Jumalan armo riittää pelastamaan meidät ja arkemme
Teologian tohtori, blogisti ja kouluttaja Mari-Anna Stålnacke on häikäistynyt Jumalan armon syvyydestä ja rikkaudesta.
Teologian tohtori ja blogisti Mari-Anna Stålnacken kutsumuksena on tehdä hengellistä työtä nykyaikaisin välinein. – Olen mukana sosiaalisessa mediassa ja koen, että hengellistä työtä täytyy tehdä nyt voimakkaasti sielläkin. KUVA: JOHANNA SJÖVALL
”Vihaan Jumalaa, koska se kuollettaa”, sanoi Mari-Anna Stålnacke lapsena äidilleen, kun tämä ihmetteli, miten iloinen ja avoin tytär oli muuttunut niin sulkeutuneeksi isoäitinsä kuoleman jälkeen.
– Äiti oli onneksi sitten saanut kertoa, että asia onkin aivan päinvastoin, että Jumala antaa meille iankaikkisen elämän Jeesuksessa. Olin kuulemma tanssinut ympäri taloa rakkaudesta Jumalaan. Siitä lähtien olen saanut kasvaa tässä Jumalan rakkaudessa, Mari-Anna todistaa.
Väkevä armo keskellä tuskaa
Lähtiessään vaihto-oppilaaksi Belgiaan tyttö otti Raamattunsa mukaan. Hän tiedosti, että oli aika ottaa vastuu omasta uskosta ja oman uskonelämän hoitamisesta. Palattuaan Suomeen hän toimi aktiivisesti seurakuntanuorissa. Seurakunnasta hän löysi puolisonkin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen nuori nainen koki luontevaksi opiskelupaikaksi teologisen tiedekunnan, jonne hän haki ja pääsi. Mari-Anna Stålnacke valmistui uskonnon ja psykologian opettajaksi. Kolmekymppisenä hän koki elämänsä ensimmäisen vakavan kriisin.
– Luulin olevani naimisissa puolisoni kanssa elämäni loppuun asti, mutta kävi toisin. Jäin yksin. Avioero oli tietenkin järkytys ja suuri kriisi. Menetin kaiken, paitsi Jumalan. Hän osoitti olevansa sanansa mittainen, Mari-Anna tiivistää kipeät vaiheet.
Ahdingon keskellä nainen näki, miten usko toimii hädän keskellä. Jobin tavoin hänestä tuntui, että ennen hän oli kuullut Jumalasta vain korvakuulolta. Nyt hän sai tuntea Jumalan väkevän armon ja rakkauden uudella tavalla.
– Jumala paransi, eheytti ja voimaannutti minut elämään taas täysillä. Olen tästä suunnattoman kiitollinen. Avioeroa seuranneiden seitsemän vuoden aikana väittelin tohtoriksi ja tein akateemista uraa sekä Suomessa että Yhdysvalloissa, hän kertoo.
Niin hyvää ettei siitä voi kieltäytyä
Mari-Anna Stålnacke sai stipendin lasten ja nuorten elämänkatsomukseen liittyvään väitöskirjatyöhän Yhdysvalloissa ja hän tiesi, että jos ottaisi sen vastaan, hänen olisi pakko myös väitellä.
– Jumala tiesi, etten pystyisi kieltäytymään vuodesta Yhdysvalloissa, joten tässä sitä sitten ollaan, Stålnacke naurahtaa.
Työskennellessään Yhdysvalloissa Mari-Anna tapasi suomalaisen miehen, joka oli ulkomaan komennuksella Teksasissa. Pikkuhiljaa kirjekaveruus ja ystävyys syvenivät rakkaudeksi. Naimisiin Stålnacket menivät vuonna 2004. Pariskunnan kaksi lasta ovat nyt teini-ikäisiä. Stålnacket asuvat Ulvilassa, Mari-Annan isän rakentamassa talossa.
Hengelliset sisällöt on vietävä uudelle ”some-mantereelle”
– Kutsumukseni on tehdä hengellistä työtä kolmiyhteisen Jumalan kunniaksi. Olen mukana sosiaalisessa mediassa, koska koen, että hengellistä työtä täytyy tehdä nyt voimakkaasti sielläkin. Minulla on esimerkiksi kaksi blogia, paastonaikana tein paastopodcasteja, ja minulla on sometilejä muun muassa Facebookissa ja Twitterissä, joiden kautta saan myös runsaasti palautetta ja kysymyksiä, Mari-Anna Stålnacke kertoo.
Olen kiitollinen, että mieheni ei komenna minua ”oikeisiin töihin”, vaan on esimerkiksi valmis ajamaan vanhalla autolla, jotta voin seurata hengellistä kutsumustani.
Hänet tunnetaan ehkä parhaiten Armoa arkeesi -blogista. Mari-Annan mukaan se tavoittaa sekä uskosta vieraantuneita että pitkään uskossa olleita. Hänen syvin toiveensa on sanoittaa lukijoilleen Raamattua tuoreesti ja koskettavasti. Hän toivoo, että ihmiset oivaltaisivat Raamatun olevan ennen kaikkea väline yhteydenpitoon Jumalan kanssa.
– Raamattu on minulle elävä Jumalan Sana, jonka kautta meillä on yhteys Jumalaan. Luen Raamattua uudelleen ja uudelleen läpi, vaihdellen eri käännöksiä ja kieliä.
”Raamattu on aina uusi ja ihmeellinen”
Mari-Anna Stålnacke korostaa, että Raamattua tulee lukea rukoillen. Silloin Pyhä Henki auttaa meitä ymmärtämään, miten lukemamme liittyy omaan elämäämme.
– Tulemme puhutelluiksi ja hoidetuiksi siinä samalla. Raamattu on aina uusi ja ihmeellinen, lukipa sitä kuinka paljon vain, hän kokee.
Sanan lukeminen voi tuntua joskus vaikealta, mutta siitä kannattaa tehdä tapa, aivan kuten hampaiden harjauksesta. Kun huomaamme, miten positiivisesti pienikin Raamatun lukeminen meihin vaikuttaa, haluamme palata tälle armon lähteelle uudestaan ja uudestaan, Mari-Anna vakuuttaa.
Häntä on parin viime vuoden ajan ihastuttanut Efesolaiskirje, etenkin sen 1. ja 3. luvun rukoukset. Niissä puhutaan armovoimasta, Jumalan rakkauden syvyydestä, uskovien äärettömän rikkaasta perintöosasta, loputtomasta toivosta ja Jumalan tuntemisen tärkeydestä.
– Nämä täyttävät ainakin minun sydämeni kiitoslaululla. Ja haluan jakaa tätä hyvää myös muille.
Korona mylläsi kalenterin uusiksi
Jos koronaepidemia ei olisi puhjennut, Stålnacken perhe olisi nyt Etiopiassa. Mari-Anna Stålnacke olisi päässyt Suomen Lähetysseuran kautta opettamaan Mekane Yesus -kirkon seminaariin Addis Abebaan.
– Harvoin aikuisiässä on näin tyhjää kalenteria, hän naurahtaa ja lisää, että pikkuhiljaa hän ymmärsi, että nyt on aika kirjoittaa kirja, jota on pitkään pyydetty.
– Kirjan työteemana on ”Usko arjessa”, aihe josta olen paljon opettanut. Olen kiitollinen, että mieheni ei komenna minua ”oikeisiin töihin”, vaan on esimerkiksi valmis ajamaan vanhalla autolla, jotta voin seurata hengellistä kutsumustani, Mari-Anna toteaa.
Mari-Anna Stålnacken mukaan ihmiset haluavat tietää, miten usko ja armo toimivat arjessa. Hän viittaa Efesolaiskirjeen ensimmäiseen lukuun, jossa kerrotaan, että sama voima, joka herätti Kristuksen kuolleista, toimii meissä uskovissa.
– Meidät pelastetaan armosta, mutta armo antaa voimaa myös arkeen. Jumala ei vain armosta pelastanut meitä, ja sitten jättänyt meitä pärjäämään yksin. Meidät on kutsuttu läheiseen yhteyteen Jeesuksen kanssa ja tämä muuttaa kaiken, aivan kaiken, hän rohkaisee.
Kuka?
Mari-Anna Stålnacke
- Teologian tohtori ja blogisti: Englanninkielinen blogi flowingfaith.com on jo 11 vuoden ikäinen. Suomenkielinen Armoa arkeesi -blogi syntyi vuonna 2017.
- Kirkon ammatteihin valmistavan koulutusohjelman vetäjä ja opettaja Concordia Collegessa Minnesotassa vuosina 2001-2004.
- Uskonnondidaktiikan lehtori Jyväskylän yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella vuosina 2001-2010.
- Koulutus- ja opetustehtäviä seurakunnissa, kansanopistoissa, leireillä ja naistenpäivillä.
”Jumalan rakkaus on ehdoton ja ääretön. Se antaa voimaa rakastaa myös lähimmäisiämme”
”Teini-ikäisenä rakkauden kaksoiskäsky oli minusta mitä innostavin elämänohje. Mielestäni oli ihanaa, että Jeesus itse on ohjeistanut meitä siitä, miten meidän tulisi elää. Kirkasotsaisena teininä ajattelin kykeneväni noudattamaan Jeesuksen ohjetta. Elämänkokemuksen ja iän karttuessa olen tullut huomaamaan, miten vaikeaa rakkauden kaksoiskäskyn toteuttaminen on.
Rakkauden kaksoiskäsky ei ole vain innostava raamatunkohta, vaan käsky, joka osoittaa meille kirkkaasti sen, että emme kykene täyttämään Jumalan lakia, sillä rakkauden kaksoiskäsky summaa koko lain. Mitä vanhemmaksi saamme elää, sitä selkeämmin tämä teksti osoittaa kyvyttömyytemme rakastaa. Se on kuin peili, joka ei valehtele. Peili, joka kuvaa rappiomme rujoutta rehellisesti. Peili, joka paljastaa rakkaudettomuutemme koko kuvan. Minä en pysty rakastamaan Jumalaa yli kaiken enkä lähimmäistäni kuin itseäni. Vaikka tahtoisinkin niin.”
”MOLEMMAT OSAT rakkauden kaksoiskäskystä löytyvät erikseen jo Vanhasta testamentista, mutta Jeesus yhdisti ne uudella tavalla. Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hän mahdollistaa yhteyden niin ihmisten ja Jumalan välillä kuin yhteyden ihmisten kesken. Rakkauden kaksoiskäsky on siis kutsu yhtey-teen. Ensin Jumalan kanssa ja sitten toisten ihmisten kanssa. Vasta kun yhteytemme Jumalaan on kunnossa, pystymme todella rakastamaan muita.”
”LAIN TEHTÄVÄ ON ohjata meidät ristin luokse, sillä vain Jeesus voi tehdä meistä Jumalalle kelpaavia, vanhurskaita. Ristiltä saamme avun myös rakkaudettomuuteemme. Siellä saamme ensin itse parantua ja eheytyä. Ja vasta sitten Pyhä Henki lähettää meidät rakastamaan muita. Tällä kertaa ei enää omavoimaisesti, vaan Jumalan armon voimalla ja Pyhän Hengen ohjauksella. Jumalan armo on siis muutakin kuin pelastusväline. Paavalin sanoin se on ”voima, joka vaikuttaa meissä uskovissa. Se sama väkevä voima, jota Jumala osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista” (Ef.1:19-20).
Juuri tätä samaa ylösnousemusvoimaa tarjotaan meille osaksi arkeamme, keskelle elämäämme. Kun turvaudumme Jumalan voimaan, emmekä omaamme, me pystymme rakastamaan naapureitamme, työkavereitamme, sukulaisiamme. Niitä hankalimpiakin. Silloin se on Kristus meissä, joka rakastaa.”
Lainaukset ovat otteita Mari-Anna Stålnacken blogista.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
