Kristinuskon historia on täynnä vaikeuksia – ja siksi se kannustaa luottamaan tulevaisuuteen

Joku on perustellut kristillisen kirkon jumalallista alkuperää sillä, että näin huonosti johdetun instituution olisi täytynyt muuten tuhoutua jo vuosisatoja sitten.
Santeri Marjokorpi hymyilee. Hänellä on puvun paita ja puvun takki päällään.

Santeri Marjokorpi on Uuden Tien päätoimittaja.

NYKYPÄIVÄN HAASTEISSA kannattaa katsoa kristinuskon historiaan ja nähdä, että nykytilanne ei ole ennenkuulumaton tai ylivoimainen. Kristillinen kirkko on selvinnyt vuosisatojen läpi mahdottomilta tuntuvista harhaopeista, huonosta hallinosta, poliittisesta paineesta ja kauhistuttavista skandaaleista.

Ensimmäisinä vuosisatoina kristinusko oli pieni vähemmistöuskonto, jota vainottiin ja jonka jatkuvuus oli epävarmaa. Kun siitä tuli sallittu uskonto, vakavat harhaopit uhkasivat sen yhtenäisyyttä. Kiista koski jopa sitä, onko Jeesus todella Jumala vai vain alempi luotu olento.

Keskiajalla uskonto ja valta sekoittuivat niin pahasti, että se johti kirkollisten virkojen korruptioon ja monenlaisiin skandaaleihin. Valistuksen ajalla kristinuskon asemaa kyseenalaistettiin ennennäkemättömällä tavalla läntisessä kulttuurissa. Tämä johti 1900-luvun totalitaarisiin ideologioihin, kommunismiin ja natsismiin, jotka aiheuttivat ennennäkemättömän kristittyjen vainon ja miljoonien ihmisten kuoleman.

Kaikkina aikoina kristinusko on kohdannut vaikeuksia. Kristittyjen joukko on aina ollut pieni jäännös. Myös kristillisen kulttuurin ollessa voimakkaimmillaan todellinen usko oli vähemmistön asia. Elämään vievä tie on aina ollut kapea. Siksi emme tänäänkään säikähdä vähemmistöasemaa.

Myös kristillisen kulttuurin ollessa voimakkaimmillaan todellinen usko oli vähemmistön asia.

ANTIIKIN AJASTA ei ole säilynyt mitään muuta instituutiota kuin kristillinen kirkko ja juutalainen synagoga. Jos Herramme paluu viipyy ja menemme ajassa tuhat vuotta eteenpäin, nykymaailmasta tuskin on mitään jäljellä, ehkä ei edes yhtään nykyisistä valtioista. Kristinusko kuitenkin säilyy, sillä Kristus lupasi, että hänen kirkkoaan eivät tuonelan portit voita.

Mitä pidempään jokin asia on ollut olemassa, sitä pidempään se on todennäköisesti jatkossakin olemassa. Kristinuskon pitkä historia on tae siitä, että se selviää tulevaisuudessakin. Tämä lupaus on osoittautunut todeksi vuosisadasta toiseen erilaisista vaikeuksista huolimatta. Joku onkin perustellut kristillisen kirkon jumalallista alkuperää sillä, että näin huonosti johdetun instituution olisi täytynyt muuten tuhoutua jo vuosisatoja sitten.

MEIDÄN EI SIIS PIDÄ olla liian epätoivoisia nykyhetken suhteen. Tietenkään tämä ei tarkoita naiivia sinisilmäisyyttä. Jotkut päätökset voivat olla tuhoisia kristinuskolle. Vaikka Jumala on luvannut kirkkonsa säilyvän maailman loppuun asti, hän ei ole luvannut, että se säilyy tietyllä alueella. Tiedämme hyvin, että esimerkiksi moni varhaisen kristillisyyden keskuspaikka esimerkiksi Syyriassa tai Egyptissä on nyt islamin vallan alla.

Vaikka tulevaisuus näyttää epävarmalta, kristityillä on aina toivoa. Kristinusko on selvinnyt monista vaikeuksista, ja uskomme, että se selviää niistä myös tulevaisuudessa. Missään muualla ei ole voimaa voittaa maallistumista kuin Jeesuksessa. Meidän tehtävänämme on ainoastaan seisoa rivissä omalla paikallamme. Meille on annettu tämä aika, jossa meidän pitää usko elävänä ja välittää se tuleville sukupolville. Siksi Uusi Tie -lehtikin on olemassa.

Luitko tänne asti? Tartu erikoistarjoukseemme: tutustu Uusi Tie -lehteen 0 € / 1kk tästä.

Tarjous koskee vain uusia tilaajia. Muut tilausvaihtoehdot löydät täältä.

Katso Niiranen & Marjokorpi -podcastin uusin jakso ”Luonnontiede syntyi kristillisessä Euroopassa”: