Kellonkartano remontoidaan ympärivuotiseen käyttöön – järjestöt kiinnostuneita yhteiskäytöstä

Jos remontti etenee aitataulun mukaan, ympärivuotinen hengellinen toiminta voisi käynnistyä kahden vuoden kuluttua.

Kellonkartanon kristillisen kurssikeskuksen remontoiminen on miljoonaluokan hanke, joka toteutetaan lahjoitusvaroin ja talkootyöllä. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Kellonkartanon kristillisen kurssikeskuksen remontoiminen on miljoonaluokan hanke, joka toteutetaan lahjoitusvaroin ja talkootyöllä. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Jos remontti etenee aitataulun mukaan, ympärivuotinen hengellinen toiminta voisi käynnistyä kahden vuoden kuluttua.

Oulun Haukiputaalla sijaitsevan Kellonkartanon kristillisen kurssikeskuksen peruskorjaus ja remontoiminen ympärivuotiseen käyttöön on alkanut. Kurssikeskus on Suomen Raamattuopiston Säätiön omistuksessa, mutta sen toiminnasta vastaa paikallinen Kellonkartanon Ystävät ry.

Projektin kustannusarvio on noin miljoona euroa, joka kerätään pääasiassa lahjoituksina. Varoista yli puolet tulee yhdeltä lahjoittajalta, joka on Suomen Raamattuopiston työn pitkäaikainen ystävä. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys eli Sley tukee projektia 100 000 eurolla, jonka se on saanut lahjoituksena.

– Olen ollut yhteydessä seitsemän eri herätysliikejärjestön johtajiin, joista kuusi on ilmaissut kiinnostuksensa Kellonkartanon toimintaa kohtaan. Toistaiseksi vain Sley on projektissa taloudellisesti mukana. Neuvottelut ovat vielä käynnissä, sanoo Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.

Lisää yhteistyötä järjestöjen välille

Yhteistyö yli herätysliike- ja järjestörajojen ei ole uutta, sillä jo nyt Kellonkartanon toiminnassa on mukana ihmisiä evankelisesta, lestadiolaisesta ja viidennestä herätysliikkeestä.

– Toivomme, että yhteistyö jo mukana olevien ja mukaan tulevien järjestöjen välillä vahvistuisi entisestään, kun Kellonkartano saadaan ympärivuotiseen käyttöön, Vartiainen sanoo.

Vuonna 1911 valmistunut Kellonkartanon päärakennus on ollut kristillisessä käytössä vuodesta 1962 lähtien. Kellonkartanossa järjestetään kesäaikaan jumalanpalveluksia, kansanopistokursseja, leirejä ja viikonlopputapahtumia. Vartiaisen mukaan järjestöt voisivat jakaa vastuuta toiminnan järjestämisestä sekä kurssikeskuksen käyttökustannuksista.

– Kellonkartano olisi oululaisten herätyskristittyjen hengellinen keidas, hän luonnehtii.

KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Ilmapiiri herätysliikkeitä kohtaan koventunut

Lauri Vartiaisen mukaan Kellonkartanon saaminen ympärivuotiseen käyttöön on ollut oululaisten pitkäaikainen haave. Haave sai uutta vauhtia keväällä 2018, kun Raamattuopiston työn ystävä ilmoitti halunsa tukea projektia merkittävällä summalla. Suunnittelu käynnistyi alkuvuodesta 2019 ja valmistui viime syksynä.

– Vaikeuksia on matkan varrella ollut esimerkiksi rakennuslupien kanssa. Paljon on vielä hikeä ja työtä edessä ennen, kuin projekti valmistuu. Olen kuitenkin toiveikas. Tämä on Jumalan ihme ja suuri ilon aihe, Vartiainen iloitsee.

Vartiaisen mukaan tilausta ympärivuotiselle toiminnalle on ollut etenkin sen jälkeen, kun Sleyn messuyhteisö loppui Oulussa kolme vuotta sitten. Sley ei saanut enää seurakunnan tiloja messujen järjestämiseen. Moni Kellonkartanon messuissa kesäisin käynyt kävi talvisin Sleyn messuissa.

– Ilmapiiri herätysliikkeitä kohtaan on koventunut, Vartiainen harmittelee.

Jotain hankkeen tärkeydestä oululaisille kertoo se, että monet ovat valmiita panostamaan siihen myös ajastaan. Talkootyöllä on suuri merkitys kustannusten säästämiseksi.