Pastori Medad Birungi: ”Tärkein tehtäväni on olla äänenä äänettömille”

Ugandalainen pastori, evankelista ja etiikan tohtori Medad Birungi tekee työtä kotimaassaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa.

– Isälläni oli kuusi vaimoa ja paljon lapsia, Medad Birungi kertoo. Birungin äiti synnytti neljä tyttöä ja isä piti tätä kirouksena. Viidennen lapsensa äiti synnytti pellon laidalla peläten, että taas tulee tyttö. Tulikin poika, Medad. Tämän jälkeen äiti synnytti kuitenkin useamman tytön, ja tuli miehensä hylkäämäksi.

Sovinto voittaa

Avioeron seurauksena köyhyys syveni.

– Etsimme syötäväksi ruoan­tähteitä ja päämme kuhisivat täitä. Kyläläisetkin pitivät meitä kirottuina. Koulunkäyntiin ei ollut varaa. Sydämeni täyttyi vihalla ja katkeruudella. Eniten vihasin isääni, ja masennus tuhosi olemukseni, Birungi kertoo.

Poika joutui myös seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Tapahtumat nielivät lapsen elämänhalun. Sitten yksi Birungin siskoista pääsi elämässään jaloilleen, ja halusi kustantaa veljensä koulunkäynnin. Tuolloin elettiin 1970-lukua, jolloin Ugandan presidenttinä oli Idi Amin.

– Amin tunnettiin muslimiterroristina, joka tappoi liki miljoona kristittyä. Hänen vainoissaan kuoli myös siskoni, ja koulunkäyntini loppui siihen. Vihasin Idi Aminia, hänen terroristejaan ja isääni.

Birungi yritti itsemurhaa, käytti paljon alkoholia ja joutui alituiseen tappeluihin.

– Koin, etten ole tärkeä kenellekään, enkä kelpaa mihinkään. Minulla ei ollut syytä elää. Omaa kuolemaani enemmän toivoin kuolemaa isälleni, ja suunnittelinkin tappavani hänet, Birungi muistelee.

Eräänä päivänä nuorukainen eksyi keskelle nuorten kristillistä herätyskokousta.

– Päässäni pyörivät murhanhimoiset ajatukset, mutta Jeesus pyysi minua antamaan anteeksi isälleni. Putosin polvilleni, ja Herra puhui minulle. Pyhä Henki täytti minut, ja päätin antaa kaikille anteeksi. Menin jopa siskoni tappajan luo, ja kerroin että annan hänelle anteeksi.

Myös Medad Birungin äiti ja siskot tulivat kristityiksi. Yllättäen he saivat perheen isältä kutsun tulla tapaamaan häntä.

– Isäni oli sairastunut vakavasti ja toimitimme hänet sairaalaan. Äitini antoi isälleni anteeksi kaiken menneen. Isäni kääntyi myös kristityksi. Koko perhekuntamme sai uskon Jeesukseen. Ilo ja rauha valtasivat koko perheen. Vanhempani menivät myös uudelleen naimisiin, Birungi kertoo.

Lapset sydämellä

Medad Birungi pääsi myös jatkamaan koulunkäyntiään. Hän opiskeli pastoriksi. Karut elämänkokemukset vahvistivat kutsua työskennellä niiden parissa, jotka ovat heikoimmilla. Vuonna 2005 Birungi perusti orpokodin ja sen yhteyteen kristillisen koulun. Orpokodissa on liki 750 lasta, joista reilut sata tulee muslimitaustasta. Birungin mukaan osa lapsista on katulapsia ja osalla on vanhemmat, mutta heillä on alkoholiongelma tai koti on ollut esimerkiksi väkivaltainen.

– Akateemisten taitojen ohella opetamme lapsille Raamattua ja kristillisiä arvoja. Kohtelemme lapsia kunnioittaen ja osoitamme Jumalan rakkautta. Meille on tärkeää, että tytöt ja pojat nähdään yhtä arvokkaina Kristuksessa, koska Jumala loi miehet ja naiset. Hän rakastaa molempia. Toivomme, että lapset omaksuvat nämä arvot ja omaksuvat ne aikuisina omiin avioliittoihinsa.

Lapset tulevat koulussa myös terveydenhuollon piiriin. Huolenpito, ruoka ja koulunkäynti muuttavat heitä.

– Ennen kaikkea Jeesuksen rakkaus uudistaa ja tuo ilon lasten elämään, Birungi sanoo.

Rakasta, älä vihaa

Medad Birungi tunnetaan myös sielunhoitajana, jolla on laaja kokemus homoseksuaa­lien parissa toimimisesta.

– Valtaosalla kohtaamistani homoseksuaaleista on taustallaan paljon vaikeuksia. Moni on muun muassa joutunut lapsuudessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyksi ja heillä on elämässään myös rajuja hylkäämiskokemuksia.

Birungin mukaan kaikki tämä toimii kasvupohjana vihalle.

Koin, etten ole tärkeä kenellekään, enkä kelpaa mihinkään. Minulla ei ollut syytä elää. Omaa kuolemaani enemmän toivoin kuolemaa isälleni, ja suunnittelinkin tappavani hänet.

– Työssäni olen havainnut, että ihminen voi valita vihan, joka kohdistuu joko omaan tai vastakkaiseen sukupuoleen tai molempiin. Näin hylkääminen kääntyy sisäänpäin, hän analysoi.

Birungi on nähnyt, miten Jeesuksen rakkaus uudistaa myös seksuaalisuuden alueella kamppailevia.

– Monet ovat tulleet uskoon ja tehneet parannuksen Jumalan tahdon vastaisesta elämäntavastaan. Heitä on rakastettu ja hoidettu kirkossa. Rukoilemme paljon heidän kanssaan, ja monet ovat kokeneet syvää sisäistä parantumista.

Birungin mukaan vähemmistö homoseksuaaleista on syntynyt ominaisuutensa kanssa.

– Heitä pitää suojella ja rakastaa, ei hylätä. Jeesus itse sanoi, että on ihmisiä, jotka eivät ole avioliittoon kykeneviä, mutta Jumalalle he ovat rakkaita, Birungi tiivistää.

Kirkon erityisvastuu

Birungi alleviivaa, että kirkolla on sukupuolikysymyksessä erityisvastuu. Yhtäältä tämä merkitsee, että kirkon ei pidä muuttaa omaa, Jumalan luomistyöhön perustuvaa avioliitto- ja perhekäsitystä.

– Tässäkin asiassa tarvitsemme raamattuopetusta ilman kompromisseja. Jumala loi alun perin avioliiton yhden miehen ja yhden naisen väliseksi liitoksi.

Tämä oli Jumalan hyvä tahto ja tarkoitus. Tästä seuraa, että kahden miehen tai kahden naisen välistä suhdetta ei voida kutsua avioliitoksi.

Toisaalta Birungi painottaa, että kirkko ei ole ”poliisi”.

– Siksi sanoin ”Ei!” laille, joka vaati Ugandassa kuolemanrangaistusta homoseksuaaleille. En myöskään hyväksy, että homoseksuaaleja vangitaan, hän linjaa.

Samalla Birungin mukaan seurakunnissamme tarvitaan miehiä ja naisia, jotka suojelevat perhettä.

Tarvitsemme Raamatun etiikkaa

Medad Birungi puhuu lämpimästi nuorten kristittyjen kasvattamisesta ja varustamisesta. Johtajuuskoulutus onkin yksi pastori Birungin työvälineistä. Mies osoittaa Raamatusta, miten Mooses varusti Joosuan, Paavali Timotuksen ja Jeesus apostolit.

– Tarvitsemme kristittyjä johtajia, jotka uudistavat maitamme Jumalan tahdon mukaan. Kristittyjä tarvitaan kaikille elämänalueille, kuten mediaan, pankkialalle, liike-elämään, kouluihin ja yliopistoihin, kulttuurin ja taiteen alalle ja politiikkaan, hän korostaa.

Idi Aminin valtakauden kokenut mies haluaisi nähdä maansa vapautuvan korruptiosta. Kehitys ilman etiikkaa on vaarallista, koska se vääristää vallankäyttöä.

Hänen mielestään Raamatun etiikka on paras lääke tähän. Ja nuoret johtajat mahdollisuus.

– Jesaja, Hoosea, Jeesus, Paavali ja Jaakob esimerkiksi saarnasivat korruptiota vastaan. Meillä on Ugandassa vahva rukousliike ja muistamme jatkuvasti myös maamme päättäjiä, Birungi päättää.