Seikkailu. Elinikäinen kutsumus. Arkista, hiljaista puurtamista.

Nummelan perhe eli Japanissa kymmenen vuotta lähetyselämää. Nyt on aika palata Suomeen, Japani sydämissä ja rukouksissa.

– Meidän tärkein tehtävämme on kertoa, että Jeesus pelastaa. Hän tahtoo viedä jokaisen ihmisen taivaaseen. Ilman häntä olemme matkalla kadotukseen matkalla. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin kertoa tämä sanoma? Daniel ja Mari Nummela tiivistävät kristillisen lähetystyön merkityksen. KUVA: NUMMELOIDEN ARKISTO

– Meidän tärkein tehtävämme on kertoa, että Jeesus pelastaa. Hän tahtoo viedä jokaisen ihmisen taivaaseen. Ilman häntä olemme matkalla kadotukseen matkalla. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin kertoa tämä sanoma? Daniel ja Mari Nummela tiivistävät kristillisen lähetystyön merkityksen. KUVA: NUMMELOIDEN ARKISTO

 

Nummelan perhe eli Japanissa kymmenen vuotta lähetyselämää. Nyt on aika palata Suomeen, Japani sydämissä ja rukouksissa.

– Puramme parhaillaan Japanin kotia, päättelemme töitä täällä ja pakkaamme. Olo on ristiriitainen: tunnemme syvää haikeutta ja samalla Suomeen paluu jännittää mukavalla tavalla, Mari Nummela kuvailee. 

Tavoitan Mari ja Daniel Nummelan Koben kaupungista heidän kotoaan. Mari, Daniel sekä lapset Emma (12), Aada (10) ja Onni (8) ovat tehneet Japanissa lähetystyötä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähettäminä kymmenen vuotta. 

Tällä hetkellä koko perhe on kuin tunteiden vuoristoradalla. He palaavat kotimaahan kesken pian alkavan sadekauden. Nummelat joutuvat hyvästelemään seurakuntalaiset, joista on tullut kuin perheenjäseniä. Lapset surevat erityisesti eroa kavereista. Mari korostaa, että muutosvaihe vaatii käsittelyä ja työstämistä. Vanhempien rukous on se, että lasten mielissä aika Japanissa muuttuisi elämää rikastavaksi muistoksi. 

– Tätä lähetin elämä on. Menneen taakse jättämistä, vailla varmuutta siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Emme tiedä, palaammeko Japaniin. Tulevaisuus on Jumalan käsissä, hän sanoo. 

Mari ja Daniel Nummela kuvaavat kristillistä lähetystyötä tuoreessa kirjassaan Kun Jumala kutsuu – Pieni ihminen suuressa mukana (Uusi Tie 2019). 

– Tämän kirjan kautta haluamme ennen kaikkea rohkaista seuraavaa lähtijä- ja lähettäjäsukupolvea tutustumaan lähetyksen arkeen, sen realiteetteihin, mutta myös suuriin ilonaiheisiin, Mari ja Daniel summaavat. 

Nummelat Awajin seurakuntalaisten kanssa retkellä kirkon kesäpäivillä vuonna 2015. KUVA: NUMMELOIDEN ARKISTO

 

Japanissa on rakennettu yhteisöjä jo puolivuosisataa 

Japanissa on kiitollista olla suomalainen: Japanilaiset rakastavat Suomen luontoa, kulttuuria ja suomalaisia. Japanilaiset suhtautuvat usein kristinuskoon suopeasti. Siksi uskonnosta on helppoa puhua heidän kanssaan. Tämä on otollinen asetelma kristillisen lähetystyön kannalta.Daniel Nummela on havainnut, että japanilaisilla on suuri tarve löytää rauha ja toivo sydämiinsä. 

– Kristinusko tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman ihmisen arvokkuuteen ja elämän merkityksellisyyteen. Jumala on luonut myös japanilaiset ja haluaa olla yhteydessä heihin, mutta täällä ei ole vahvaa kristillistä todistusta eikä ymmärrystä evankeliumista. Japanilaisillakin on oikeus kuulla heitä rakastavasta Jeesuksesta, Daniel sanoo. 

Nummelat iloitsevat siitä, että ovat Japanissa heidän työnsä keskipisteessä on ollut seurakuntatyö. 

– Tämä on valtavan mielekästä. Olemme eläneet arkista elämää seurakuntana. Eniten on haastanut se, miten osaisimme julistaa ja kertoa japanilaisille 

Kesällä 2017 järjestetyssä ilotulistustapahtumassa Kobessa oli paikalla  kymmeniä tuhansia ihmisiä. Japanissa on kesäisin paljon ilotulitustapahtumia. KUVA: NUMMELOIDEN ARKISTO

 

Ennen HAT-Kobeen siirtymistä kolmisen vuotta sitten, Nummelat opiskelivat Awajin seurakunnassa tosissaan sitä, mitä on olla seurakuntaperhe. Ydinperhe on ensisijainen yksikkö, josta meidän tulee huolehtia. Moni japanilainen kristitty kokee tässä ristiriitaa, kun puoliso ja lapset eivät välttämättä ole kristittyjä. 

– Mietimme paljon, millä tavoin korostaa raittiisti seurakuntaan sitoutumista, ettei sieltä lähdettäisi liian herkästi vaikeuksien tullessa. Ja toisaalta, että kristityiksi kääntyneet ymmärtäisivät viisaudella kohdata ei-uskovat perheenjäsenet, Daniel sanoittaa. 

Japanissa Nummeloille on avautunut myös vähemmistössä elävien kristittyjen paineet. 

– Meidän kokemus on, että on vaikeaa säilyttää uskoa, jos ei ole omaa hengellistä yhteisöä, jossa voi elää uskoaan todeksi. Irrallaan seurakunnasta elävä kristitty on suojaton, ja vallitseva kulttuuri imaisee hänet herkästi mukanaan. Toinen vaara on se, että ollaan vain ”sunnuntaikristittyjä”, joiden usko ei näy mitenkään arjessa. Se, että moni japanilainen ei kuule sunnuntain saarnan lisäksi mitään muuta kristillistä opetusta, tuo haasteita myös saarnaamiselle, Daniel avaa. 

– Yhteisöllisyyden voima näkyy esimerkiksi aidossa välittämisessä. Jos joku seurakuntalainen ei pääse jumalanpalvelukseen, saamme siitä erillisen viestin. Jos joku on poissa useita kertoja ilmoittamatta siitä etukäteen, alamme huolestua, Mari sanoo. 

Nummelat korostavat, että seurakunnassa myös talouskysymykset on jatkuva rukousaihe. Japanissa kirkoilla ei ole

– Oma tulevaisuutemme on auki. Emme tiedä, miten pitkäksi aikaa olemme jäämässä Suomeen. Lähetystyöntekijän kutsumusta ei kuitenkaan laiteta narikkaan. Haluamme olla edelleen mukana lähetyksessä ja innostamassa uusia lähtijöitä ja lähettäjiä olemaan suuressa mukana, Mari ja Daniel Nummela sanovat Suomeen paluun kynnyksellä. KUVA: NUMMELOIDEN ARKISTO

 

oikeutta kirkollisveron kantamiseen. Näin ollen ne toimivat lahjoitusten varassa sekä kansainvälisen lähetyskannatuksen turvin. Japanilaiset seurakunnat ovat naisvaltaisia. Maassa naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat suuria. Näin ollen naisten antamat vakiokolehdit eivät ole suuria. Jos perheessä vain vaimo on kristitty, voi perheessä syntyä ristiriitoja myös kolehdin antamisesta. 

Mari kokee, että hänen tärkein tehtävänsä on ollut ihmissuhteiden luominen. Evankeliumin eteenpäin menemisen kannalta ihmissuhteet ovat keskeisiä. 

Koko seurakunnan elämähän perustuu ihmissuhteille. 

– Minä olen saanut täällä todella hyviä ihmissuhteita. Monet niistä ovat syntyneet lasten kavereiden äitien kanssa. Toki ystävyyssuhteen syntyminen vaatii aikaa, Mari painottaa. 

Seurakunnan työntekijään syntyneen luottamussuhteen perusteella uuden ihmisen on paljon helpompi tulla kirkkoon. Evankeliumin kertomista edesauttaa ihmisiin tutustuminen ja ystävystyminen – rinnallakulkeminen, Daniel huomauttaa. 

Daniel siunaa lapsia kirkolla – Meidän tärkein tehtävämme on kertoa, että Jeesus pelastaa. Hän tahtoo viedä jokaisen ihmisen taivaaseen, Daniel ja Mari Nummela tiivistävät kristillisen lähetystyön merkityksen. KUVA: NUMMELOIDEN ARKISTO

 

”Japanikin tarvitsee Jeesusta” 

Nummelat ovat nähneet, miten ulkonaisesti vauraassa maassa kauniin kuoren alla on pahoinvointia. Daniel kertoo kirjassa kristitystä pariskunnasta, joka joutui yllättäen hirvittävään taloudelliseen ahdinkoon. Heillä oli itsemurha-ajatuksia, jotka he kuitenkin uskalsivat paljastaa pastorilleen. Vaikea tilanne lähti avutumaan lopulta siten, että muutaman vuoden kuluttua iso takaussumma oli maksettu ja pariskunnalla oli edelleen oma katto pään päällä. Nummelat ovat saaneet hämmästellä Jumalan armon ja avun suuruutta monien muidenkin japanilaisten kohdalla. 

– Yksi seurakuntaamme tullut nainen sanoi, että seurakunta pelasti hänen ja hänen tyttärensä elämän. Nainen pelkäsi tappavansa tyttärensä. Uutisista luin juuri äskettäin, että isä oli murhannut poikansa. Tässä hyvinvoivassa maassa ihmiset ovat tosi rikki ja kristitytkin kamppailevat monissa vaikeuksissa. Monilla ei ole ketään, jolle kertoa vaikeuksista, Mari kertoo. 

Daniel on havainnut, miten väkevästi vallitseva kulttuuri vaikuttaa myös kristittyjen tapaan toimia ja reagoida eri tilanteissa. Itsemurhat ovat valitettavan yleinen ilmiö Japanissa, eivätkä kristitytkään välty kiusaukselta harkita sitä. 

– Koululaisten paineet ovat mittavat. Kilpailu on kovaa ja moni masentuu. On sydäntäsärkevää kuulla uutisia lapsista, jotka hyppäävät parvekkeilta alas tai jollain muulla tavalla riistävät henkensä, Mari kertoo. 

Japanilainen yhteiskunta vaatii paljon ja arvot ovat kovat. Jos et pysy mukana, olet häviäjä, ja pahaan oloon määrätään herkästi vain lääkkeitä. 

– Olemme vakuuttuneita siitä, että vain Kristuksen evankeliumi tuo toivon toivottomille. Siksi Japanikin tarvitsee Jeesusta, Mari uskoo. 

Entä millaisia voittoja lähetit ovat kokeneet työssään? 

– Kasteet ovat olleet huippuhetkiä. Jotkut näistä tarinoista koskettavat erityisen syvästi, Mari vastaa. 

Hänestä on ihmeellistä nähdä, miten ihmissydän alkaa kääntyä Jumalan puoleen. Kasteessa Jumalan valtakunnan rajojen sisälle voitetaan uusi ihminen. Silti Nummelat eivät pidä kastetta maalina. 

Faktaa Japanista ja luterilaisesta lähetyksestä

  • Yli 70 prosenttia Japanin pinta-alasta muodostuu vuorista. Japaniin kuuluu yli kuusituhatta vähintään satametriä pitkää saarta.
  • Japanissa on noin 127 miljoonaa asukasta. Asukasluvusta vain noin 0,8 prosenttia on kristittyjä eli noin miljoonaa henkilöä. Luterilaisia on vain noin 33 000.
  • Japanissa vallitsee uskonnonvapaus ja maassa on tehty kristillistä lähetystyötä 1500-luvulta lähtien. Vuosina 1639–1854 maa oli suljettu ulkomaalaisilta ja hyvin leviämään lähtenyt kristinusko kitkettiin maasta lähes kokonaan pois.
  • Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä Japaniin vuoden 1968 joulukuussa.
  • Nykyään Kansanlähetys toimii yhteistyössä vuonna 1962 perustetun Länsi-Japanin Evankelisluterilainen kirkon (LJELK) kanssa. LJELK:lla on 42 seurakuntaa, joissa on yhteensä noin 4000 jäsentä.

– Se on oikeastaan starttipiste kristityn elämälle. Kastehetkestä alkaa myös uudenlainen hengellinen taistelu, Mari sanoo. 

Danielille yksi huippuhetki oli Awajin saarelle rakennettu uusi kirkko. 

– Saimme nähdä sen ihmeen, että kovan työn tuloksena rakennus nousi ja nyt se palvelee koko seurakuntaa sen tarpeissa. 

Suuret voitot kätkevät taustalleen lukemattoman määrän työtä ja vaivannäköä. Joskus vastuun paino tuntuu fyysisinä vaivoina. Tästäkin Nummelat ovat saaneet osansa. Kirkkohankkeen loppuvaiheessa Daniel oli stressaantunut. Hän sai rytmihäiriöitä, jotka muuttuivat sydämen kammion eteisvärinäksi. Hoitamattomana vaiva voi aiheuttaa aivoverenvuodon, Daniel kertoo. 

– Koin kuolemanpelkoa, kun kävi selväksi, miten vakavasta vaivasta on kysymys. Kiitos työnantajalleni, pääsin Suomeen hyvään hoitoon ja sain tehokkaan lääkityksen. Nyt koen kuitenkin ymmärtäväni aivan uudella tavalla kroonisesti sairaita ja vanhuksia, jotka puhuvat vaivoistaan. 

Sairastaminen rajoitti urheilullisen miehen elämää ja hiljensi tahtia. Noin vuosi sitten Daniel sai virallisesti taas terveen paperit. Kirjassaan aviopari toteaakin, että on suurta armoa ja Jumalan ihme, että he ovat saaneet palvella lähetystyössä nämä vuodet. 

– Uskomme, että Jumala on hyvä, hän sallii koettelemuksetkin, mutta kaikissa vaiheissamme olemme hänen johdatuksessaan, Nummelat summaavat. 

Mari Nummela on pitänyt ruokapiiriä ja tavoittanut siten useita naisia. KUVA: NUMMELOIDEN ARKISTO

 

Koettelemuksista huolimatta Nummelat haluavat hehkuttaa lähetystyötä. Lähetyselämä Japanissa on hienoa. 

– Vuoret ja meri ympäröivät meidät. Näkymät ovat upeita. Samalla kuitenkin koemme suurkaupunkien sykkeen. 

Lähetystyöntekijä ei ole vain antamassa. Hekin saavat paljon: uuden kielen ja kulttuurin. 

– Olemme saaneet ystäviä, jotka rikastavat elämää. Perheenä olemme eläneet täällä tiiviisti yhdessä. Vapaapäivinä ja lomilla olemme nauttineet Japanin rikkaasta luonnosta retkeillen. Lasten kanssa olemme valloittaneet monia vuoria ja viettäneet kivoja lomia. 

Nummelat korostavat, että kunnia lähetystyöstä kuuluu Jumalalle. Jumala myös vastaa itse työn lopputuloksesta. 

– Meidän tehtävämme on luottaa Raamatun sanaan ja pitää sitä esillä. Sana tekee työnsä ja synnyttää uskon ihmisten sydämissä, Mari sanoo. 

Yhtä asiaa Nummelat toivovat. Sitä, että japanilaisista kristityistä nousisi uusi vastuunkantajasukupolvi. 

– Asiat hoituvat kyllä, mutta oma-aloitteisuus on aika vähäistä. Evankelioimis- ja lähetysnäky on myös seurakunnissa valitettavan ohut. 

Yhteistyökirkon raamattukoulu ja teologinen seminaari pyrkivät vastaamaan haasteeseen, mutta sinne tarvittaisiin lisää opiskelijoita. HAT-Koben seurakuntaan asetettiin hiljattain evankelista, joka ottaa maallikkona laaja-alaisesti vastuuta seurakuntaelämästä Nummeloiden lähdön jälkeen. 

– Tämä on tietysti valtava ilonaihe, mutta väistämättä seurakunnan elämässä on nyt taitekohta ja notkahdus. Työntekijöiden vaihtuminen on aina suuri asia seurakunnalle ja luottamussuhteiden rakentumiseksi tarvitaan paljon aikaa. 

Viime huhtikuussa Nummelat isännöivät yhdessä muiden työalueen lähettien kanssa Suomesta saapunutta Kansanlähetysopiston opintomatka-ryhmää. 

– Oli valtavan koskettavaa nähdä, miten joku on rukoillut ja tukenut Japanissa tehtävää lähetystyötä vuosikymmenet ja nyt hän pääsi itse paikan päälle ensimmäistä kertaa. Ryhmän vierailu vahvisti omaa kokemustamme siitä, että lähetystehtävä on yhteinen, mutta meillä on erilaisia rooleja. Sekä lähettäjiltä että lähtijöiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä, että saamme omalta osaltamme tehtävän toimitettua loppuun asti, Nummelat sanovat. 

Nummelat kokevat lähetteinä olevansa eturintamassa, mutta he korostavat, että se voi toimia vain, kun taustahuolto on kunnossa. 

– Ilman rukoustukea työmme ei olisi ollut mahdollista. Myös kristityt Japanissa kiittävät kaikkia suomalaisia esirukoilijoita. Lähetystyö on hyvin konkreettisesti lähettäjien, lähtijöiden ja paikallisten kristittyjen yhteistä työtä.