Paremman keskustelu­kulttuurin puolesta

Toisista ei saa puhua rumasti. Ketään ei saa nimitellä, solvata eikä kiusata. Kaikkien olisi pitänyt oppia se jo lapsuudenkodissaan. Kerhoissa ja koulukasvatuksessa pitäisi vahvistaa samaa linjaa. Tuloksena tulisi olla aikuinen, joka osaa keskustella ja ilmaista mielipiteensä ilman, että vähättelee, piikittelee tai solvaa eri mieltä olevaa.

Lukiessaan keskustelupalstojen kirjoituksia kuitenkin huomaa, että hämmästyttävän moni ei näytä tällaisia taitoja oppineen. Turhaan ei 21 suurimpien suomalaisten medioiden päätoimittajaa juuri tuonut julki huoltaan erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyvästä järjestelmällisestä mustamaalaamisesta. Yhteisessä kannanotossaan päätoimittajat sanovat muun muassa: ”Suomalainen keskustelutapa on muuttunut nopeasti. Eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet.  Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty.” Päätoimittajat sitoutuvat eettisesti kestäviin periaatteisiin  ja ”oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin.”

Rukoilevien ihmisten solvaaminen on sopimatonta ja vastenmielistä. Esimerkki asenteesta, josta ihminen pitäisi kasvattaa irti jo pikkulapsesta  alkaen.

Ainakaan heti ei meno keskustelupalstoilla muuttunut. Esimerkiksi viime lauantaina Iltalehti julkaisi melko asenteellisen uutisen: ”Rukoilemaan Soinin kanssa – 120 eurolla”. Uutinen kertoi 16. maaliskuuta järjestettävästä Suomen Kansallisesta Rukousaamiaisesta, johon muutamat kansanedustajat ovat kutsuneet kollegoitaan. Heti alkoi keskustelupalstoilla melkoinen kuhina, jossa hyvän maun ja soveliaisuuden rajat ylitettiin saman tien. Esimerkiksi Vauva.fi keskustelupalstalla kiroiltiin ja todettiin, että ”johtajina on mielisairaita mielikuvitusolentojen palvelijoita”.

Muille keskustelupalstoille ilmestyi nopeasti satamäärin samantasoisia kannanottoja. Nämä ovat hätkähdyttäviä reaktioita siihen, että jotkut kutsuvat rukoilemaan Suomen puolesta. Jos tällainen uutinen saa aikaan näin voimakkaita kommentteja, millä tasolla liikkuukaan keskustelu vaikeammista asioista? Mainittu päätoimittajien huoli on hyvin aiheellinen ja kaikki voisivat aloittaa suunsa siivoamisen omalta tontiltaan. Päätoimittajien kannanotossa muistutetaan myös, että ”moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet”. Demokra­tioissa näin yleensä on, diktatuureissa ei. Rukousaamiaisen järjestäminen on tämän päivän Suomessa todella järkevä idea, koska Jumala ei ole mielikuvitusolento, vaan maail­mankaikkeuden Luoja. Rukoilevien ihmisten solvaaminen on sopimatonta ja vastenmielistä. Esimerkki asenteesta, josta ihminen pitäisi kasvattaa irti jo pikkulapsesta  alkaen.