Rautakanslerin arvot menivät uusiksi
– Jos määrätietoisesti pyrit johtajaksi, kannattaa nuoresta asti alkaa rakentamaan itselleen verkostoa, Kalervo Kummola vinkkaa. KUVA: MATTI KORHONEN
Ihminen hakee aina sellaista, mitä hänellä ei ole.
Kalervo Kummolan kaipuu jääkiekon pariin vahvistui Australiassa, jonne hän oli muuttanut perheensä kanssa 13-vuotiaana. Kalervo piti jo pikkupoikana jääkiekosta, mutta Australiassa sitä ei ollut mahdollista harrastaa.
– Kun tulimme Australiasta takaisin, hurahdin aika pahasti jääkiekkoon.
Australian vuodet olivat kuitenkin antaneet etumatkaa kilpakumppaneille eikä Kummolan pelaajaura lähtenyt kunnolla lentoon. Sen sijaan Kummolan paikka löytyi kiekkopomona. Turussa hän perusti jääkiekkoseura Kiekko-67:n. Muutaman vuoden päästä hänet palkattiin Turun Palloseuran markkinointipäälliköksi. SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja Kummolasta tuli vuonna 1975.
Kalervo Kummola (s. 1945)
• Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksen jäsen (1998–2003) ja varapuheenjohtaja (2003–2021)
• Jääkiekon SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja 1975–1987, Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen 1975–2016
• Kokoomuksen kansanedustaja 1999–2003, Tampereen kaupunginvaltuutettu 1989–2004, 2017–
• Tampere-talon toimitusjohtaja 2004–2012
• Perhe: Tuula-vaimo, kaksi lasta ja kaksi lastenlasta.
• Yhdessä toimittaja Jari Korkin kanssa kirjoitetut muistelot koottiin kirjaksi Kale – Rautakansleri (Otava 2020)
Suomi-kiekko maailman parhaaksi
1970-luvulla Suomi oli jääkiekossa vielä reilusti Neuvostoliittoa, Tšekkoslovakiaa ja muita perässä. Takaraivossa oli kuitenkin ajatus nostaa Suomi-kiekko maailman parhaaksi.
– Lähdimme tekemään järjestelmällistä työtä alusta asti. Olimme vähän kuin lähetyssaarnaajat, kun kiersimme liigaseuroja. Siihen aikaan pelaajat olivat vielä töissä muualla. Ehdotimme, että työnantajien kanssa sovittaisiin, että pelaajat voisivat treenata iltapäivällä ja muut kuin peli-illat olisivat vapaita, Kalervo Kummola muistelee.
– Saimme sen ajatusmallin parissa vuodessa aika hyvin läpi. 1980-luvun loppupuolella jääkiekosta tuli ammatti lähes kaikille liigapelaajille.
Avainasemassa oli myös laajan jäähalliverkoston luominen. Jäähalleja oli koko Suomessa vain kourallinen, kun tänä päivänä niitä on lähes 300, enemmän kuin esimerkiksi Saksassa.
Ensimmäistä jääkiekon arvokisamitalia jouduttiin kuitenkin odottamaan aina vuoteen 1988 asti, jolloin Suomi otti Calgaryssä olympiahopeaa. Ensimmäinen maailmanmestaruus tuli vuonna 1995.
– Siinä päästiin jonkin kulttuurillisen kynnyksen yli. Opittiin voittamaan ratkaisevia pelejä, kun niitä siihen asti yleensä aina hävittiin.
Menetyksiä ja läheltä piti -tilanteita
Vaikka Kalervo Kummola tunnetaan ennen kaikkea jääkiekkopomona, hän on ollut lukuisissa muissa projekteissa mukana, kuten tuotantoyhtiö VipVisionissa, kunnallispolitiikassa ja kansanedustajana yhden kauden. Kertoopa Kummola tuoneensa karaokenkin Suomeen.
Menestyksen rinnalla Kummola on kokenut myös raskaita menetyksiä. Kouluajan paras kaveri kuoli 18-vuotiaana autokolarissa. Lankomies menehtyi Hodgkinin tautiin reilu kaksikymppisenä. Viisi läheisintä kaveria kuoli vähän yli viisikymppisinä.
– Kun kavereita menee jatkuvasti, siihen turtuukin. Jumalalla on varmaan tarkoituksensa kaikelle, mutta ei sitä ihmisjärjellä voi ymmärtää.
Elän jälleennäkemisen toivossa. Minulla on varmuus siitä, että elämä jatkuu fyysisen kuoleman jälkeen.
Itsekin Kummola on ollut läheltä piti -tilanteissa monta kertaa. Vuonna 1999 hän ajoi nokkakolarin Teemu Selänteen kanssa suljetulla soratiellä Ikaalisissa, jossa he harjoittelivat rallia. Hengenvaarallisesta tilanteesta on yhä muistona vihoitteleva kantapää.
Viimeisin läheltä piti -tilanne on parin vuoden takaa. Kummola nukahti lämpimänä kesäpäivänä rattiin ja heräsi, kun kuorma-auto oli kahdenkymmenen metrin päässä edessä. Vanhan rallikuskin vaistoilla hän sai auton juuri ajoissa käännettyä kuormurin edestä.
”Elämä jatkuu kuoleman jälkeen”
Kummola myöntää kristillisen uskon auttavan kuolemaan suhtautumisessa.
– Tällä hetkellä minulla ei ole mitään ongelmaa sen asian käsittelyssä. Elän jälleennäkemisen toivossa. Toivon tapaavani vanhempani vielä joskus. Minulla on varmuus siitä, että elämä jatkuu fyysisen kuoleman jälkeen.
Kummola kasvoi uskovassa perheessä, ja hänellä oli lapsena syvä usko Jumalaan. Vuosien varrella se jäi kuitenkin taka-alalle.
– Vasta viimeisten kolmen-neljän vuoden aikana arvoni ovat menneet järjestykseen. Uskoni on vahvistunut. Iso osuus on sillä, että rupesin kuuntelemaan Radio Deitä.
Entä mitä Jeesus kiekkomiehelle tänä päivänä merkitsee?
– Jeesus on kuollut meidän kaikkien syntien puolesta. Jeesus on Jumalan Poika.
Lyhyet
Oletko enemmän liike- vai urheilumies? – Molempia.
Näetkö itsesi rautakanslerina vai nallekarhuna? – Nykyään enemmän nallekarhuna.
Milloin Suomi voittaa ensimmäistä kertaa jääkiekon olympiakultaa? – Pekingissä 2022. Meillä on kaikkien aikojen joukkue.
Karaoke-bravuurisi? – Elviksen Oh Lord my God (How Great Thou Art).
Parasta televisiossa juuri nyt? – Uutiset.
Parasta vaimossa? – Pitkäjänteisyys.
Keneen Raamatun henkilöön samaistut? – Olen reissannut niin paljon, että vastaan Paavali.
Rakkain raamatunkohta? – ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” (Ps. 23:1)
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: