Open Doors -järjestön päivässä luotiin toivoa

Lähi-Idän kriisialueilla on herätystä vainojen keskellä.

Hollannissa vuosittain järjestettävä Open doors -päivä keräsi viime lauantaina Utrechtin Jaarbeurs -halliin noin 8000 kävijää. Päivän teema “Usko ilman rajoja” korosti kristittyjen välisen yhteyden merkitystä tilanteessa, jossa sadat tuhannet vainoa kokevat kristityt ympäri maailmaa joutuvat pakenemaan.

Keski-Afrikan tasavallasta, Syyriasta sekä Irakin seurakunnista saapuneiden pääpuhujien viesti oli selkeä: Toivo ei ole kuollut, vaan Jumala toimii vahvasti ahdistuksen keskellä. Siellä missä on vainoa, siellä on myös herätystä.
Bagdadissa yhdyshenkilönä kirkkojen ja muslimioppineiden välillä sekä Isis -järjestöä paenneiden kristittyjen parissa työskentelevä pastori Farouk, kertoi koskettavasta kohtaamisesta muslimin kanssa ollessaan toimittamassa jumalanpalvelusta.

– Arvokkaan näköinen mies istuutui aseistettujen henkivartioiden ympäröimänä kirkon etupenkkiin. “Herra tuossa on iso kala”, ajattelin. En tiennyt, mitä sanoa miehelle, joten laitoin käteni hänen olkapäilleen ja rukoilin Jeesusta kohtaamaan hänet. Silloin jotain miehessä liikahti, Farouk kertoo.

– Keskustellessani jumalanpalveluksen jälkeen miehen kanssa, hän sanoi: “Saddam Hussein teloitti isäni ja äitini, enkä vuodattanut kyyneltäkään; en myöskään silloin, kun minua hakattiin pitkään vankilassa, mutta kun sinä kosketit minua, koin lämmön ja rakkauden. Se ei tullut sinulta, vaan jostain muualta.”

Niin pastori Faroukille avautui mahdollisuus julistaa evankeliumia miehelle, joka kertoi olevansa maan pääministerin neuvonantaja. Myöhemmin Farouk sai toimittaa Raamattuja koko miehen perhekunnalle.

Myös rankan sisällissodan runtelemassa Syyriassa toimiva pastori Ibrahmin kertoo saaneensa jakaa Raamattuja moskeijasta ulos tuleville muslimeille.

– Annan teille historiamme suurimman, kalleimman ja tärkeimmän lahjan, pastori Ibrahim sanoi ojentaessaan heille kirjoja auton lavalta.

– Syyrian monet kirkot, jotka olivat vuosia tyhjillään, ovat nyt kriisin jälkeen täynnä ja seurakuntalaisten välillä vallitsee tiivis yhteys, pastori kertoo.

Pian 60-vuotias Open Doors

Open Doors järjestö toimii tänä päivänä yli viidessäkymmenessä maassa rohkaisten, auttaen, ja motivoiden vaikeiden tilanteiden keskellä eläviä kristittyjä sekä kouluttaen seurakuntien johtajia. Se tekee lapsi-, nuoriso-, ja naistyötä sekä järjestää erilaisia matkoja.
Järjestö sai alkunsa yhden miehen, Anne van der Bijlin näystä vuonna 1955. Hän halusi päästä näkemään “rautaesiripun” taakse. Vielä nytkin 86-vuotiaana Bijlin sydän sykkii Jumalan Sanalle ja sen levittämiselle, joka on Open Doorsin yksi tärkeimmistä tehtävistä.

– Rakastan kaikkia muslimeja ja rukoilen heidän puolestaan, että he kääntyisivät Jeesuksen puoleen, Bilj painottaa.

Pastori Jean Marcin viesti Keski-Afrikan tasavallasta on samanlainen.

– Kirkolla täytyy olla kärsivällisyyttä ihmisiä kohtaan, jotka tekevät pahaa, kohdella heitä hyvin ja rukoilla heidän puolestaan.
Pastori Jean Marc on itse todistanut monia hirmutekoja maassaan ja antanut kolmen kuukauden ajan suojaa kahdeksallesadalle pakolaiselle kirkossaan. Traumatyö tulee jatkumaan vielä vuosia.

Ensi vuonna juhlavuottaan viettävä järjestö muistelee kiitollisena menneitä vuosikymmeniään ja tuo työtään esille filmien ja kertomusten kautta. (www.opendoors.nl) Samalla se elää vahvasti mukana tässä päivässä käynnistettyään elokuussa Hollannissa uuden interaktiivisen projektin (WeAreN). We are Nazrani. Me olemme (myös) kristittyjä. Tarkoituksena on tukea kristittyjä Irakissa ja Syyriassa tulemalla näkyväksi mm. sosiaalisessa mediassa, luomalla kontakteja ja rukoilemalla heidän puolestaan (www.wearen.nl)