Kansanlähetyspäiviä juhlittiin koko viikonloppu verkossa ja radiossa

Anna ja Tommi Parikka:

Etänä enemmän aikaa ohjelman seuraamiselle – tunnelmaa ei voi verrata Ryttylässä koettuun

Jyväskyläläiset Anna ja Tommi Parikka seurasivat Kansanlähetyspäiviä puhelimesta Kansanlähetyksen YouTube-kanavalta. Molempien kesäohjelmaan Kansanlähetyspäivät ovat kuuluneet jo vuosia, Annalla lapsuudesta asti. Parikoiden mielestä päivät toteutettiin hyvin ja laadukkaasti videoyhteydellä, mutta etätunnelmaa ei silti voinut verrata Ryttylässä koettuun.

– Lähetyksissä voi näkyä tuttuja ihmisiä ja paikkoja, mutta ei se kuitenkaan ole sama kuin jos olisi paikan päällä, Parikat toteavat.

Suuri ero Parikoiden aiempiin kesiin oli se, etteivät he olleet Kansanlähetyspäivien lastenohjelmavastuussa tai muissa tehtävissä.

– Iso osa Kansanlähetyspäivien tunnelmasta tulee siitä, että on itse myös jollain tavalla tekemässä niitä. Toisaalta varsinaisen ohjelman seuraamiseen on tänä vuonna enemmän aikaa, Anna kertoo.

Kansanlähetyspäivät ja ”Suuressa mukana” -traktorinkärry liittyvät osaltaan myös pariskunnan tuttavuuden syvenemiseen, Tommi paljastaa.

– Olimme yhtenä vuonna maalaamassa yhdessä peräkärryä, jota päivillä on käytetty monesti sen jälkeen. Emme silloin vielä seurustelleet, mutta sekin oli omalta osaltaan johtamassa tähän tilanteeseen, Tommi naurahtaa.

Jos Kansanlähetyspäiviä päästään ensi vuonna taas viettämään Ryttylässä, Anna toivoisi tulevan äidin ja lastenohjelman vetäjän näkökulmasta suuremman tilan lastenohjelmalle. Viime vuonna lapsia olisi tullut paikalle enemmänkin kuin voitiin ottaa sisään. Hän kuitenkin iloitsee siitä, että lapset ja lapsiperheet on Kansanlähetyspäivillä otettu hyvin huomioon.

Tämän vuoden lähetyksistä Parikat odottivat eniten nuorten iltaohjelmia. Heistä olisi tärkeää, että pääohjelman rinnalla olisi jatkossakin ohjelmaa eri ikäisille.

– Ja jotain, mikä on erityisesti nuorille suunnattua.

Tartu toivon ankkuriin, Jeesukseen

Lauantaiaamupäivällä kuultiin kahden pastorin, Tuisku Winterin ja Marko Mitrosen keskustelevan päivien teeman mukaisesti toivosta. Miehet ovat tuttuja Pastorit Pohjanmaalta -nimisestä podcastista.

Keskustelun pohjalla oli Jeremian kirjan kohta: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” (Jer. 29:11).

Marko Mitronen selitti, että tutut sanat oli tarkoitettu Israelin kansalle, joka eli vihollisten keskellä pakkosiirtolaisuudessa. Jumala kehotti kansaa nauttimaan vieraan maan antimia, rukoilemaan sen puolesta ja odottamaan 70 vuotta, jonka jälkeen hän veisi heidät takaisin Jerusalemiin.

”70 vuotta on niin pitkä aika, että jokainen ymmärsi, ettei suurin osa tulisi koskaan eläessään palamaan Jesrusalemiin.” Winter huomautti, ja pastorit pohdiskelivat, että tilanteessa oli ehkä helpompi uskoa väärien profeettojen vakuutteluihin ja turvautua väärään toivoon – niin sanottuun pikavippiratkaisuun.

”Nopea ratkaisu ei aina ole paras ratkaisu. Välillä Jumalan työ kestää, ottaa aikansa, mutta se on tarpeen”, Mitronen totesi.

”Tuplavarma toivo” tuskankin keskellä

Heprealaiskirjeen mukaan toivo on ”elämämme ankkuri, luja ja varma”. Tuisku Winter kuvaa, kuinka ankkurista tulee helposti mieleen tukevasti paikoillaan pysyvä laiva. Kristityn ankkuria ei kuitenkaan ole heitetty syvään veteen vaan ylös, kohti Jeesusta.

”Ja tarkoitus ei ole pysyä paikallaan. Jeesushan ei sanonut meille, että menkää ja pysykää paikoillanne”, Winter muistuttaa lähetyskäskyyn viitaten. Kun ankkurimme on kiinni Jeesuksessa, meillä on Winterin mukaan tulevaisuus ja toivo, joka on ”tuplavarma”.

”Sitä ei voi mikään viedä pois eikä se lupaus tule raukeamaan tyhjiin.”

Toivo Jeesuksessa ei pastoreiden mukaan tarkoita, etteikö elämässä olisi tuskaa, vaikeuksia ja epätoivoakin. Israelin pakkosiirtolaisuus ja Abrahamin pitkä odotus ovat tästä esimerkkejä. Suurin toivomme ei liitykään ajallisiin asioihin vaan ulottuu sen yli. Toivomme tulee täyttymään, kun saamme taivaassa katsella Jeesusta kasvoista kasvoihin.

”Vaikka olisi vaikeuksia, niin meillä on aivan mieletön toivo siinä, että saamme nähdä Vapahtajamme, Herramme”, Winter vakuuttaa.

Sanottua

”Pääasia on, että Jumala on tyytyväinen siihen, miten toimin ja elän. Olen aistinut, että monet kunnioittavat sitä, että uskot aidosti siihen, mihin uskot.”
– Viisiottelija Laura Salminen

”Urheilumaailma vie helposti siihen, että olet juuri niin arvokas kuin edellinen kisasuorituksesi. [– –] Kun voin siltä pohjalta lähteä urheilemaan, että olen hirveän arvokas, koska Jumala on minut luonut ja saan tehdä tätä, niin tavallaan tippuu sellainen paine pois.”
– Hiihtosuunnistaja Mirka Suutari

”Meidän pitäisi elää ilontäyteistä elämää vahvassa kristillisessä uskossa. Kuten Paavali sanoo, pelastuksen mahdollisuutta ei oteta meiltä koskaan pois. ’Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu.’”
– Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttänen

”Sinun ei tarvitse siivota elämääsi ensin, että voit tulla Jeesuksen luo. Sinun ei tarvitse yrittää loputtomiin. Voit tulla kaikkien niiden taakkojen, masennuksen tai sitten sen yltäkylläisen elämäsi kanssa, josta silti jotain puuttuu. Jos meidän äänensävymme on jokin muu kuin että ’kaikki saavat tulla’, niin sitten me olemme myös itse pielessä.”
– Kansanlähetyksen viestintäjohtaja Sanna Myllärinen