Sinnikkäät

Kristillisessä printtimediassa tilaajaeurot ovat tiukassa. Alaa ei kuitenkaan leimaa lannistuminen vaan taistelutahto. Kiristyneeseen kilpailuun vastataan freesaamalla ilmettä ja kehittämällä uusia palvelukonsepteja.

Vertailuun valikoituivat valtakunnalliset kristilliset viikkolehdet, joista Sanansaattaja alkoi viimeisimmän uudistuksen yhteydessä ilmestyä kahden viikon välein. KUVA: UT

Vertailuun valikoituivat valtakunnalliset kristilliset viikkolehdet, joista Sanansaattaja alkoi viimeisimmän uudistuksen yhteydessä ilmestyä kahden viikon välein. KUVA: UT

Kristillisessä printtimediassa tilaajaeurot ovat tiukassa. Alaa ei kuitenkaan leimaa lannistuminen vaan taistelutahto. Kiristyneeseen kilpailuun vastataan freesaamalla ilmettä ja kehittämällä uusia palvelukonsepteja.

Printtimedian ahdingosta on puhuttu jo vuosia ja media-alan myllerryksen keskellä kamppailevat myös kristilliset viikkolehdet. Tämä näkyy kristillisten kustantajien tilinpäätöksissä. Selvitimme, miten yritykset ovat pärjänneet talouskurimuksessa. Soitimme lehtien päätoimittajille ja yritysten toimitusjohtajille.

Rajuimmat miinukset löytyvät Kotimaa-konsernista, jonka liiketoiminnan tulos oli raskaasti tappiollinen neljänä vuonna aikavälillä 2013–2017. Tappioi­den syitä löytyy lehtien lisäksi muista konsernin omistamista liiketoiminnoista, kuten Sacrum Oy:stä, Insight360 Oy:stä, ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:stä. Viime vuosina on toteutettu yhtiöjärjestelyjä, joissa yhtiöt tulivat sisaryhtiöiksi.

Iso menetys koettiin vuonna 2017, kun Kirkko ja kaupunki -median kustantaminen siirtyi Helsingin seurakuntayhtymälle.

Kotimaa ja Askel -lehtien päätoimittaja Mari Teinilä myöntää, että viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet raskaat, kun yhtiössä on käyty kolmet yt-neuvottelut. Vielä vuonna 2013 Kotimaa Oy työllisti 76 työntekijää, tällä hetkellä heitä on 22.

Kotimaa-lehden levikki on tippunut noin kolmellatuhannella tilauksella viimeisten viiden vuoden aikana.

– Seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille tekemät lehtitilaukset ovat laskeneet eniten. Tätä selittää seurakuntien heikentynyt taloustilanne.

Myös mediakäyttäytyminen on muuttunut selvästi. Kun verkosta löytyy ilmaistarjontaa, nuorempi sukupolvi ihmettelee, miksi sisällöstä pitäisi maksaa.

– Kirkollisen median täytyy vielä löytää se tapa, jolla rahoittaa ilmainen sisältötarjonta verkossa.

Kristillinen kirja sukeltaa

Helppoa ei ole vapaissa suunnissakaan. Tämän vertailun rajuimman levikin pudotuksen on kokenut helluntailiikkeen Ristin Voitto -lehti. Viidessä vuodessa tilausmäärät ovat puolittuneet noin 15 000:sta reiluun 7 200:aan. Lehteä kustantavassa Aikamedia Oy:ssä merkittävimmäksi tekijäksi nähdään se, etteivät seurakunnat enää tilaa Ristin Voittoa seurakuntalaisilleen.

– Lisäksi on luonnollista poistumaa, ja nuorten saaminen tilaajiksi on haastavaa, kuvaa Aikamedian toimitusjohtaja Vesa Halonen.

Kotimaata lukuun ottamatta kaikissa tässä vertailussa olevissa yrityksissä kustannetaan lehden lisäksi kristillisiä kirjoja. Profiilin muutos näkyy täälläkin: luterilaisissa kustantamoissa nimikkeitä julkaistaan yhä vähemmän. Sen sijaan Aikamedia  julkaisee noin kolmekymmentä ja Päivä Osakeyhtiö noin viisikymmentä nimikettä vuosittain.

– Kirjojen painosmäärät ovat pienentyneet. Kun aiemmin kirjan ensipainos oli 2 000–3 000 kappaletta, nykyisin ensipainos on useimmiten 1 000 kappaletta. Ylipäätään mietitään tarkkaan, mitä kustannetaan, kuvaa Päivän toimitusjohtaja Merja Pitkänen.

Päivän liiketoiminnassa Suomen Vapaakirkon julkaisemalla Suomen Viikkolehdellä on vain pieni osuus. Silti levikin lasku ja mainoseurojen vähentyminen huolettavat Pitkästä.

Aikamediassa kolme viimeisintä vuotta ovat olleet tappiollisia, mutta tämän vuoden budjetti on jo positiivinen. Kurssin kääntäminen on vaatinut henkilöstöleikkauksia, ja viidessä vuodessa on irtisanottu yhdeksän henkilöä. Lisäksi yrityksen eri lehtien toimitukset on yhdistetty.

– Kaikki toimittajat tekevät kaikkea, Halonen toteaa.

Ulkoasu uusiksi

Sana ja Sanansaattaja -lehdet vastasivat kiristyvään kilpailuun ja levikin laskevaan trendiin uudistamalla ulkoasunsa vuosi sitten.

– Saimme lukijoilta ja jopa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sleyn) omilta työntekijöiltä palautetta, että lehti ei innosta, taustoittaa Sanansaattajan päätoimittaja Ville Auvinen.

Suomen vanhimmalle kristilliselle lehdelle haluttiin uusi alku, ja ilmettä muutettiin reippaasti tabloidista aikakauslehden tyyliseksi julkaisuksi.

Levikki on sanoma- tai aikakauslehden tilausten, irtomyynnin ja määrättyjen vapaakappaleiden keskimääräinen summa jollain tarkastetulla aikajaksolla.

– Raju muutos herätti monenlaisia tunteita, osa hyvinkin kriittisiä, osa erittäin innostuneita. Lehti on nyt selkeästi konseptoitu, eikä toista samanlaista ole.

Uudistuksen yhteydessä julkaisuväli piteni kahteen viikkoon, sillä toimitus koostuu kolmesta henkilöstä ja lehdessä haluttiin panostaa laatuun. Freelancer-toimittajien lisäksi Sleyn viestintäpäällikkö osallistuu lehden suunnitteluun. Sley-Median toimitusjohtaja Teemu Haatajan mukaan lehtiuudistuksella levikin lasku saatiin pysäytettyä, ja yritys tekee positiivista tulosta.

Myös Sana-lehteä kustantavan Karas-Sana Oy:n toimitusjohtaja Terhi Rajala painottaa, että Sana tekee koko ajan positiivista tulosta.

– Viime vuonna tekemämme lehtiuudistus toi uusia tilauksia.

Karas-Sana sen sijaan on kyntänyt talousvaikeuk­sissa, ja vuosina 2014–2017 liiketoiminnan tuotot olivat tappiollisia. Yksi tekijä löytyy konserniin kuuluvien loma- ja kurssikeskusten liiketoiminnan tappioista.

Ulkoasun uudistamista suunnitellaan myös Uusi Tie -lehdessä. Vuosina 2014–2017 lehti menetti viisisataa tilaajaa, mutta laskuvauhtia saatiin viime vuonna käännettyä.

– Uusi Tie -lehti on yhtiömme talouden kivijalka, ja siksi levikin kehitys on otettu vakavasti. Talouteemme on kuitenkin vaikuttanut paljon enemmän kristillisen kirjan alamäki, ja lähes kaikki leikkaukset onkin tehty sillä puolella, Kustannus Oy Uusi Tien yhteyspäällikkö Sanna Myllärinen arvioi.

Tällä hetkellä lehden puolella on yksi äitiyslomasijaisuus täyttämättä.

– Emme ole kuitenkaan jatkossa leikkaamassa lehdestä, vaan päinvastoin: uskomme tekevämme suurta sisältöä, jolle on tilausta.

Montako pelaajaa kentältä löytyy tulevaisuudessa?

Tiukkaa kulukuuria on odotettavissa kristillisissä kustantamoissa edelleen, mutta miltä kenttä näyttää tulevaisuudessa?

– Luultavasti toimijoiden määrä vähenee. On myös odotettavissa erikoistumista. Lehdet tulevat profiililtaan kaventumaan tiettyjen ryhmien erityislehdiksi. Toinen tie olisi lähellä toisiaan olevien julkaisujen fuusioituminen, Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela pohtii.

Mari Teinilä näkee yhteistyön välttämättömänä tulevaisuudessa.

– Kustannustoiminta ei voi jatkua näin sirpaleisena, että jokaisella järjestöllä on oma lehti. Jakelukustannusten nousu ja arvonlisävero syventävät media-alan haasteita. Siksi on tehtävä yhteistyötä.

Myös kirkollisverolla rahoitettavat seurakuntalehdet haastavat tilattavien kristillisten lehtien levikkiä. Toisaalta sieltä suunnasta on löytynyt myös uusi avaus.

Kotimaa24.fi tuottaa yhden uutissivun viikossa Rauhan tervehdykselle.

Rauhan tervehdys on Oulun seudulla ilmestyvän seurakuntalehti.

Aikamediassakin on laitettu uutta vireille. Se tarjoaa seurakunnille ja yhdistyksille kohdennettuja markkinointiviestintäpalveluja sekä talouspalveluja.

– Aloitamme tänään äänikirjojen lukijoiden rekrytoinnin, Halonen kertoo.

Verkkolehden kehittämistä korostavat kaikki. Mutta miten verkossa julkaistu materiaali muutetaan tuloksi? Sitä ei tiedä vielä kukaan.

Yrityksiä vertailtiin Asiakastieto.fi-sivustolta löytyvien taloustietojen perusteella. Suomen Viikkolehti, Ristin Voitto ja Uusi Tie ovat mukana Seurakuntalainen.fi-uutissivustossa.

Lisäksi

Kommentti

Samassa murroksessa mennään, mutta levikkitietojen kertominen kilpailijalle oli osalle toimitusjohtajista ja päätoimittajista vaikeaa. Teemu Haataja halusi keskustella Sley-median hallituksen kanssa ennen Sanansaattajan levikkitietojen kertomista. Levikin kertomisesta kieltäytyivät Kotimaa ja Sana. Kotimaasta paljastettiin painosmäärä, Sanasta ei sitäkään.

”Vahvistan Sana-lehden lukijamäärän, joka on 45 000 lukijaa viikoittain. Viime viikolla Aikakausmedia julkaisi juuri eri lehtien lukijamäärät ja se on tällä hetkellä vallitseva mittari, jolla lehtien kokoa verrataan”, Terhi Rajala kirjoitti sähköpostitse haastattelun jälkeen.

Sana-lehti ei löydy Aikakausmedian sivuilta. Sen sijaan Aikakausmedian sivuilla kävijä pystyy vertaamaan Kotimaan painosmäärää (23 000) ja lukijamäärää (50 000) toisiinsa. Kotimaan kohdalla käytetty kerroin on 2,17 ja samalla logiikalla Sanan antaman lukijamäärän perusteella painosmääräksi voidaan laskea 21 000. (Tätä lukua Rajala ei vahvista.)

Miksi sitten tällainen juttu piti kirjoittaa?

Näiden lehtien keskivertotilaaja on keski-iän ylittänyt tai iäkkäämpi, mutta uusien, nuorempien tilaajien löytäminen on yhteinen vaikeus.

Näyttämällä miten tiukoilla resursseilla kristillistä printtimediaa tehdään, voin toivottavasti herätellä lukijoita. Nämä firmat eivät kerää peukuttajia, vaan ne tarvitsevat tilaajia, jotka ovat valmiita maksamaan sisällöstä.

MARI TURUNEN

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!