Korona kysyy kärsivällisyyttä

Keskikesällä näytti jo hyvältä. Todetut Covid-19-tartuntatapaukset laskivat meillä Suomessa jo lähelle nollaa. Nyt tartunnat ovat kuitenkin kasvussa, ja toista aaltoa odotellaan. Viime viikolla linjattiin, että riskimaista tulleet joutuvat pakkokaranteeniin, päätettiin palauttaa etätyösuositus joillekin alueille ja tehtiin suositus kasvomaskin käytöstä joukkoliikenteessä.

Keväällä poikkeusoloihin siirtyminen saattoi tuntua jopa jännittävältä ja eksoottiselta. Ehkä se toi joidenkin elämään myös kaivattua vaihtelua. Mutta harva varmaankaan haikailee kesän vapautumisen jälkeen enää eristäytymistä. Eiköhän se kevät ollut tarpeeksi.

KORONA KOETTELEE kärsivällisyyttä. Mielellään jo tekisi ulkomaanmatkan, kävisi konsertissa ja vähentäisi videopalaverien määrää. Hengelliset tapahtumat, kurssit tai jumalanpalveluksetkaan eivät ole entisellään. Moni pohtii, voiko niihin hyvillä ja turvallisin mielin mennä. Kasvomaskeja täytyisi opetella käyttämään – ja kaiken lisäksi oikein, jotta niistä olisi hyötyä. Lapsiperheitä rasittaa se, että lapsi tulee ottaa pienenkin kurkkukivun vuoksi pois päivähoidosta. Kuinka tehdään työtä ja hoidetaan lapsia kotona samaan aikaan?

KRISTITTYINÄ SAAMME kuitenkin nostaa katseemme pois maailman murheista Jumalan mahdollisuuksiin. Kärsivällisyytemme koetteleminen ei nimittäin ole paha asia. ”Me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa.” (Room. 5:3–4, Kirkkoraamattu 1938) Kun kärsivällisyyttäsi koetellaan, ajattele, että Jumala haluaa sen kautta vahvistaa sinussa jotakin kaunista ja hyvää.

Kärsivällisyys on Pyhän Hengen hedelmä ja hyve. (Gal. 5:22, 1. Kor. 13:4) Se on Jumalan lahjaa, mutta se voi kasvaa ahdinkojen ja koettelemusten kautta. Kärsivällisyys liittyy myös odottamiseen. Abraham odotti kärsivällisesti Jumalan lupauksen täyttymistä, ja sai lopulta sen, mitä hänelle oli luvattu. (Hepr. 6:15) Jaakob kehottaa kristittyjä olemaan kärsivällisiä Herran tuloon asti, niin kuin maamieskin odottaa kallista maan hedelmää sadonkorjuuseen saakka. (Jaak. 5:7)

Jumalalla on oma aikataulunsa, ja me olemme toisinaan vain turhan kiireisiä.

MYÖS JUMALAN VALTAKUNNAN työssä kärsivällisyys voi joutua koetukselle. Ehkä uusi toimintamuoto ei vedä toivotulla lailla ihmisiä. Ehkä lähetystyössä toivoisimme nopeammin ja näkyvämpiä tuloksia. Ehkä työmme kohtaa vihamielistä vastustusta. Ehkä työtiimissä on joku ihminen, jonka toiminta koettelee kärsivällisyyttämme. Voi tietysti olla, että teemme jotain väärin, ja toimintamme kaipaisi uudelleen miettimistä. Mutta voi myös olla, että kärsivällisyytemme on vielä lapsenkengissä, ja Jumala haluaa sen kasvavan. Jumalalla on oma aikataulunsa, ja me olemme toisinaan vain turhan kiireisiä.

RAAMATTU EI PUHU vain meidän ihmisten kärsivällisyydestä. Se ei ole Raamatun pääsanoma. Keskeistä on se, kuinka kärsivällinen Jumala on meitä kohtaan. Hän jaksaa katsella meidän vajavaisuuttamme, epätäydellisyyttämme ja syntisyyttämme. Hän jaksaa kutsua meitä lempeästi luoksensa ja haluaa lahjoittaa pelastuksen. Erityisesti Vanhassa testamentissa on useita kauniita kuvauksia Jumalan kärsivällisyydestä. Profeetta Joelin sanoin: ”Palatkaa Herran, Jumalanne, luo, sillä hän on anteeksiantava ja laupias, hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri. Hän voi muuttaa mielensä, peruuttaa määräämänsä rangaistuksen.” (Joel. 2:13)

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: