat auttaneet ystävät ja avarampi seurakuntayhteisö, jossa saa kasvaa.

Menneet vuodet ovat jättäneet jälkensä.

– Stressinsietokykyni on alhainen, sillä trauma elää vielä kehossani. Joudun edelleen työstämään näitä asioita.

– Olen alkanut ajatella, että ehkä teen joskus työtä väkivaltaa kokeneiden naisten parissa. Mahdollisesti silloin nuo raskaat vuodet saavat vielä merkityksensä.

Vuosia sitten Tuula löysi rinnalleen miehen, joka on turvallinen.

– Nyt minulla on parisuhde, joka antaa voimia kaikkeen muuhun. Olemme rikkinäisiä ihmisiä, mutta avioliittomme on rakastava.

Tämä koti, jonka suojissa tapaamme, on paikka, jossa aviopuolisot ovat läheiset kumppanit toisilleen. Erityisen merkityksellistä on yhteinen rukous. 

Tuulan nimi ja haastattelun yksityiskohtia on muutettu Tuulan ja hänen lastensa suojelemiseksi.

Puhutteliko artikkeli? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien tästä.