Tiede ja usko sopivat yhteen

Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Hannu Häkkisen tutkimusalalla keskitytään pikkuasioihin. Niin pieniin, että sitä on vaikea edes käsittää. Häkkisen johtama kansainvälinen tutkimusryhmä Jyväskylän Nanotiedekeskuksessa yrittää ymmärtää häviävän pienten hiukkasten rakennetta ja ominaisuuksia. Pienten kappaleiden tutkimisella voi kuitenkin olla suuria seurauksia: esimerkiksi virukset ovat nanohiukkasia ja niiden tutkiminen auttaa lääketiedettä kehittämään rokotteita.

Häkkisen mielenkiinto luonnontieteitä kohtaan alkoi jo kouluaikoina Etelä-Savossa. Haukivuoren pienessä lukiossa Häkkisellä oli hyvä opettaja, joka innosti opiskelemaan fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa.

– Kiinnostus alalle lähti siitä, kun huomasin, että osaan näitä asioita ja olen niissä hyvä.

Häkkinen aloitti fysiikkan opinnot Jyväskylässä, ja opiskeluputki jatkui suoraan tohtoriksi asti. Ensimmäisen tutkijanpestin Häkkinen sai 1990-luvun alussa Atlantasta Yhdysvalloista, jossa hän viettikin perheensä kanssa parissa jaksossa yhteensä yli seitsemän vuotta. Amerikanvuodet Häkkinen muistaa myönteisinä niin työn kuin vapaa-ajan osalta, ja edelleen hän reitittää Amerikan työmatkojen lennot toisinaan Atlantan kautta voidakseen käydä moikkaamassa vanhoja tuttuja. Välillä vaimo lähtee mukaan.

– Jos olemme viikonloppuna siellä, ajamme vuokra-autolla entiseen kirkkoomme aamujumalanpalvelukseen. On hauskaa yllättää heidät, kun kukaan ei tietysti odota näkevänsä meitä siellä.

Lintubongaus parasta palautumista

Hannu Häkkisen työnkuvaan kuuluu paljon matkustamista, ja matkapäiviä voi kertyä jopa sata vuodessa.

– Työmatkailulla on tärkeä roolinsa, mutta vanhemmiten kaukolennot ja aikaerot myös rasittavat ja vaativat veronsa. Tämä vuosi tosin tulee olemaan sen suhteen helpompi, kun nyt ei juuri uskalla matkoja varailla. Tuleepahan testatuksi, miten pitkälle työasioita voidaan etäyhteyksin hoitaa.

Parasta palautumista Häkkiselle on lintubongausharrastus, joka on jatkunut kouluvuosista asti.

– 1970-luvulla aloin kierrellä kotipaikan ympärillä kiikareiden kanssa. Aina, kun tulivat kevät ja kesä ja linnut, se oli niin vaikuttava elämys maalaispojalle.

Suomessa bongaamansa linnut Häkkinen merkkaa listaan, johon kertyy vuosittain lajeja yli kaksisataa.

– Koko ajan kuuntelen ympäristöstä, mitähän lintuja siellä voisi olla, ja vielä riittää lintulajeja tunnistettaviksi ja löydettäviksi. Siinä pitää aivojen tehdä koko ajan töitä, mutta se myös rentouttaa, koska on ihan erilaista aivojumppaa kuin töissä.

Juuri nyt on Häkkisen mukaan pöllöjen huuteluaika. Muutaman yön Häkkinen onkin viettänyt ajellen maakunnan hiljaisia metsäteitä ja kuunnellen pöllöjen soidinhuutoa. Kun on yksin maaseudulla ihan pimeässä ja yläpuolella näkyy tyyni tähtitaivas, Häkkiselle tulee koulupoika-ajat mieleen.

– Kotipaikkamme oli metsän keskellä, jossa ei liiemmin katuvaloja ollut. Siinä on tunnelmaa, kun menee tarpeeksi kauas metsään, jossa ei ole kaupunkien hälinää, valoja eikä meteliä – edes koirat eivät hauku.

Usko antaa perusvarmuuden

Hannu Häkkinen ei ole kokenut uskon ja tieteen yhdistämistä ristiriitaisena ainakaan omalla tutkimuskentällään.

– Usko ei ole hirveästi esillä niissä piireissä. Tällä hetkellä asian suhteen on rauha: koskaan en ole joutunut kärkkäisiin väittelyihin eikä ammattitaitoani ole kyseenalaistettu uskoni vuoksi.

Toisaalta aineen rakentuminen mitättömän pienistä hiukkasista, toisaalta järisyttävän suuret galaksit, jotka näemme Maasta etäisenä sumuna, antavat Häkkiselle perspektiiviä Jumalan mittakaavoista.

– On käsittämättömän laaja skaala, jota nykyään voidaan tutkia. Meillä on hyvät menetelmät, ja tiede vielä kehittyy. Kyllä se tietyllä tavalla puhuu Jumalan kaikkivaltiudesta ja mittaamattomuudesta.

Usko antaa Häkkiselle elämän perusvarmuuden.

– Tämä on vain maallista elämää ja meillä on parempi edessä. Usko antaa rauhan ja varmuuden, jota ei mikään virus, sota tai muu uhka voi viedä pois. Oma elämä niin kuin kaikkien muidenkin elämä on isommassa kädessä.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: