Pelastusta ja Jeesusta ei voi erottaa
Meillä on mahtavan hieno evankeliumi, ilosanoma Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta saadusta anteeksiantamuksesta ja iankaikkisesta elämästä. Siinä on vertaansa vailla oleva voimanlähde elämäämme. Tuo sanoma mullistaa ihmisen elämää. Se antaa toivottamalle toivon, rauhattomalle rauhan ja ennen kaikkea iankaikkisen elämän.
Minua harmittaa todella paljon, että sanoille evankeliumi ja pelastus on annettu myös aivan toisenlainen merkitys, mikä niillä on ollut perinteisesti. Kaiken lisäksi tuota toisenlaista evankeliumia yritetään selittää Raamatusta irrotetuilla sanoilla. Näin se näyttää raamatulliselta, mutta todellisuudessa sisältö on kaukana alkuperäisestä merkityksestä.
Evankeliumin sanoma latistetaan merkitsemään aivan muuta kuin mitä se on Raamatussa. Jos jätetään syrjään taivas ja kadotus, ei enää ole tuomiota. Jos ei ole tuomiota, ei ole syntiä. Jos ei ole syntiä, ei tarvita Jeesuksen ristinkuoleman kautta tulevaa sovitusta.
On inhimillistä, että halutaan sulkea silmät synniltä, tuomiolta ja kadotukselta. Eiväthän ne ole mieluisia asioita. Emme kuitenkaan voi kieltää tosiasioita. Jos Raamatusta poistetaan osa tosiasioista, Jeesuksesta tulee vain sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttuva opettaja, joka tahtoo neuvoa, miten yhteiskunnallisesti sorretut ja syrjäytetyt voidaan vapauttaa ja köyhät saavat apua kurjuuteensa.
Jos iankaikkisuus ja syntien anteeksiantamus poistetaan, sellainen kristinusko ei ole enää kristinuskoa. Tämän seurauksena kirkot tyhjenevät, koska sillä ei ole enää sitä sanomaa, jota ihminen loppujen lopuksi sydämessään kaipaa.
Jumala haluaa, että rakastamme lähimmäisiämme kahdella tavalla. Ensiksi niin, että kerromme heille ilosanomaa anteeksiantamuksesta ja toiseksi niin, että osoitamme Jumalan rakkautta käytännössä palvelun kautta.
Työtä on paljon, mutta työntekijöitä vähän. Rukoilkaamme siis Jeesusta antamaan lisää työntekijöitä, jotka sekä julistavat evankeliumia että osoittavat käytännössä rakkautta lähimmäisiään kohtaan.