Tuleeko kristillisyydestä oma alakulttuuri, joka ei kosketa valtaväestöä?

KUVA: ISTOCKPHOTO / PEETERV

Suomessa tehty tutkimus paljasti, että harva itsensä uudestisyntyneeksi kristityksi nimennyt luottaa Raamattuun tai rukoilee säännöllisesti. Sen vuoksi myös evankeliointi ja opetuslapseuttaminen ontuvat pahasti.

  • Seurakunnan kasvu ry on teettänyt suomalaisten uskonnollisuutta mittaavan tutkimuksen neljästi: vuosina 1994, 2002, 2008 ja 2018.
  • Tuoreimman tutkimuksen vuodelta 2018 teki tutkimuskeskus Kantar TSN.
  • Tutkimuksen hieman yli 1 000 vastaajan otos edustaa Suomen 1574 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
  • Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.
  • Kyselyn provokatiivisiksikin nähdyt kysymykset on laadittu herätyskristillisestä viitekehyksestä käsin. Kysymyspatteristo eroaakin selvästi esimerkiksi Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastican vastaavasta.

Yhdeksän prosenttia suomalaisista kuvaa itseään uudestisyntyneeksi kristityksi, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Tulos käy ilmi Seurakunnan kasvu ry:n on teettämästä tutkimuksesta.

Mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse, sitä suurempi on uudestisyntyneeksi itsensä kuvaavien määrä.

– Voidaan sanoa, että jos henkilö on kolmekymppisenä uskossa, luopumista ei todennäköisesti tapahdu, sillä hänen uskonsa on juurtunutta. Samaan aikaan ihmisiä tulee uskoon elämän eri vaiheissa, minkä vuoksi uskovien osuus on korkeampi vanhemmissa ikäluokissa, Myyrmäen helluntaiseurakunnan pastori Heikki Tyrni avaa.

Sen sijaan nuoremmissa ikäluokissa uudestisyntyneiden osuus on pienentynyt selvästi verrattuna edelliseen kymmenen vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen. Tyrni arvioi, että usko ei enää siirry vanhemmilta lapsille siinä määrin kuin aiemmin.

Vastaajien, jotka eivät osanneet sanoa suhteestaan Jeesukseen Tyrni arvelee edustavan niin kulttuurikristillisyyttä kuin perinteisten kirkkokuntien jäseniä.

– Esimerkiksi katolisia ja ortodokseja oli näissä vastaajissa yliedustus heidän määräänsä suhteutettuna.

Kristillisyydestä sisäänpäin kääntynyt alakulttuuri?

Ilman Raamatun lukemista usko ei pääse syventymään, muistuttaa Heikki Tyrni. KUVA: MARI TURUNEN

Uudestisyntyneiden vastaajien analysointi paljastaa, että he ovat omaksuneet yllättävän vähän herätyskristityille ominaisia painotuksia ja käytäntöjä, kuten aktiivista Raamatun lukemista, rukouselämää, evankeliointia tai opetuslapseuttamista.

Vain 62 prosenttia uudestisyntyneistä oli lukenut Raamattua edellisen vuoden aikana. Kun heiltä kysyttiin, uskovatko he Raamatun olevan erehtymätöntä Jumalan sanaa, uudestisyntyneistä näin ajatteli vain 37 prosenttia. Kaikista suomalaisista näin uskoi viisi prosenttia.

– Meillä on siis uudestisyntyneitä, jotka eivät oikein luota Raamattuun. Heidän uskonsa ei ole syvällä tasolla eikä heidän identiteettinsä kristittynä ei pääse vahvistumaan, Tyrni analysoi.

Samaan aikaan kontaktit ei-uskoviin ovat laskeneet viimeisten kymmenen vuoden aikana dramaattisesti. Kun vielä kymmenen vuotta sitten kymmenen prosenttia suomalaisista oli keskustellut jonkun kristityn kanssa Jeesuksesta, vuoden 2018 tutkimuksessa näin oli tehnyt enää kolme prosenttia. Pudotusta henkilökohtaisten keskustelujen määrässä oli siis peräti seitsemänkymmentä prosenttia.

Myös kristillisiin tilaisuuksiin osallistuminen sekä kristillisen median äärellä vietetty aika on vähentynyt 40–50 prosenttia kymmenessä vuodessa.

– Kontaktipinta pienenee ja kristillisyydestä uhkaa muodostua oma alakulttuuri, joka ei kosketa valtaväestöä. Jos toimimme nykyisellä tavalla, evankeliumi ei merkittävästi etene. On aika rukoilla kuuliaisuutta toimia Jeesuksen ohjeiden mukaisesti.

Liikkeelle lähtöön innostavat seuraavat faktat: lähes joka kymmenes suomalainen on rukoillut Jeesusta viimeisen vuoden aikana, peräti 18 prosenttia suomalaisista uskoo, että ”Jeesus sovitti ristillä minun syntini ja koko maailman synnit” ja 12 prosenttia uskoo, että ”Jeesuksen ylösnousemus kuolleista on tosiasia”. Tiedollista pohjaa siis on, mutta tarvittaisiin joku johdattamaan uskon tielle ja uskossa kasvuun. Kuka lähtee?

Miten liikkeelle Suomen valloitukseen?

Antti Ronkainen kaipaa konkretiaa, ei vain suuria visioita. KUVA: MARI TURUNEN

Antti RonkainenCommunity Bible Study -järjestön Euroopan työn johtaja, miten Suomi saadaan valloitettua Jeesukselle?

– Haaste on suuri ja se tuntuu helposti mahdottomalta. Kaikki lähtee rehellisen inventaarion tekemisestä omassa elämässä.

Alkuun pääsee vaikkapa pohtimalla, mikä on oma suhde Raamattuun tai miten itse jakaa evankeliumia.

– On tunnustettava, että emme selviä yksin. Se vie ristin luokse, missä voimme kohdata oman riittämättömyytemme ja syntimme. Siellä saamme uuden alun ja opimme, että tarvitsemme Jumalaa.

Myös organisaatiotasolla uuden suunnan etsiminen lähtee pysähtymisestä.

– Usein ongelma seurakunta- ja järjestötasolla on se, että olemme niin tolkuttoman kiireisiä. Kun aika puuttuu, jatkamme vanhan toistamista ja olemme selviytymismoodissa.

Ronkainen näkee talouselämästä tutun kvartaalitalousajattelun rantautuneen seurakuntiin. Silloin mietitään vain, miten selviydytään seuraavasta jumalanpalveluksesta tai pöydällä odottavista laskuista.

– Ota pidempi perspektiivi; mieti lasten ja lastenlasten tulevaisuutta.

Antti Ronkainen edustaa järjestöä, jonka tavoitteena on synnyttää raamatuntutkimiseen keskittyviä pienryhmiä. Community Bible Studyssa laadittiin tulevaisuuden tavoitteet kahden vuoden päähän.

– Muutos on aina vaikeaa. Tee realistinen tulevaisuuden kuva ja laske hinta.

Oletko uudesti­syntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen
suhde Jeesukseen?

Kyllä: 9%

Ei: 79%

En osaa sanoa: 12%

Seurakunnan kasvu -tutkimuksen tuloksista Ronkainen vinkkaa poimimaan yhden haasteen ja keskittymään siihen. Esimerkiksi, miten omassa seurakunnassa saadaan evankelioiminen aktivoitua. Ja sitten vaan hommiin.

– Haluan nähdä muutoksen konsulttikristillisyydestä pieniin asioihin ja tekoihin. Kaipaan konkretiaa, en vain suuria visioita.